Finnair-konsernin osavuosikatsaus 1.1.–30.9.2015: Kaikkien aikojen paras vuosineljännes: toiminnallinen liiketulos 64,2 miljoonaa euroa

Heinä–syyskuu 2015

  • Liikevaihto kasvoi 2,3 prosenttia vertailukaudesta 637,1 miljoonaan euroon (622,7).
  • Toiminnallinen liiketulos kasvoi 64,2 miljoonaan euroon (26,7).
  • Toiminnallinen EBITDAR oli 115,1 miljoonaa euroa (80,1).
  • Liiketoiminnan nettorahavirta oli 62,6 miljoonaa euroa (-8,9) ja investointien nettorahavirta -2,8 miljoonaa euroa (-15,1).
  • Yksikkökustannus ilman polttoainetta (CASK excl. fuel) kiintein valuuttakurssein laski 0,8 prosenttia vertailukaudesta.
  • Yksikkötuotto (RASK) kiintein valuuttakurssein laski 0,6 prosenttia vertailukaudesta.
  • Lisäpalveluiden matkustajakohtainen myynti nousi 29 prosenttia vertailukaudesta 9,79 euroon per matkustaja.
  • Osakekohtainen tulos oli 0,29 euroa (0,11).

Tammi–syyskuu 2015

  • Liikevaihto vuoden 2014 tammi–syyskuun tasolla, 1 738,5 miljoonaa euroa (1 731,8).
  • Toiminnallinen liiketulos parani 22,9 miljoonaan euroon (-27,1).
  • Toiminnallinen EBITDAR oli 171,7 miljoonaa euroa (133,1).
  • Liiketoiminnan nettorahavirta oli 164,0 miljoonaa euroa (39,8) ja investointien nettorahavirta 86,4

miljoonaa euroa (126,3).

  • Yksikkökustannus ilman polttoainetta (CASK excl. fuel) kiintein valuuttakurssein kasvoi 0,7 prosenttia vertailukaudesta.
  • Yksikkötuotto (RASK) kiintein valuuttakurssein laski 0,6 prosenttia vertailukaudesta
  • Osakekohtainen tulos oli 0,13 euroa (-0,33)
  • Lisäpalveluiden matkustajakohtainen myynti nousi 22 prosenttia vertailukaudesta 9,81 euroon per matkustaja.
  • Tulosnäkymät ennallaan: toiminnallinen tulos vuonna 2015 on nollatasolla tai hieman positiivinen.

Toimitusjohtaja Pekka Vauramo:

Finnairin toiminnallinen tulos ylsi kausiluonteisesti vahvimmalla kolmannella neljänneksellä 64,2 miljoonaan euroon, mikä on Finnairin kaikkien aikojen paras vuosineljännestulos. Liikevaihto oli 637 miljoonaa euroa eli reilut kaksi prosenttia viimevuotista suurempi.

Rohkaisevan tuloksen taustalla on muun muassa ydinliiketoimintamme matkustajaliikenteen käyttöasteen ja lipputuottojen kasvu sekä reipas lisäpalvelumyynti. Matkapalveluissa Aurinkomatkat paransi tulostaan selvästi.

Matkustajaliikenteen kannattavuus parani vuodentakaiseen verrattuna kaikilla liikennealueilla paitsi kotimaassa, jossa teemme tappiota useilla reiteillä. Tähän emme voi olla tyytyväisiä, ja meidän on sopeutettava kapasiteettia paremmin kysyntää vastaavaksi.

Rahtimarkkinat kärsivät edelleen ylikapasiteetista. Rakenteilla olevan uuden rahtiterminaalin avulla pyrimme parantamaan rahtitoimintamme tehokkuutta erikoistumaan entistä enemmän vaativiin lämpötilasäädeltyihin elintarvike- ja lääkekuljetuksiin, joissa meillä on kilpailuetua ja joissa katteet ovat parempia.

Tulosparannukseemme vaikutti liikevaihdon kasvun lisäksi kustannusten lasku. Saavutimme kustannussäästöjä muun muassa henkilöstökuluissa ja hyödyimme edelleen polttoaineen hinnan laskusta, joka välittyy suojauspolitiikkamme vuoksi kustannuksiimme viiveellä ja asteittain. Arvioimmekin polttoainekustannustemme laskevan tulevilla neljänneksillä liikenteen kasvusta huolimatta vanhojen suojaustemme erääntyessä. Lisäksi saimme myötätuulta aasialaisten myyntivaluuttojemme vahvistumisesta euroon nähden.

Lokakuun alussa saimme ensimmäisenä eurooppalaisena lentoyhtiönä huippumodernin A350 XWB -laajarunkokoneen. Se parantaa kaukoliikenteemme kustannuskilpailukykyä ja asiakaskokemusta merkittävästi. Ensi kokemuksemme konetyypistä ovat vastanneet odotuksiamme, ja odotamme innokkaasti A350-laivastomme kasvua. Ensi vuoden toisen neljänneksen alussa meillä on nykyisen aikataulun mukaan käytössä jo viisi A350-konetta ja vuoden lopussa seitsemän. Uudet koneet tuovat lisäkapasiteettia ja mahdollistavat kasvustrategiamme erityisesti Kiinan markkinoilla, jossa lentomatkustuksen kysyntä on talouskasvun hidastumisesta huolimatta säilynyt vahvana. Ensi vuonna aloitamme lennot Kiinan Guangzhouhun ja Japanin Fukuokaan, sekä lisäämme lentoja myös Atlantin liikenteessä Miamiin ja Chicagoon.

Kaukoliikenteen kapasiteetin kasvu edellyttää vaihtomatkustustarpeen tyydyttämiseksi myös kapearunkokapasiteetin lisäämistä. Tulemmekin jo ensi kesänä lisäämään Euroopan-liikenteen kapasiteettia.

Tulevaa kasvua silmällä pitäen rahoitusasemamme on nyt hyvä. Rahavirta oli kuluneella neljänneksellä vahva ja likvidit varamme yli puoli miljardia euroa. Laskimme lokakuussa onnistuneesti liikkeeseen Suomen suurimman 200 miljoonan euron hybridilainan, joka pitää omavaraisuutemme korkealla pitkällä aikavälillä ja tukee kasvun rahoittamista.

Haluan lämpimästi kiittää kaikkia finnairilaisia hyvästä vuosineljänneksestä. On myös ollut ilo nähdä, millaisen yhteenkuuluvaisuuden ja sitoutumisen tunteen pitkään odotettujen uusien A350-koneiden saapuminen luo. Tästä meidän on hyvä aloittaa uuden kasvun vaihe.

Tulevaisuuden näkymät

Aiemmin julkaistut näkymät

Finnair arvioi, että sen toiminnallinen tulos vuonna 2015 on nollatasolla tai hieman positiivinen.

Finnair toistaa aikaisemman arvionsa, että sen kapasiteetti tarjotuilla henkilökilometreillä mitattuna kasvaa vuonna 2015 noin 3 prosenttia ja liikevaihto pysyy noin vuoden 2014 tasolla. Muutoksena aikaisemmin antamaansa näkymään Finnair arvioi, että sen yksikkökustannukset kiintein valuuttakurssein ja ilman polttoainetta vuonna 2015 pysyvät vuoden 2014 tasolla.

Finnair toistaa myös aikaisemman erillisen ohjeistuksensa, että katsauskauden lopun valuuttakursseilla laskettuna laajarunkolaivaston uudistukseen liittyvien kertaluonteisten erien vaikutus Finnairin liiketulokseen on dollarin vahvistumisen vuoksi vuonna 2015 selvästi positiivinen.

Kuten 24.9.2015 erikseen ilmoitettiin, näiden järjestelyjen nettomääräisen kertaluonteisen positiivisen vaikutuksen Finnairin vuoden 2015 jälkimmäisen puoliskon liiketulokseen odotetaan olevan noin 70 miljoonaa euroa.

Näkymät (ennallaan)

Finnair toistaa aikaisemman arvionsa, että sen toiminnallinen tulos vuonna 2015 on nollatasolla tai hieman positiivinen.

Finnair toistaa aikaisemman arvionsa, että sen kapasiteetti tarjotuilla henkilökilometreillä mitattuna kasvaa vuonna 2015 noin 3 prosenttia ja liikevaihto pysyy noin vuoden 2014 tasolla. Finnair arvioi, että sen yksikkökustannukset kiintein valuuttakurssein ja ilman polttoainetta vuonna 2015 pysyvät vuoden 2014 tasolla.

Finnair toistaa myös aikaisemman erillisen ohjeistuksensa, että katsauskauden lopun valuuttakursseilla laskettuna laajarunkolaivaston uudistukseen liittyvien kertaluonteisten erien vaikutus Finnairin liiketulokseen on dollarin vahvistumisen vuoksi vuonna 2015 selvästi positiivinen. Näiden järjestelyjen nettomääräisen kertaluonteisen positiivisen vaikutuksen Finnairin vuoden 2015 jälkimmäisen puoliskon liiketulokseen odotetaan olevan noin 70 miljoonaa euroa.

Taloudellinen raportointi

Finnairin tilinpäätöstiedote vuodelta 2015 julkaistaan keskiviikkona 11.2.2016.


Finnair osavuosikatsaus Q3 2015

Puurakenteisen lentokoneen malli liitää Pilkkeessä

Atol Aviationin lentokoneen pienoismalli Pilkkeessä.

ATOL-pienoismalli liitää Pilkkeessä. Kuvaaja: Pekka Koski.

Tiedekeskus Pilkkeeseen on saapunut pienoismalli ATOL-amfibiolentokoneesta, joka hyödyntää kevyttä ja vahvaa puukomposiittirakennetta. Kaksipaikkaisia, vedestä ja maalta operoitavia pienlentokoneita suunnittelee ja valmistaa rovaniemeläinen Atol Avion Oy.

–ATOL-lentokone on upea esimerkki pitkälle jalostetusta puutuotteesta. Tiedekeskus Pilke kertoo metsien kestävästä käytöstä eli biotaloudesta, ja puurakenteisen lentokoneen pienoismalli on hieno lisä näyttelyymme. Tässäkin tuotteessa puu on parempi ratkaisu kuin muut materiaalit, tiedekeskusoperaattori Darja Heikkilä sanoo.

Atol Aviationin lentokoneen pienoismalli Pilkkeessä.

ATOL-pienoismalli liitää Pilkkeessä. Kuvaaja: Pekka Koski.

Lähes 65 % ATOL-lentokoneen rakenteesta on puuta. Valmistuksessa käytetään suomalaista mäntyä ja koivuvaneria. Pienlentokoneissa painolla on suuri merkitys. Puurakenne on kevyempi kuin lujitemuovi. –Puukomposiitti on oman kehitystyömme tulos, Atol Avionin toimitusjohtaja Markku Koivurova kertoo. -ATOL-koneen kehittäminen alkoi jo vuonna 1984. Puukomposiittirakenne on vahvuutemme, maailmasta löytyy vain yksi vastaavanlaista tuotetta sarjavalmistava yritys. Koneen moottoriksi valitsimme sähköisen ruiskuversion, mikä mahdollistaa bioetanolia sisältävien polttoaineiden käyttämisen.

ATOL 650LSA-pienoismalli on nähtävillä Tiedekeskus Pilkkeen ilmatilassa Rovaniemellä. Pienoismallin rakensi Lauri Maalismaa ja Pilkkeeseen sen ripusti Treeform Oy.

CAS tilaa 30 A330-perheeseen ja 100 A320-perheeseen kuuluvaa lentokonetta Airbusilta

csm_A330-200_PW_AIRBUS_V10_300dpi_1056d2ef02

China Aviation Supplies Holding Company (CAS) on vahvistanut kesäkuussa 2015 tekemänsä tilauksen 30:sta A330-perheeseen kuuluvasta lentokoneesta. Lisäksi CAS tilasi Airbusilta 100 A320-perheeseen kuuluvaa lentokonetta.

“CAS on yksi pitkäaikaisimmista asiakkaistamme. Olemme kiitollisia heidän Airbusia ja sen monipuolista A330-perhettä ja suosittua A320-perhettä kohtaan osoittamastaan luottamuksesta”, sanoo Airbusin pääjohtaja Fabrice Bregier .

“Nyt vahvistetun tilauksen myötä CAS:in A330-koneiden tilaukset nousevat tänä vuonna 75 koneeseen. A330-koneiden vahva kysyntä Kiinassa vaikutti merkittävästi päätökseemme perustaa A330-koneiden kokoonpanolinja ja toimituskeskus A320-linjan viereen Tianjiniin. A320-koneiden kokoonpanolinja ja toimituskeskus on jo koonnut ja toimittanut 240 Airbusin kapearunkokonetta.”

Airbusin globaalin markkinaennusteen mukaan (Global Market Forecast, GMF) Kiinan matkustajaliikenne kasvaa eniten maailmassa. Kiinan kotimaan lentoliikenne nousee seuraavan kymmenen vuoden aikana maailmantilastoissa ykkössijalle ja nelinkertaistuu seuraavan 20 vuoden aikana. Airbusin ennusteen mukaan Kiinassa on kysyntää 5 400 uudelle matkustaja- ja rahtikoneelle. Näistä 1 700 on laajarunkokoneita, esimerkiksi A330-, A350- ja A380-koneita.

Kiinalaisten lentoyhtiöiden käytössä on tällä hetkellä yli 1 200 Airbusin valmistamaa lentokonetta: yli 1 000 A320 -perheen koneetta, yli 160 A330-perheen konetta ja viisi A380 konetta sekä Airbusin rahti- ja liikelentokoneita.

Airbusin A330 on yksi maailman suosituimmista laajarunkokoneista kautta aikojen. Sitä on tilattu yli 1 500 kappaletta. Parhaillaan niitä on yli 100 lentoyhtiön käytössä yhteensä yli 1 200 konetta. Airbus investoi vuosittain satoja miljoonia euroja A330-lentokoneperheen kehittämiseen ja viimeisimpien innovaatioiden hyödyntämiseen niissä. A330-koneet ovat Airbusin laajarunkokoneita, kuten myös A350 XWB- ja kaksikerroksiset A380-koneet.

A330-perheen koneiseen mahtuu 250–440 matkustaja. Se on yksi maailman tehokkaimmista lentokonemalleista, ja käyttökustannukset ovat luokkansa edullisimmat. Maailman lentokentillä nousee tai laskeutuu A330-perheeseen kuuluva lentokone joka 20. sekunti.

A320-perheen koneisiin mahtuu 100–240 matkustajaa. A320-perheen koneet kattavat kaikki kapearunkokoneiden käyttötarpeet. Airbus on myynyt yli 12 200 A320-perheeseen kuuluvaa lentokonetta. Se on toimittanut yli 6 700 A320-konetta yli 300 lentoyhtiölle ympäri maailmaa.

 

Ilmavoimat harjoittelee Saksan ilmavoimien kanssa

BRTE20_netti

Suomen ja Saksan välisiä yhteistoimintakierroksia lennetään 28.–29. lokakuuta. Kahdenväliset koulutustapahtumat tukevat kustannustehokkaasti ilmavoimien hävittäjäohjaajakoulutusta ja Suomen puolustuskyvyn kehittämistä.

Suomi osallistuu yhteistoimintakierroksiin 24 F/A-18 Hornet-monitoimihävittäjällä. Saksan ilmavoimat puolestaan osallistuu 24 Eurofighter Typhoon -hävittäjällä, jotka kuuluvat Naton Baltian päivystysosastoon.

Eurofighterit toimivat Viron Ämarin tukikohdasta eivätkä ne suunnitelmallisesti laskeudu Suomeen. Suomesta yhteistoimintakierroksiin osallistuvat hävittäjät operoivat kotitukikohdastaan Rissalasta.

Yhteistoimintakierroksien lentotoiminta tapahtuu Länsi-Suomessa sijaitsevilla harjoitusalueilla molempina päivinä kello 1216. Tarvittaessa, esimerkiksi säätilanteen niin vaatiessa, lentotoiminnassa voidaan käyttää myös muita Suomessa sijaitsevia harjoitusalueita

Yhtiestoimintakierroksissa hyödynnetään rajat ylittävää harjoitusyhteistyömuotoa, jossa hävittäjät toimivat kotitukikohdista käsin. Hävittäjät kohtaavat rajatulla harjoitusalueella ja suorittavat ennalta sovitun lentotehtävän. Luonteeltaan toiminta on samantyyppistä kuin viikoittain Suomen, Ruotsin ja Norjan ilmatiloissa pohjoisessa toteutettava Cross Border Training -harjoittelu.

Kahdenvälisen koulutus- ja harjoitusyhteistyön tavoitteena on kouluttaa hävittäjäohjaajia toimimaan ilmasta ilmaan -tehtävissä erityyppisen kaluston kanssa. Lisäksi tavoitteena on kansainvälisen toiminnan edellyttämien erityispiirteiden harjoitteleminen.

Naton Baltiasta toimivien lento-osastojen kanssa tehtävä harjoitusyhteistyö on puolustusministeriön hyväksymän puolustusvoimien vuoden 2015 harjoitussuunnitelman mukaista harjoitustoimintaa.

Icelandair ja JetBlue aloittavat codeshare yhteistyön

cq1x7qnbeawmd3fiijlx

Yhteistyö tarjoaa asiakkaille laajan kohdevalikoiman Boston ( BOS) ja New York (JFK) kautta. Sujuvat yhteydet Islannin kautta yhteistyössä päätekohteeseen samalla lipulla ja toimivat laukkukäytännöt ovat yhteistyön merkittäviä etuja. Viranomaisten hyväksymä codeshare alkaa virallisesti 21. Lokakuuta 2015, ja laajenee lähiaikoina kattamaan lisää reittejä.

Icelandairja JetBlue ovat jo aiemmin tehneet hyvää yhteistyötä mutta nyt tehty sopimus lisää huomattavasti tarjontaa ja lisää asiakkaille tarjottavia etuja. Codeshare kohteita Bostonista ja New Yorkista ovat :

  • Austin, Texas
  • Detroit, Michigan
  • Orlando, Florida
  • Pittsburgh, Pennsylvania
  • Raleigh-Durham, North Carolina
  • Washington D.C.

Yhtiöillä on paljon yhteisiä palvelukäytäntöjä, kuten WiFi, laadukas palvelu, sekä ylellinen nahkasisustus kaikissa koneissa ja jokaisen matkustajan oma viihdekeskus ovat alan parasta. Icelandairin tarjoama kahden maksuttoman laukun käytäntö koskee myös yhteiskohteita.

Icelandair lentää Islannin kautta 16 kohteeseen Atlantin toisella puolella – 11 kohdetta Yhdysvalloissa ja 5 Kanadassa. Tarjottavat yhteydet Helsinki yhteydet ovat markkinoiden nopeimman yhden pysähdyksen lennot. Helsinkiin on kesäkaudella 12 viikkovuoroa, ja viitenä päivänä viikossa siis aamulla ja iltapäivisin.

JetBlue yhteistyö on hyvä lisä yhtiön oman verkoston tueksi ja samanlainen yhteistyö julkistettiin aiemmin Alaska Airlines osalta. Icelandair tekee lisäksi yhteistyötä Kanadan toiseksi suurimman lentoyhtiön, West Jetin kanssa. Icelandair kohteita voi yhdistellä ja asiakas voi halutessaan tehdä samalla lentohinnalla Stopover pysähdyksen Islannissa.

Icelandair verkosto koostuu ensivuonna 42 kohteesta, joista 16 Pohjois-Amerikassa. Ne ovat Boston, Washington D.C. New York (JFK og Newark), Orlando, Minneapolis/St. Paul, Denver, Seattle, Anchorage, Portland, og Chicago (Maaliskuusta 2016 ) ja Toronto, Halifax, Vancouver, Edmonton ja Montreal Kanadassa.

Finavia kansainvälisen lentoasemakonferenssin isännäksi keväällä 2016

2C_WORLDsq

Lentoasemien kaupallisiin palveluihin keskittyvä konferenssi tuo Suomeen arviolta 400 alan päättäjää. Isännän rooli on Finavialle osoitus sen vahvasta asiakaslähtöisyydestä ja tunnustetusta asemasta Euroopan lentoliikennealalla.

Airport Council Internationalin (ACI) mukaan lentoasemien vuosittaiset kulut ovat Euroopassa noin neljä miljardia euroa suuremmat kuin lentoyhtiöiden niille maksamat palvelumaksut. Tämän vuoksi matkustajille tarjolla olevien kaupallisten palveluiden tuotot ovat lentoasemille yhä tärkeämpiä.

Lentoasemien myymälöistä ja ravintoloista saatavilla tuotoilla rahoitetaan lentoliikenteen infrastruktuuria. Monella kentällä onkin nyt kova tarve kasvattaa kaupallisia tuottojaan.

– Haluamme, että Helsinki-Vantaa voi kehittyä ja säilyä houkuttelevana ja kilpailukykyisenä lentoyhtiöiden silmissä jatkossakin. Meidän tulee korostaa lentoaseman roolia kiinnostavana ja tuottoisana kauppapaikkana entisestään, jotta saamme mukaan alan parhaat kaupalliset toimijat, Helsinki-Vantaan lentoaseman kaupallisesta liiketoiminnasta vastaava Elena Stenholm Finaviasta kertoo.

Keväällä 2016 Helsingissä järjestettävä ACI Europe Airport Commercial & Retail Conference tuo yhteen eurooppalaisten lentoasemien, lentoasemaoperaattoreiden, jälleenmyyjien ja brändien johtajat ja päättäjät. Konferenssin keskeinen teema on juuri lentoasemien kaupalliset palvelut ja niistä saatavien tuottojen korostunut merkitys.

– Konferenssissa käydään läpi alan parhaita käytäntöjä, joita voimme hyödyntää myös omassa toiminnassamme. Samalla pääsemme houkuttelemaan kaupallisen alan parhaita toimijoita Helsinki-Vantaalle ja tukemaan Suomi-kuvaa markkinoimalla maatamme monipuolisena matkailukohteena, Stenholm sanoo.

Helsinki-Vantaalla kaupallisuus yhdistyy elämyksiin

Finavia on uudistanut Helsinki-Vantaan kaupallista palveluvalikoimaa voimakkaasti. Lentoasemalle on avattu kahden vuoden sisällä noin 70 uutta tai uudistettua myymälää, kahvilaa ja ravintolaa.

– Asiakaslähtöisyys, palvelutaso, sujuvat matkustajaprosessit sekä elämysten tarjoaminen matkustajille osana kaupallisia palveluita ohjaavat yhä useamman lentoasemien, myös Helsinki-Vantaan, kehitystä. Konferenssin isännöinti on osoitus siitä, että ponnistelumme kaupallisen valikoiman uudistamiseksi on huomattu ja niitä arvostetaan, Stenholm sanoo.

Helsinki-Vantaan kosmetiikkamyymälä Beauty Storessa matkustajat voivat nauttia muun muassa pikameikeistä ja käsihieronnasta. Arctic Barin katottomalla ulkoilmaterassilla vaihtomatkustajatkin pääsevät kokemaan, miltä esimerkiksi lumisade, loska tai paukkupakkanen tuntuu iholla.

Finavia haluttu tapahtumaisäntä

Finavia on saavuttanut vankan aseman ilmailualan merkittävimpien kansainvälisten tapahtumien järjestäjänä.

Lokakuussa 2015 kaupallisen lentoliikennealan johtajat kokoontuivat Helsinkiin Finavian isännöimään CAPA World Aviation Summit -konferenssiin. Helmikuussa 2015 lentoasemien talvikunnossapidon konferenssi WOASE 2015 keräsi Helsinki-Vantaalle lähes 150 osallistujaa yli kymmenestä maasta.

Finavian isännöimä ACI Europe Airport Commercial & Retail Conference järjestetään Helsingissä huhtikuussa 2016.

Vuonna 1991 perustettu ACI Europe on lentoasemaoperaattoreista koostuva järjestö, joka edustaa yli 450 lentoasemaa Euroopassa. Se järjestää vuosittain ilmailualan tapahtumia ympäri Eurooppaa.

Kohti vuotta 2020

Helsinki-Vantaan palvelu-uudistuksen taustalla on tarve kehittää lentoaseman palveluvalikoimaa vastaamaan yhä paremmin kasvavan matkustajamäärän moninaisia tarpeita.

Finavian käynnissä olevan 900 miljoonan euron kehitysohjelman tavoitteena on vahvistaa Helsinki-Vantaan asemaa sekä kansainvälisessä lentoasemien kilpailussa että Euroopan ja Aasian välisen lentoliikenteen merkittävänä solmukohtana. Kansainvälisesti kilpailukykyinen lentoasema on koko Suomen hyvinvoinnin kannalta tärkeä ja sen avulla voidaan säilyttää suomalaisten hyvät lentoyhteydet ympäri maailmaa.

Vuoden 2016 alussa alkavan terminaalilaajennuksen ansiosta Helsinki-Vantaalla voidaan palvella 20 miljoonaa vuotuista matkustajaa vuonna 2020.

Norwegianilla vahva tulosparannus ja ennätyskorkea käyttöaste kolmannella vuosineljänneksellä

wyzymbd0ylvmrl8d7xmy

Norwegianin tänään julkistaman vuoden 2015 kolmannen vuosineljänneksen tulos ennen veroja (EBT) oli 1,1 miljardia Norjan kruunua. Tulosparannus on merkittävä verrattuna samaan ajanjaksoon viime vuonna. Yhtiön kaukolentotoiminta ja kansainväliset reitit vaikuttivat tulokseen positiivisesti. Käyttöaste oli korkeampi kuin koskaan aikaisemmin, ennätykselliset 91 prosenttia.

Tulos ennen veroja nousi 1,1 miljardiin Norjan kruunuun. Nousu oli merkittävä vuoden 2014 saman vuosineljänneksen 505 miljoonasta Norjan kruunusta. Käyttöaste oli kolmannella vuosineljänneksellä 91 prosenttia, kuusi prosenttiyksikköä korkeampi kuin samana ajankohtana viime vuonna. Kaikkiaan 7,7 miljoonaa matkustajaa lensi Norwegianilla kolmannella vuosineljänneksellä, kasvua 9 prosenttia. Kaukolentotoiminnassa matkustajamäärä kasvoi 15 prosenttia verrattuna viime vuoden kolmanteen vuosineljännekseen. Voimakkainta Norwegianin kasvu oli matkustajamäärällä mitattuna Lontoon Gatwickissä, jossa yhtiö operoi sekä lyhyen matkan että kaukoreittejä. Liikenne Espanjan tukikohdissa kasvoi myös voimakkaasti. Pohjoismaissa matkustajamäärä säilyi vakaana, mutta markkinaosuuksissa oli pientä kasvua.

– Kaukolentotoimintamme ja kansainväliset reittimme nousivat entistä tärkeämpään asemaan, minkä kolmannen vuosineljänneksen luvut vahvistavat. Tällä alueella näemme myös eniten tulevaisuuden kasvupotentiaalia, mikä antaa yhtiölle isommat lihakset kovassa kilpailussa globaaleilla markkinoilla. Näemme myös, että toimintamme Euroopassa kasvaa samalla, kun Pohjoismaissa tilanne säilyy vakaana. Pohjoismainen ja eurooppalainen reittiverkosto on tärkeä kaukolentostrategiamme kannalta, koska matkustajistamme yhä useampi käyttää Norwegianin jatkoyhteyksiä. Kolmannelle vuosineljännekselle tyypillistä olivat myös tärkeät merkkipaalut, kuten Espanjan sisäisten lentojen lanseeraus sekä talvireitit Yhdysvaltojen ja Karibian välillä, sanoo Norwegianin toimitusjohtaja Björn Kjos.

Norwegian vastaanotti kolmannella vuosineljänneksellä uusia kansainvälisiä asiakastunnustuksia, muun muassa kaksi Passenger Choice Awards -tunnustusta Yhdysvalloissa. Kolmannella vuosineljänneksellä yhtiö vastaanotti viisi uutta lentokonetta, tilasi kaksi uutta Dreamlineria ja teki leasing-sopimuksen 12 Airbus A320neo -koneesta, joiden toimitukset alkavat vuonna 2016. Koneet omistaa Norwegianin kokonaan omistama tytäryhtiö Arctic Aviation Assets Limited, jonka kanssa tehdään leasing-sopimus 12 vuoden ajanjaksolle.

Norwegian yli nelinkertaistaa nykyisen kaukolentolaivastonsa ja tilaa 19 uutta Dreamlineria

Norwegian jatkaa kansainvälistä kasvuaan ja kasvattaa kaukolentolaivastoaan 19 uudella Boeing 787-9 Dreamlinerilla. Tämä on suurin yksittäinen Boeing 787-9 Dreamliner -tilaus Euroopassa. Norwegianille tämä tarkoittaa, että nykyinen kaukolentolaivasto yli nelinkertaistuu 38 koneeseen seuraavien viiden vuoden aikana. Uusien koneiden myötä Norwegian lanseeraa useita uusia kaukoreittejä tulevina vuosina.

Norwegianilla on tällä hetkellä laivastossaan kahdeksan 787-8 Dreamlineria ja 11 hieman suurempaa Boeing 787-9 -konetta tilauksessa. Nyt julkistetun tilauksen myötä Norwegianilla tulee olemaan 38 Dreamlinerin kaukolentolaivasto ennen vuotta 2020. Sopimus pitää sisällään myös lisäosto-option kymmenestä vastaavantyyppisestä koneesta. Uusissa koneissa on pidempi kantama, pidempi runko ja siinä on tilaa 53 lisäpaikalle. Uuden tilauksen mukaisten koneiden toimitus alkaa vuonna 2017. Norwegianin kokonaan omistamasta tytäryhtiöstä, Arctic Aviation Assets Limitedistä (AAA), tulee koneiden omistaja.

– 19 uuden Dreamlinerin tilaus on tärkeä merkkipaalu Norwegianille. Uudet koneet mahdollistavat useiden uusien reittien tarjoamisen matkustajille kaikkialla maailmassa. Kahden vuoden ajan kaukolentojemme käyttöaste on ollut keskimäärin yli 90 prosenttia, mikä osoittaa, että edullisille lennoille Euroopan ja Yhdysvaltojen samoin kuin Euroopan ja Aasian välillä on ollut suuri tarve. Tulevaisuudessa tarve tulee olemaan entistäkin suurempi. Jotta voimme kasvaa ja vahvistaa kilpailukykyämme, ovat Dreamlinerit aivan ratkaisevassa asemassa. Paitsi, että Dreamlinereissa on alhaisempi polttoaineen kulutus ja alhaisemmat päästöt, ovat ne aivan omaa luokkaansa matkustusmukavuudessaan, sanoo Norwegianin toimitusjohtaja Björn Kjos.

– Norwegian on näyttänyt tietä ja käyttänyt 787-koneiden poikkeuksellista suorituskykyä kehittääkseen menestyksekkäästi halpalentoja kaukolentotoiminnassa. Kasvattamalla laivastoaan 787-9 -koneilla Norwegian voi lanseerata uusia reittejä, tarjota lisää paikkoja ja jatkaa erinomaisen matkustusmukavuuden tarjoamista, sanoo Boeing Commercial Airplanesin European Sales -yksikön varatoimitusjohtaja Todd Nelp.

Norwegianin suuremmassa Dreamliner 787-9 -versiossa on 344 paikkaa, joista 35 on premium-luokassa ja 309 economy-luokassa. Nyt julkistetun 19 Boeing 787-9 -koneen tilauksen myötä Norwegianilla on yli 150 lentokonetta tilauksessa Boeingilta, mukaan lukien 100 kappaletta 737 MAX -koneita. Lisäksi Norwegianilla on tilauksessa 100 Airbus A320 -konetta.

Yölentoja Helsinki-Vantaalla ei rajoiteta melun takia

Trafi ei aseta toimintarajoituksia Helsinki-Vantaan lentokentän yöliikenteelle, sillä lentoaseman meluntorjuntatavoite täyttyy ilman yöllisiä toimintarajoituksia.

Säännöllisillä tarkasteluväleillä varmistetaan, että öinen melu ei lisäänny hallitsemattomasti lähivuosina. ”Jos meluntorjuntatavoitteessa ei pysytä, toimintarajoitusten tarvetta on harkittava uudelleen.” sanoo johtava asiantuntija Outi Ampuja. ”Lentomelua torjutaan monin eri keinoin ja Helsinki-Vantaan lentoaseman ympäristökunnilla on kaavoittajina keskeinen vastuu siitä, ettei melualueelle kaavoiteta lisää asutusta.”

Finavia raportoi Trafille säännöllisesti melutilanteesta.

Trafi on päätöksessään ottanut huomioon sekä alueen asukkaat että suomalaisen yhteiskunnan tarpeet sekä kentän erityisaseman. Yhteiskunnan tarpeet edellyttävät toimivaa liikenneinfrastruktuuria ja logistiikkaa. Suomen on oltava saavutettavissa ympäri vuorokauden myös lentoteitse. Helsinki-Vantaan lentokentälle ei ole vaihtoehtoista infrastruktuuria.

Trafin päätös

Puolustusministeri valtuutti puolustusvoimat käynnistämään HX -hävittäjähankkeen

2015-10-20 13_47_15-Esiselvitys_Hornet-kaluston_suorituskyvyn_korvaamisesta.pdf - Nitro Pro 9 (Expir

Puolustusministeri Jussi Niinistö on valtuuttanut puolustusvoimat käynnistämään Hornetin suorituskyvyn korvaamishankkeen, jonka tavoitteena on korvata 2025 alkaen poistuva Hornet -kalusto. Päätös hankkeen käynnistämisestä perustuu hallitusohjelmaan.

Toimintaympäristön kehitys ja puolustusvoimien, ilmavoimien ja ilmapuolustuksen tehtävät edellyttävät Hornet -kaluston muodostaman suorituskyvyn korvaamista ensi vuosikymmenen loppuun mennessä. Hornetin korvaajaa selvittänyt työryhmä esitti kesäkuussa, että Hornet -kaluston suorituskyky korvataan monitoimihävittäjään perustuvalla ratkaisulla.

Monitoimihävittäjän suorituskyvyllä on merkittävä rooli muodostettaessa ennaltaehkäisevää kynnystä Suomen joutumiselle sotilaallisen voimankäytön kohteeksi. Hävittäjäkaluston suorituskyky on välttämätön osa ilmapuolustusta ja puolustusvoimien kykyä vaikuttaa tulenkäytöllä maalla ja merellä oleviin kohteisiin. Lisäksi suorituskyvyllä täydennetään puolustusvoimien tiedustelu-, valvonta- ja johtamisjärjestelmää.

Hornet -kaluston suunniteltu elinkaari päättyy ensi vuosikymmenen loppuun mennessä. Käyttöikää rajoittaa kolme päätekijää: suhteellisen suorituskyvyn heikkeneminen, rakenteiden väsyminen ja koneen järjestelmien, varaosien ja ohjelmistojen saatavuus. Hornet -kaluston elinkaaren jatkaminen ei ole kustannustehokas eikä Suomen puolustuskyvyn kannalta riittävä ratkaisu.

Hornet -kaluston suorituskyvyn korvaaminen on noin 15 vuoden projekti. Nyt tehty päätös hankkeen käynnistämisestä noudattaa esiselvitystyöryhmän suositusta hankinnan aikataulusta. Hankkeeseen liittyvät päätökset tieto- ja tarjouspyynnöistä on tehtävä tällä vaalikaudella ja varsinainen hankintapäätös 2020-luvun alussa.

Hornet -kaluston suorituskyvyn korvaaminen ei ole mahdollista nykyisen puolustusbudjettitason puitteissa vaan siihen tarvitaan erillisrahoitus. Rahoituksesta päättää eduskunta budjettivaltansa nojalla.

Esiselvitystyöryhmän raportti on luettavissa puolustusministeriön sivuilla osoitteessa http://www.defmin.fi/esiselvitys