China Eastern Airlines tilaa Airbusilta 20 A350 XWB -lentokonetta

b1f6f79d-7f24-452e-8df7-5170811ea0eb-main_image

China Eastern Airlines on allekirjoittanut sopimuksen Airbusin kanssa 20 A350-900-lentokoneen hankinnasta. Tilaus nostaa koneiden tilauskannan yli 800:n

“Uusimman sukupolven A350 XWB -lentokoneen hankinta aloittaa uuden vaiheen China Eastern Airlinesin ja Airbusin kumppanuudessa. Konemallilla on tärkeä tehtävä toimintojemme tehokkuuden, kannattavuuden ja palvelubrändimme edistämisessä pitkillä reiteillämme”, sanoo Liu Shaoyong, China Eastern Airlinesin hallituksen puheenjohtaja.

Lentoyhtiöllä on jo nyt yksi laajimmissa Airbus-kalustoista maailmassa. Yhtiöllä on käytössä miltei 300 Airbus-konetta, jotka ovat A320- ja A330-malleja.

A350 XWB on uuden sukupolven lentokone Airbusin mukavien ja tehokkaiden laajarunkokoneiden perheessä. Sen uusi aerodynaaminen suunnittelu, hiilikuiturunko ja -siivet sekä uudet Rolls-Royce Trent XWB -moottorit vähentävät polttoaineen kulutusta ja päästöjä 25 prosenttia ja alentavat huomattavasti koneiden ylläpitokustannuksia.

Matkustajille on leveässä matkustamossa poikkeuksellisen paljon tilaa. Turistiluokassakin on vakiona 18 tuumaa eli yli 45 senttimetriä leveät istumet.

Uusin tilaus nostaa Airbusin A350 XWB:stä saamat tilaukset 803:een. Yhtiö on saanut tilauksia 43 asiakkaalta. Tähän mennessä uusia koneita on toimitettu 20 kappaletta viidelle asiakkaalle.

Norwegianin kanta-asiakasohjelma voitti kansainvälisen palkinnon

y4siksngvbxe7llrczqo

Norwegianin kanta-asiakasohjelma, Norwegian Reward, voitti viime yönä ”Paras tulokas” -palkinnon arvostetussa Freddie Awards -palkintojenjakotilaisuudessa Las Vegasissa. Miljoonat lentomatkustajat ympäri maailmaa äänestivät Norwegianin voittajaksi.

Norwegian Reward voitti halutun ”Paras tulokas” -tunnustuksen Freddie Awards -tilaisuudessa viime yönä. Norwegianin kanta-asiakasohjelma tuli lisäksi toiselle sijalle ”Vuoden paras kanta-asiakasohjelma – Eurooppa ja Aasia” -kategoriassa KLM/AirFrancen jälkeen, ennen Lufthansaa ja SASia.

– On upeaa, että uskolliset matkustajat ympäri maailmaa ovat valinneet Norwegian Reward -ohjelman toiseksi parhaaksi lentoyhtiöiden kanta-asiakasohjelmaksi ja parhaaksi kanta-asiakasohjelmien tulokkaaksi. Freddie Awards on alan tärkeä kansainvälinen kilpailu. Pidämme palkintoa vahvistuksena sille, että Norwegian Reward -ohjelmaan kannattaa kuulua riippumatta siitä, paljonko matkustaa. Lähes joka seitsemäs Norwegianin matkustaja on kanta-asiakasohjelmassa mukana. Jatkamme uusien tuotteiden ja palvelujen kehittämistä, mitkä hyödyttävät uskollisia asiakkaitamme, sanoo Norwegian Reward -ohjelman päällikkö Brede Huser.

Norwegian Reward -ohjelmassa on nyt neljä miljoonaa jäsentä, joista yli 300 000 on suomalaisia ja loput Norwegianin asiakkaita muista maista. Vuonna 2015 Norwegian Reward lanseerasi useita uusia etuja, jotka tekivät kanta-asiakasohjelmasta entistäkin joustavamman jäsenille. Joka kerta, kun Norwegian Reward -jäsen lentää, varaa hotellin tai vuokraa auton valikoitujen yhteistyökumppanien kautta, ansaitsee hän CashPoint-pisteitä. Pisteet voi käyttää lentovarausten maksuun ilman minkäänlaisia rajoituksia.

Norwegian Reward
CashPoint-pisteitä voi ansaita kaikista Norwegianin lentovarauksista ja kaikista Norwegian Reward -partnereilla tehdyistä ostoksista. Pisteet voi käyttää lentolippujen maksuun. Norwegian Reward -ohjelman voi yhdistää Bank Norwegianin ilmaiseen luottokorttiin ja ansaita pisteitä kaikista luottokorttiostoksista (1 % CashPoint-pisteitä kaikista ostoksista). Norwegian Reward tarjoaa myös joukon muita etuja, kuten alennuksia ja ylimääräisiä CashPoint-pisteitä autonvuokrauksessa, hotellivarauksissa ja muissa palveluissa. Tutustu ohjelmaan:http://www.norwegian.com/fi/norwegian-reward-ohjelma/.

Rajavartiolaitoksen valvontalentokone Frontexin koordinoimaan JO EPN Triton -yhteisoperaatioon Italiaan

a94ced8272264a5112784e472467760eb85424ae

Dornier (Kuva: Katsuhiko Tokunaga)

Rajavartiolaitoksen valvontalentokone osallistuu EU:n rajaturvallisuusvirasto Frontexin koordinoimaan yhteisoperaatioon Italian eteläpuoleisella merialueella 1.5.-7.6.2016.

Joint Operation European Patrols Network Triton 2016 -yhteisoperaatiolla pyritään torjumaan Keskisen Välimeren reitiltä Italiaan ja Italian kautta muualle Euroopan unioniin suuntautuvaa laitonta maahantuloa. Operaatiossa toimivat ilma- ja pinta-alusyksiköt osallistuvat laittoman maahantulon torjunnan lisäksi muihin rannikkovartiostotoimintoihin, kuten ympäristön turmelemisen paljastamiseen, meripelastukseen ja merialueiden kautta tapahtuvan rajat ylittävän rikollisuuden torjuntaan. Valvontalentokone tukeutuu Italiassa Sisilian saarella sijaitsevaan Sigonellaan.

Vuoden 2016 tammi-maaliskuun aikana EU:n ulkorajoilla on havaittu noin 283 000 laitonta rajanylitystä. Valtaosa näistä henkilöistä, noin 153 000, on tullut EU:n alueelle niin sanottua Itäisen Välimeren reittiä Turkista Kreikkaan. Laittomien maahantulijoiden määrä Itäisen Välimeren reitillä on kuitenkin vähentynyt 18.3.2016 EU:n ja Turkin välillä solmitun takaisinottosopimuksen jälkeen.

Kohti Italiaa suuntautuvalla Keskisen Välimeren reitillä laittomien maahantulijoiden lukumäärät ovat sen sijaan olleet viime aikoina kasvussa. Maaliskuussa Keskisen Välimeren reitillä havaittiin noin 9600 laitonta ulkorajan ylitystä. Vuoden 2015 maaliskuussa vastaava luku oli noin 2300. Rajavartiolaitos tukee valvontalentokoneella  tällä hetkellä nopeimmin kasvavan laittoman maahantulon paineen alla olevaa Italiaa. Rajavartiolaitos on Italian ja Frontexin pyyntöihin perustuen päättänyt pidentää alun perin toukokuun ajaksi suunniteltua osallistumista yhdellä viikolla.

Rajavartiolaitos osoittaa vuonna 2016 Frontexin koordinoimiin operaatioihin noin 18.8 henkilötyövuotta. Valtaosa tästä tuesta, noin 10.9 henkilötyövuotta, kohdistetaan Kreikan johtamiin yhteisoperaatioihin. Merkittävin yksittäinen panostus tänä vuonna on vartiolaiva Merikarhun osallistuminen JO Poseidon Rapid Intervention -operaatioon Egeanmerellä. Alus aloitti operatiivisen toiminnan Kreikan ja Turkin välisellä merirajalla 25.1.2016. Tämänhetkisen suunnitelman mukaan alus lähtee Egeanmereltä paluumatkalle kohti Suomea 10.5.2016.

Lufthansa avaa jälleen uuden lentoyhteyden Lappiin: Nyt puhkaistaan reitti Ivaloon!

20151204_MSN_6801_DLH_A320_NEO_Still_08

Lapin lentotarjonta kasvaa jälleen uusiin mittoihin, kun Lufthansa aloittaa suorat reittilennot Frankfurtista Ivaloon talvikaudella 2016–17. Uusi reitti tarkoittaa paitsi Lapin parempaa saavutettavuutta myös uusia menestymisen mahdollisuuksia pohjoisen matkailuelinkeinolle.

Lufthansa aloittaa Ivalon-lennot talvisesongin kynnyksellä 17. joulukuuta. Lennot lennetään lauantaisin aina maaliskuun 25. päivään asti.

– Tämä on jo kuudes suora kansainvälinen lentoreitti Lappiin. Aiemmat reitit kohdistuvat Kittilään ja Rovaniemeen, mutta teimme koko ajan töitä kolmannen destinaation saamiseksi ja nyt on tie raivattu auki myös Ivaloon. Lentoreittiavausten sarja on osoitus Lapin matkailun huimista edistysaskeleista, sanoo johtaja Joni SundelinFinaviasta.

– Samalla kun Lapin saavutettavuus uusien lentoyhteyksien ansiosta nousee, myös paikallisella elinkeinolla on entistä paremmat menestymisen mahdollisuudet. On hienoa, että pystymme kohentamaan alueen matkailuyritysten toimintaedellytyksiä aikana, joka on muuten taloudellisesti haastava, Sundelin kertoo.

Ensimmäisenä Lufthansa avasi Münchenin ja Kittilän välisen reitin viime talvikaudelle. Reittiä lennetään myös ensi talvena ja suuren kysynnän vuoksi Lufthansa tuplasi lentojen määrän.

– Viime talven menestyksekkään Kittilän-avauksen jälkeen laajennamme lentotarjontaamme Ivaloon. Olemme iloisia, että Lapin talviurheiluaktiviteeteilla on kasvavaa kysyntää, mikä on hyvä viesti myös paikallisille hiihtokeskuksille ja muille matkailutoimijoille. Lisäksi toivotamme suomalaiset asiakkaamme tervetulleiksi lennoillemme: hubiemme kautta on jatkoyhteydet yhteensä noin 200 kohteeseen, sanoo Lufthansan maajohtajaPaulo Yoshikawa .

Frankfurtin ja Ivalon väliset lennot operoidaan suunnitelmien mukaan A319-konetyypillä. Ivalosta lähteville matkustajille on tulevana talvikautena tarjolla erinomaiset jatkoyhteydet ympäri maailmaa niin Helsinki-Vantaan kuin Frankfurtin kautta.

Vastikään uusista reiteistä Lappiin ilmoittivat myös saksalainen lentoyhtiö Germania (Berliini–Rovaniemi ja Düsseldorf–Kittilä) sekä brittiläinen Monarch (Lontoo–Kittilä ja Manchester–Kittilä).

– Lapin kolme lentoasemaa – Rovaniemi, Kittilä ja Ivalo – ovat kansainvälisten lentoyhtiöiden kannalta potentiaalisimmat uusille reittiavauksille. Lentoyhtiöt ovat huomanneet, että niiden ympärillä olevat matkailutuotteet täyttävät potentiaalisten matkustajien tarpeet parhaiten, Sundelin sanoo.

Miksi Lappi kiinnostaa?

Viime vuosi oli Lapin lentoasemilla voimakkaan kasvun aikaa, jolloin matkustajamäärä nousi yli kokonaisuudessaan yli miljoonan. Tilastojen perusteella suunta on edelleen ylöspäin: kansainvälinen matkustajamäärä Lapissa kasvoi alkuvuonna 25,4 prosenttia viime vuoden vastaavaan aikaan nähden.

Voi kysyä, mikä Suomessa ja erityisesti Lapissa juuri nyt houkuttelee kansainvälistä lentoliikennettä ja turismia? Isoin vaikuttava tekijä on aiempaa terävämpi matkailumarkkinointi, johon eri matkailutoimijat ovat yhdessä sitoutuneet. Vahvaan kivijalkaan pohjoisessa kuuluvat myös upea luonto ja alueen uniikit palvelut sen ympärillä sekä lentoasemapalveluiden edullinen hinnoittelu muihin talvikohteisiin verrattuna.

– Suomi on entistä selkeämpi matkailutuote kansainvälisillä markkinoilla, minkä lentoyhtiötkin ovat huomanneet ja todenneet kohteemme kiinnostaviksi, Sundelin perustelee.

Matkailun kasvua haetaan myös äskettäin lanseeratusta stopover-hankkeesta, jonka tuotteilla tavoitellaan erityisesti aasialaisia matkustajia jäämään Suomeen lentojen välissä. Lappi on yhtenä kohteena esillä stopover-tuotevalikoimassa.

Finavia investoi Lapin lentoasemiin yhteensä 35 miljoonaa euroa vuosina 2014–2016. Kehitystyö näkyy erityisesti Ivalon lentoasemalla, jossa Finavia teki viime vuonna laajamittaisen terminaalilaajennuksen. Samalla palvelut ja terminaalin vanhat osat uudistettiin. Lapin lentoasemat ovatkin nyt erinomaisessa lyönnissä ja valmiita lentoliikenteen kasvuun.

Lappeenrannan Lentoasema Oy:lle ammattilaishallitus, kokenut teollisuusjohtaja Eelis Eskelinen puheenjohtajaksi

Eelis Eskelinen_kuva Kuvatorni Studio Ky
Eelis Eskelinen_kuva Kuvatorni Studio Ky

Saimaan lentoasema säätiö nimesi 25.4.2016 Lappeenrannan Lentoasema Oy:lle viisihenkisen, erityisosaajista koostuvan hallituksen, jonka puheenjohtajaksi nimettiin kokenut teollisuusjohtaja, diplomi-insinööri Eelis Eskelinen.

Saimaan lentoasema säätiön toimitusjohtaja Olli Naukkarinen kiittelee päätöksentekijöitä siitä, että hallitukseen nimettiin kaukonäköisesti alojensa asiantuntijoita. Naukkarinen katsoo, että valinnat ovat valtakunnallisesti uraauurtavia verrattuna totuttuihin, perinteisiin valintoihin.

Hallituksen jäseniksi nimettiin:
– entinen Finnmatkojen, Silja Linen matkustajaliikenteen ja Suomen Sparin toimitusjohtaja Riitta Aaltonen
– aiemmin muun muassa Blue1:lla ja Finnairilla työskennellyt Tom Christides
– Aamulehden brändijohtajana toiminut ja Alma Median brändien kehitystyötä johtanut Jaana Kaartinen
   sekä
– Finnairin Kiinan maajohtajana yli 20 vuotta toiminut ja viisi vuotta Finnairin Etelä-Aasian maajohtajana Singaporessa toiminut Mikko Rautio.

Saimaan lentoasema säätiön puheenjohtaja, kansanedustaja Anneli Kiljunen on erittäin tyytyväinen Lentoasema Oy:n hallituksen kokoonpanoon.

– Monipuolinen osaaminen ja kokemus antavat hyvät lähtökohdat kehittää lentokenttätoimintaa. Alansa huippuosaajista koostuva hallitus tuo lentoaseman johtoon kaipaamaamme asiantuntemusta. Onnistuimme kokoamaan poikkeuksellisen pätevän osaajajoukon lentokenttätoimintoja johtamaan, Kiljunen sanoo.

Olli Naukkarinen täsmentää, että lentoliikenne, matkailu ja siihen liittyvä myynti ja markkinointi sekä strategisesti oikeanlaisen konseptin rakentaminen tarvitsevat erityisosaamista, jollaista hallinnon ja talouden ammattilaisilta puuttuu.

– Odotan innolla tämän kokeneen joukon strategialinjauksia, Naukkarinen hehkuttaa.

Hän pitää tärkeänä, että hallitus koostuu asiantuntijoista, jotka täydentävät toistensa ammattitaitoa.

– Lappeenrannan lentoasema on rohkea ja uraauurtava maakunnallinen hanke, jonka kehittämiseen tarvitaan paikallistuntemusta, laajaa elinkeinoelämän ja kuluttajamarkkinoinnin osaamista, brändijohtamista sekä kansainvälisten yhteyksien ja lentoliikenteen asiantuntemusta, Naukkarinen perustelee valintoja.

Lappeenrannan Lentoasema Oy:n hallituksen puheenjohtajaksi nimetty, Lappeenrannassa asuva Eelis Eskelinen tuo hallitukseen vankkaa paikallistuntemusta. Hänellä on yli 30 vuoden kokemus liike-elämästä ja monipuolista osaamista muun muassa yritysten hallitustyöskentelystä.

Riitta Aaltosella on erittäin pitkä ja monipuolinen kokemus matkailusta ja kuluttajille suuntautuvasta oheismyynnistä. Hän on ollut uudistamassa Finnmatkojen liiketoimintamallin perinteisestä matkamyynnistä digitaaliseksi, nettivetoiseksi. Lisäksi hän on ollut kehittämässä liiketoimintakonsepteja Silja Linella ja Suomen Sparilla ja uudistanut muun muassa R-kioskien konseptin. Aaltonen on kokenut hallitusammattilainen.

Lentoliikenteen ja sen kehittämisen tuntemusta hallitukseen tuo Tom Christides, joka tuntee hyvin varsinkin Euroopan sisäisen lentoliikenteen. Lappeenranta on Christidesille ennestään tuttu, sillä hän oli avaamassa Lappeenranta–Kööpenhamina reittiä.

Jaana Kaartinen puolestaan on markkinoinnin ja brändihallinnan osaaja sekä kokenut muutosprosessien johtaja ja yhteistyöverkostojen luoja. Hän tuo mukanaan pitkän kokemuksen brändin rakentamisesta ja kuluttajamarkkinoinnista.

Äidinkielenään kiinaa puhuva Mikko Rautio tuo hallitukseen Kaukoidän markkinaosaamista ja asiakastuntemusta. Hänellä on uraauurtava kokemus Aasiasta Suomeen suuntautuvassa matkailussa ja lentoliikenteessä.

Lentoliikenne vahvistaa Saimaan matkailuklusteria

Lappeenrannan Lentoasema Oy:n hallituksen puheenjohtaja Eelis Eskelinen pitää lentoliikennettä erittäin tärkeänä Saimaan alueen matkailuelinkeinon kehitykselle, Kaakkois- ja Itä-Suomen vientivoittoiselle liike-elämälle sekä yliopistolle ja ammattikorkeakoululle. Samalla hän korostaa, että myös maakunnan asukkaat hyötyvät suorista reittilennoista Eurooppaan ja sieltä avautuvista jatkoyhteyksistä.

– Kun maailmalta pääsee Saimaalle nopeasti ja helposti lentoteitse, matkailualan yrittäjät kokevat, että heidän kannattaa kehittää palvelujaan erilaisista kulttuureista saapuville asiakkaille. Monipuoliset palvelut ja alueen hyvä saavutettavuus tukevat toisiaan ja vahvistavat koko matkailuklusteria. Lappeenrannan lentokentällä on itäisessä Suomessa huomattavasti maakuntaa laajempi vaikutus, Eskelinen arvioi.

Hän pitää hyvien lentoyhteyksien luomista Lappeenrannan ja Euroopan välille sekä lentoyhtiön hallituksen tehtävää poikkeuksellisen haasteellisena.

– Valtion sekä myös säätiön taustayhteisöjen eli Lappeenrannan kaupungin ja Etelä-Karjalan liiton taloudellinen tuki on välttämätöntä ainakin alkuvuosina. On todella tärkeää, että hallituksessa on laaja-alaista kokemusta ja osaamista, Eskelinen sanoo.

Hän on valmis tarttumaan haasteelliseen puheenjohtajan tehtävään, koska haluaa kantaa yhteiskuntavastuuta maakunnan kehittämisestä.

Useiden liikeyritysten hallituksen puheenjohtajana Eskelisellä on läheinen kontakti elinkeinoelämään. Aiemmin hän on toiminut myös muun muassa Etelä-Karjalan Kauppakamarin puheenjohtajana, Saimaan ammattikorkeakoulun ja Etelä-Karjalan ammattiopiston johtokunnissa sekä Lappeenrannan teknillisen yliopiston Tukisäätiön hallituksessa.

Lappeenrannan lentoasemakiinteistö ja lentoaseman liiketoiminta siirtyivät vuoden 2016 alussa Finavialta Etelä-Karjalan liiton ja Lappeenrannan kaupungin perustamalle Saimaan lentoasema säätiölle, joka on kentän liiketoiminnan hoitamista varten perustanut Lappeenrannan Lentoasema Oy:n.

Helsinki-Vantaan laajennuksen peruskivi muurattiin – lentomatkustuksen uusi aikakausi on käsillä

medium_Helsinki_Airport_Peruskiven_muuraus_1

Helsinki-Vantaan laajennuksen peruskivi muurattiin maanantaina 25. huhtikuuta 2016. Valtiovallan tervehdyksen tilaisuuteen toi liikenne-ja viestintäministeri Anne Berner. Kyseessä on lentoaseman seitsemäs laajennus, jolla valmistaudutaan palvelemaan 20 miljoonaa matkustajaa vuonna 2020.

Finavian kehitysohjelma tähtää Helsinki-Vantaan palvelutason nostamiseen ja sen kilpailuaseman vahvistamiseen Euroopan ja Aasian välisessä lentoliikenteessä. Tänään muurattiin lentoaseman kaikkien aikojen suurimman laajennuksen peruskivi

Helsinki-Vantaata laajennetaan sen 64-vuotisen olemassa olonsa aikana nyt seitsemättä kertaa. Kyse on tällä kertaa jätti-investoinnista. Tammikuussa käynnistyneiden kehitysohjelman laajennustöiden kustannusarvio on noin 400 miljoonaa euroa. Kaiken kaikkiaan Finavian, noin 900 miljoonan euron rakennushanke on yksi Suomen suurimmista.

– Helsinki-Vantaasta on vuosien saatossa kehittynyt lukuisia kansainvälisiä palkintoja ja tunnustuksia voittanut lentokenttä, josta me suomalaiset voimme olla ylpeitä. Lentoasemastamme on suunnitelmallisen työn tuloksena kehkeytynyt Pohjois-Euroopan johtava kenttä ja merkittävä vaihtoliikenteen solmukohta, sanoi Finavian toimitusjohtaja Kari Savolainen peruskiven muuraustilaisuudessa Vantaalla.

– Kun kehitämme Helsinki-Vantaata, siitä hyötyvät kaikki suomalaiset. Lentoyhteydet ympäri maailmaa paranevat, ja matkailulla on piristävä vaikutus koko maamme talouteen ja työllisyyteen. Hyvän maantieteellisen asemansa, maailmanluokan palveluidensa ja lumiosaamisensa ansiosta lentokenttämme hyödyttää myös eurooppalaisten liikkumista ja lentoyhteyksiä, hän jatkoi.

Terminaalin laajennusosan on suunnitellut kansainvälistä tunnustusta saanut suomalainen arkkitehtitoimisto PES-Arkkitehdit. Sama yritys on suunnitellut myös muun muassa Helsinki-Vantaan vuosina 1996 ja 1999 valmistuneet laajennukset.

– Suunnittelun kautta halutaan tuoda esille suomalaista osaamista ja arkkitehtuuri-ilmettä. Runsas lasin ja puun käyttö tuovat matkustajatiloihin valoisuutta ja luonnonläheisyyttä, kertoo pääsuunnittelija Tuomas Silvennoinen .

Laadukkaalla arkkitehtuurilla halutaan jättää matkustajien mieleen positiivinen ja muista maailman kentistä erottuva muistijälki, joka saa matkustajan lentämään yhä uudelleen Helsingin kautta.

– Lentoasemaan liittyy paljon tunteita: matkan odotusta ja muistoja, iloa ja väsymystä, jälleennäkemisiä ja hyvästejä. Nämä lähdön ja paluun tunnelmat ovat terminaalin sielu. Sielu syntyy myös rakenteista ja materiaaleista: ihmisten toiminnasta ja arvostuksesta rakennusta kohtaan, Silvennoinen pohtii.

Helsinki-Vantaan työmaalla ahertaa tällä hetkellä noin 350 rakentajaa. Tämän lisäksi kehitysohjelma työllistää moninkertaisen määrän ihmisiä muun muassa rakennus- ja sisustusmateriaaleja ja -tarvikkeita valmistavissa tehtaissa ja työpajoissa ympäri Suomen. Kaikkiaan rakennusaikainen työllisyysvaikutus on 14 000 henkilötyövuotta.

Hankkeen pääurakoitsijoina toimivat kokeneet suomalaiset rakennusyhtiöt Destia ja Lemminkäinen.

Laajentamisen myötä Helsinki-Vantaalla valmistaudutaan palvelemaan 20 miljoonaa matkustajaa vuoteen 2020 mennessä.

Terminaalin pinta-ala kasvaa 45 prosenttia, matkatavaran käsittelykapasiteetti nousee noin 50 prosenttia ja laajarunkokoneiden siltapaikat tuplaantuvat. Kaiken kaikkiaan lentoaseman palveluita ja lentoliikenteen infrastruktuuria parannetaan enemmän kuin koskaan aikaisemmin.

Lisätilojen rakentaminen ja käyttöönotto, uusien palvelujen lanseeraus ja matkustuksen sujuvoittaminen tapahtuvat vaiheittain.

Seuraavat vaiheet

Ensimmäiseksi, jo noin 1 ½ kuukauden kuluttua, kesäkuussa 2016 käyttöön saadaan hieman lisää kapasiteettia. Tuolloin non-Schengen-alueelle avataan uutta odotustilaa sekä lisää linjoja rajatarkastukseen ja vaihtomatkustajien turvatarkastukseen.

Vuoden päästä kesällä 2017 terminaaliin avataan uusi eteläsiipi, ensimmäiset uudet laajarunkokonepaikat sekä uudistunutta asematason infrastruktuuria.

Tämän jälkeen työt etenevät länsisiiven rakentamisella. Myös Euroopan- ja kotimaanlentojen palvelutasoa on tarkoitus nostaa.

Suunnittelupöydällä on myös nykyisen kakkosterminaalin laajentaminen terminaalin edustalla sijaitsevalle joukkoliikenne- ja pysäköintialueelle. Näin lähtöselvitys, turvatarkastus ja matkatavaroiden luovutus voitaisiin keskittää yhteen lähtö- ja tuloaulaan.

Helsinki-Vantaan historiasta

Helsinki-Vantaan lentoasema avattiin vuonna 1952 Helsingin olympialaisiin. Lentoasemalla oli tuolloin yksi kiitotie ja terminaalina toimi puuparakki, joka sittemmin on purettu.

Nykyinen matkustajarakennus avattiin vuonna 1969, jonka jälkeen sitä on laajennettu useaan otteeseen. Lentoliikennettä palvelee tänä päivänä kolme kiitotietä.

Finnair järjesti rahoituksen neljännelle A350-lentokoneelleen

A350-900_Finnair_Dec2014

Finnair on hankkinut tänään rahoituksen neljännelle A350-900 XWB -koneelleen, jonka se otti vastaan maaliskuussa 2016. Noin 115 miljoonan euron suuruinen rahoitus toteutettiin Credit Agricolen järjestämällä Japanese Operating Lease with Call Option (JOLCO) -rakenteella. Järjestely liittyy Finnairin kaukoliikenteen laivastouudistukseen, jossa Finnair hankkii 19 uutta Airbus A350-900 XWB -lentokonetta vuosina 2015–2023.

”Tämä rahoitusjärjestely on osa monivuotista pääomarakennesuunnitelmaamme, jonka avulla uudistamme Finnairin laajarunkolaivaston ja varmistamme, että voimme jatkossakin tarjota asiakkaillemme parhaat yhteydet Euroopasta Aasiaan. Järjestely on osoitus siitä, että Finnairin nousujohteinen taloudellinen kehitys tuo ulottuvillemme rahoitusmarkkinoiden kilpailukykyisimpään kuuluvaa omaisuusvakuudellisista rahoitusta”, toteaa Finnairin talousjohtaja Pekka Vähähyyppä.

Finnairin ensimmäiset A350-koneet toimivat tällä hetkellä Shanghain, Bangkokin ja Hongkongin reittiliikenteessä. Uuden A350-koneen myötä Hongkongiin lennetään nyt yksinomaan A350-koneilla.

Finnairin operoimien ja omistamien koneiden lista löytyy kokonaisuudessaan yhtiön internetsivuilta www.finnairgroup.com.

Puolustusvoimien logistiikkalaitos lähetti Hornetin korvaajahankinnan tietopyynnön neljän maan hallitukselle

HX_LOGO

Puolustusvoimien logistiikkalaitos on lähettänyt Hornetin korvaajahankintaa koskevan tietopyynnön Iso-Britannian, Ranskan, Ruotsin ja Yhdysvaltain puolustushallinnoille. Niitä pyydetään ohjaamaan Suomen esittämä tietopyyntö edelleen oman maansa monitoimihävittäjiä valmistavalle teollisuudelle.

Tietopyyntö (RFI, Request for Information) edeltää varsinaista hankintaa. Tietopyynnön analysoinnin jälkeen lähetetään tarjouspyyntö ja varsinainen koneen hankinta tehdään vasta sen jälkeen. Tietopyynnön tarkoituksena on kerätä näkemyksiä siitä, millaisia ratkaisuja tietopyynnön vastaanottajilla on Hornetin suorituskykyjen korvaamiseksi vuoden 2030 jälkeisessä turvallisuusympäristössä. Tietopyynnöllä hankitaan monitoimihävittäjistä tietoja, joita käytetään hankinnan yksityiskohtaiseen suunnitteluun ja budjetointiin sekä hankittavalle monitoimihävittäjälle asetettavien vaatimusten tarkentamiseen.

Tietopyynnössä kysytään budjetäärisiä arvioita järjestelmien hankinnan, käytön ja ylläpidon kustannuksista sekä niiden laskentamenetelmistä. Tarkasteltavat järjestelmät kattavat itse lentokoneiden lisäksi muun muassa aseet, koulutusvälineet, johtamisjärjestelmät ja ylläpidon edellyttämät järjestelyt. Vastaajat voivat esittää myös ratkaisuja, joissa voi olla esimerkiksi useampia lentokonetyyppejä tai miehittämättömiä ilma-aluksia täydentämässä monitoimihävittäjien suorituskykyä.

Tietopyyntö lähetettiin puolustushallinnoille maihin, joissa valmistetaan sellaisia monitoimihävittäjiä ja niihin liittyviä järjestelmiä, jotka voisivat täyttää Suomen vaatimukset Hornetin suorituskyvyn korvaajalle. Tietopyyntö sisältää yksityiskohtaista tietoa ilmapuolustuksen toimintaperiaatteista ja tulevaisuudessa tavoiteltavasta suorituskyvystä. Suuri osa esitetyistä tiedoista ja tietopyyntöön saatavista vastauksista on salassa pidettäviä.

Hornetin korvaushankinnalle on laadittu kokonaisaikataulu. Lähtökohta on, että uudet korvaavat monitoimihävittäjät ovat käytössä silloin, kun Hornet-kalusto on poistettava käytöstä. Hankinta on erittäin suuri ja monimutkainen. Vastaukset tietopyyntöön on pyydetty toimittamaan vuoden 2016 lopussa. Varsinainen tarjouspyyntö Hornetin suorituskykyä korvaavasta ratkaisusta lähetetään vuonna 2018 ja hankintapäätös suunnitellaan tehtäväksi vuonna 2021.

Ilmavoimat ei tässä vaiheessa halua rajoittaa tarkasteltavia konetyyppejä. Hankinnan valmistelun ja kilpailutilanteen kannalta on hyvä saada tietoja mahdollisimman monista konetyypeistä. Tietopyynnön vastauksia odotetaan seuraavista konetyypeistä: Boeing F-15 ja F/A-18, Dassault Rafale, Eurofighter Typhoon, Lockheed Martin F-16 ja F-35 sekä Saab Gripen.

Tietoja tarvitaan myös uusiin järjestelmiin liittyvästä koulutuksesta. Esimerkiksi uusien koneiden käytön aloittamiseen tarvittava ohjaajien ja teknisen henkilökunnan koulutus on yleensä myyjämaan puolustusvoimien tuottamaa. Ilmavoimat on myös kiinnostunut järjestelmien käytön aikaisesta kehittämisestä, mikä on yleensä valmistajamaiden puolustushallintojen johtamaa. Osa tietopyyntöjen vastauksista tulee todennäköisesti puolustushallinnoilta.

Hornetin korvaajahankkeen (HX-hävittäjähanke) tavoitteena on korvata 2025 alkaen poistuvan Hornet -kaluston suorituskyky monitoimihävittäjään perustuvalla ratkaisulla. Hornet-kaluston suunniteltu elinkaari päättyy ensi vuosikymmenen loppuun mennessä.

Hankkeen omistaja on Ilmavoimien komentaja, hankkeen teknisestä ja kaupallisesta valmistelusta vastaa Puolustusvoimien logistiikkalaitos ja materiaalipoliittisesta ohjauksesta Puolustusministeriö. Tietopyyntöön liittyen Ilmavoimien komentaja kenraalimajuri Kim Jäämeri, Puolustusministeriön hankekoordinaattori Lauri Puranen ja Puolustusvoimien logistiikkalaitoksen apulaisjohtaja insinööriprikaatikenraali Kari Renko käyvät perehdyttämässä eri maiden hallintojen ja yritysten edustajat tietopyynnön tavoitteeseen ja hankkeen kokonaisuuteen.

www.defmin.fi/hx

Honda Aircraft Company toimitti ensimmäisen HondaJetin Eurooppaan

Production Aircraft First Flight

FRIEDRICHSHAFEN, SAKSA — 21.4.2016Honda Aircraft Company on toimittanut ensimmäisen HondaJetin Eurooppaan. Asiasta julkistettiin juhlallisessa luovutustilaisuudessa Saksan Friedrichshafenissa 20.–23. huhtikuuta järjestetyillä AERO 2016 -messuilla.

“Ensimmäisen HondaJetin toimittaminen Eurooppaan on merkittävä virstanpylväs tuodessamme uutta arvoa kevyiden suihkukoneiden markkinoille”, Honda Aircraft Companyn toimitusjohtaja Michimasa Fujino sanoi. “Ensimmäiset HondaJet -asiakkaamme vievät Hondan rohkeasti yläilmoihin. On ollut palkitsevaa nähdä ilo heidän kasvoillaan lentokoneen luovutuksen yhteydessä.”

Euroopan ensimmäisen HondaJetin ottaa vastaan Keski-Euroopan jälleenmyyjä Rheinland Air Service.

“Rheinland Air Service on palvellut Euroopan liikelentomarkkinoita yli 40 vuoden ajan ja tarjonnut sekä lentokoneiden korkealuokkaisia huolto- ja korjauspalveluja että myynti-, tuki- ja tankkauspalveluja”, Rheinland Air Servicen toimitusjohtaja Johannes Graf von Schaesberg sanoi. “Meille on kunnia olla Honda Aircraft Companyn yhteistyökumppani ja palvella HondaJetin Keski-Euroopan jälleenmyyjänä. Ensimmäisen HondaJetin toimituksen myötä odotamme innolla, että pääsemme esittelemään luokkansa johtavaa suorituskykyä ja polttoainetaloudellisuutta asiakkaillemme.”

Puhtaalta pöydältä kehitetty HondaJet edustaa pitkälle kehitettyä tekniikkaa sekä innovaatioita. Hondan pitkäaikaisen tutkimustyön tulosten perusteella kehitettiin OTWEM (Over-The-Wing Engine Mount) -konfigurointi, Natural Laminar Flow Wing ja komposiittirunko. Näiden innovaatioiden ansiosta HondaJet on luokkansa nopein, tilavin ja polttoainetaloudellisin suihkukone.

HondaJet valmistetaan Honda Aircraft Companyn pääkonttorissa Pohjois-Carolinan Greensborossa. HA-420 HondaJet sai FAA:n tyyppisertifikaatin joulukuussa 2015.

Lisätietoja HondaJetistä löytyy osoitteesta www.HondaJet.com.

Tietoa HondaJetistä

HondaJet on nopein, korkeimmalla lentävä, hiljaisin ja polttoainetaloudellisin suihkukone luokassaan. HondaJetissä yhdistyvät lentokonesuunnittelun monet teknologiset innovaatiot, mukaan lukien ainutlaatuinen Over-The-Wing Engine Mount (OTWEM) -konfigurointi, joka parantaa suorituskykyä ja polttoainetaloudellisuutta merkittävästi vähentämällä aerodynaamista vastusta. OTWEM-suunnittelu vähentää lisäksi matkustamon ääntä ja minimoi maasta havaittavaa melua. Koneessa on luokkansa tilavin matkustamo, suurin matkatavarakapasiteetti ja helppohuoltoinen käymälä koneen takaosassa. HondaJetissä on hieno lasiohjaamo, joka on saatavilla kaikissa kevyissä liikesuihkukoneissa, sekä erityisesti Hondalle suunniteltu Garmin® G3000 -lentojärjestelmä. HondaJet on yhtiön ensimmäinen kaupallinen ilma-alus, ja sen erinomainen suorituskyky, tehokkuus, laatu ja arvo ovat Hondan maineen mukaisia.

Tietoja Honda Aircraft Companysta

Honda Aircraft Company on kokonaan American Honda Motor Co., Inc. -yhtiön omistama. Honda Aircraft perustettiin vuonna 2006. Sen pääkonttori sijaitsee ilmailun syntypaikalla Pohjois-Carolinassa. Haastava rohkeus, jolle Soichiro Hondan perusti Honda Motor Co., Ltd. -yhtiön, elää tänäkin päivänä Hondan ilma-alusten täyttäessä yhden Hondan pitkäaikaisimmista unelmista – ulottaa ihmisen liikkumiskyky yläilmoihin.

 

Nesteen uusiutuvaa lentopolttoainetta KLM:n lennoille Oslosta Amsterdamiin

101901

Kuva: KLM:n kuvapankki

Aiemmin tänä vuonna Oslon Gardermoen lentokentästä tuli maailman ensimmäinen kenttä, jossa lentokoneet voivat tankata Nesteen jalostamaa uusiutuvaa lentopolttoainetta lentokentän polttoaineen jakelujärjestelmästä. Lentoyhtiöistä KLM Royal Dutch Airlines ilmoitti aloittavansa sarjan lentoja, jotka operoidaan Neste uusiutuvaa lentopolttoainetta sisältävällä seoksella.

“Olemme erittäin iloisia KLM:n ilmoituksesta lentää useita kymmeniä lentoja Oslosta Amsterdamiin Neste uusiutuvalla lentopolttoaineella. Se osoittaa KLM:n vahvaa tahtotilaa olla ilmailun eturintamassa kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisessä”, kertoo Kaisa Hietala, Nesteen Uusiutuvat tuotteet -liiketoiminta-alueen johtaja.

“Kestävästi tuotetut biopolttoaineet ovat tärkeitä lentoteollisuudelle. Tämä takia olemme jo jonkin aikaa tehneet yhteistyötä lukuisten, erityisesti KLM:n BioFuel Programme -yhteistyökumppaneiden kanssa markkinoiden kehittämiseksi.  Uusi kumppanuutemme Oslon lentokentän ja Avinorin kanssa osoittaa asian tärkeyttä meille”, kertoo Boet Kreiken, Managing Director, KLM Cityhopper.

KLM aikoo lentää lähiviikkojen aikana uusiutuvalla lentopolttoaineella noin 80 lentoa EMBRAER 190 -koneella Oslosta Amsterdamiin. Lennoilla suoritetaan mittauksia, joissa verrataan uusiutuvan polttoaineen tehokkuutta verrattuna täysin fossiiliseen polttoaineeseen. Mittauksia varten koneet tankataan erillisestä tankkauspisteestä.

KLM:n tavoitteena on rajoittaa hiilidioksidipäästöjään 20 prosentilla vuoteen 2020 mennessä (verrattuna vuoden 2011 tasoon) uusimalla lentokalustoaan, käyttämällä kestävästi tuotettuja uusiutuvia polttoaineita sekä parantamalla lentojen tehokkuutta.

Neste uusiutuva lentopolttoaine on jalostettu Porvoossa, ja se täyttää lentopolttoaineelle asetetut ASTM 7566 standardin mukaiset tiukat laatuvaatimukset. Polttoaine viedään Osloon 50-prosenttisena seoksena fossiilisen lentopolttoaineen kanssa ja sen jakelu tapahtuu lentokentällä olemassa olevan jakelujärjestelmän kautta.

Polttoaine jalostettiin EU-rahoitteisen ITAKA-projektin puitteissa kestävästi tuotetusta, 100-prosenttisesti sertifioidusta camelinaöljystä. Sen käytöllä saavutetaan 47 % pienemmät kasvihuonekaasupäästöt kuin fossiilisella lentopolttoaineella.