Finavia-konsernin osavuosikatsaus tammi-kesäkuulta 2015: Kehitys- ja investointiohjelmat jatkuivat Helsinki-Vantaalla ja verkostolentoasemilla

Tammi-kesäkuu 2015 lyhyesti

  • Kehitys- ja investointiohjelmat jatkuivat Helsinki-Vantaalla ja verkostolentoasemilla
  • Alkuvuoden kokonaismatkustajamäärät olivat edellisen vuoden tasolla
  • Kansainvälinen lentomatkustus ja vaihtomatkustus jatkoivat kasvuaan
  • Liiketulos ilman kertaluonteisia eriä oli 23,4 miljoonaa euroa

b75949773fbdc9a4

Toimitusjohtaja Kari Savolainen:

”Matkustajamäärät ovat lähteneet kasvuun Euroopan alueella, mikä on seurausta talousalueen varovaisen positiivisesta kehityksestä. Samaan aikaan halpalehtoyhtiöt ovat kasvattaneet markkinoitaan alueella. Suomessakin kansainvälinen vaihtomatkustus on jatkanut alkuvuonna hyvää kasvuaan. Muussa liikenteessä kehitys on ollut vaatimattomampaa, sillä Suomen muuta EU-aluetta heikompi talouskehitys sekä Venäjän markkinan haasteellisuus ovat vaikuttaneet lentomatkailuun Suomessa negatiivisesti.

Kotimaan liikenteessä lentokone on menettänyt asemaansa muille liikennemuodoille erityisesti lyhyillä matkoilla. Samalla heikko talouskehitys on vaikuttanut kotimaan reittien kysyntään ja sitä kautta Finavian tuottamien palveluiden kysyntään. Lentomatkustuksen ja lentoasemapalveluiden kysyntä on selvästi jakautumassa maan eri osien välillä.

Finavia seuraa lentoliikenteen toimintaympäristön kehittymistä tarkasti ja sopeuttaa toimintaansa sen mukaan. Lisäksi tuemme monin tavoin alueita uusien lentoreittien houkuttelussa eri lentoasemille.

Käynnissä oleva mittava investointi Helsinki-Vantaan kilpailukyvyn kehittämiseksi ja kansainvälisen kilpailuaseman varmistamiseksi on edennyt aikataulussaan. Uskomme, että kansainvälisen matkustuksen kasvusta on saatavissa Suomelle hyvä siivu, kun kapasiteettia saadaan nostettua. Eri toimijoiden yhteisenä tavoitteena tulee olla se, että Suomen kautta kulkevat lentomatkustajat saadaan myös pysähtymään Suomessa nykyistä pidemmäksi aikaa.

Finavian tulosta ovat rasittaneet vuosina 2009-2011 tehdyt ei-suojaavat johdannaissopimukset, jotka havaittiin vuoden 2011 tilintarkastuksen yhteydessä alkuvuodesta 2012, ja joista Valtiontalouden tarkastusvirasto julkaisi selvityksensä 2013. Olemme toisella vuosineljänneksellä saaneet suunnitelman mukaisesti suljettua pääosin ei-suojaavat korkojohdannaissopimukset, mikä parantaa oleellisesti Finavian mahdollisuuksia hallita riskejä. Finavia on ryhtynyt tarvittaviin toimenpiteisiin, jotta ei-suojaavilla johdannaissopimuksilla olisi mahdollisimman vähän vaikutusta yhtiön liiketoiminnalle.

Loppuvuoden näkymiä sumentaa yleinen talouden epävarmuus. Uskomme kuitenkin, että palveluidemme kysyntä jatkaa kasvuaan muun muassa Suomeen sijoittuvien uusien lentokoneiden ansiosta.”

Finavia-konsernin osavuosikatsaus tammi-kesäkuulta 2015

Norwegianin kaukolentolaivasto kasvaa kahdella uudella Dreamlinerilla

qf6zwerts6xdmhf0hmsw

Norwegian on allekirjoittanut sopimuksen kahden uuden Boeing 787-9 Dreamlinerin tilauksesta, mikä mahdollistaa yhä useampien kaukoreittien avaamisen. Uudet Dreamlinerit tulevat liikenteeseen suunnitelman mukaan kesällä 2017. 787-9 Dreamlinerit ovat suurempia kuin kahdeksan nykyisin Norwegianin kaukoreiteillä käytössä olevaa Dreamlineria. Sopimuksen myötä Norwegianin kaukolentolaivastossa tulee olemaan 19 Dreamlineria vuonna 2018.

Norwegian jatkaa kansainvälistä kasvuaan ja yhtiö on allekirjoittanut sopimuksen kahden uuden Boeing 787-9 Dreamlinerin liisauksesta kaukolentolaivastoonsa. Suunnitelman mukaan molemmat koneet tulevat liikenteeseen kesällä 2017. Norwegianilla on tällä hetkellä kaukolentolaivastossaan kahdeksan Boeing 787-8 Dreamlineria ja lisäksi nyt tilauksessa 11 Dreamliner 787-9 -konetta. Tämä tarkoittaa, että yhtiöllä tulee olemaan laivastossaan 19 Dreamliner-kaukolentokonetta, joista neljä toimitetaan vuonna 2016, viisi vuonna 2017 ja kaksi vuonna 2018.

– Jotta kaukolentotoiminnastamme voidaan tehdä yhä kilpailukykyisempi, tarvitsemme lisää uusia, kustannustehokkaita lentokoneita. Kaukoreitit ovat erittäin suosittuja asiakkaidemme keskuudessa ja olen erittäin iloinen siitä, että voimme nyt varmistaa uudet Dreamlinerit laivastoomme. Tämä mahdollistaa yhä useampien jännittävien reittien ja kohteiden lanseeraamisen eri puolilla maailmaa. Dreamlinerit ovat upeita koneita, joissa on korkea matkustajamukavuus, pitkä toimintasäde, alhainen polttoaineen kulutus sekä alhaiset päästöt, sanoo Norwegianin toimitusjohtaja Björn Kjos.

Norwegianin versiossa suuremmasta Dreamlinerista on kaikkiaan 344 lentopaikkaa, joista 35 on premium-luokassa ja 309 ekonomiluokassa.

Lentokoneet liisataan Norwegianin kokonaan omistamalta tytäryhtiöltä Arctic Avaiation Assetsilta.

Faktaa Boeing 787-9 Dreamlinerista:

  • 6 metriä (20 jalkaa) pidempi kuin 787-8.
  • Huomattavasti suurempi rahtikapasiteetti kuin 787-8-koneissa.
  • 8 prosenttia alhaisempi polttoaineen kulutus lentopaikkaa kohden kuin nykyisessä versiossa. Tämä mahdollistaa myös alhaisemmat päästöt.
  • Pystyy lentämään pidemmälle kuin 787-8.

Puolustusvoimien helikopterien syksyn pimeälentokausi alkaa

panorama_16257365

 

Kuva: Puolustusvoimat

Utin jääkärirykmentin Helikopteripataljoonan pimeälentoharjoitukset jatkuvat kesätauon jälkeen. Pääosin syys-, loka ja marraskuulle ajoittuvat koulutuslennot keskittyvät Kymenlaaksoon, mutta sotilaallisiin harjoituksiin liittyvää lentotoimintaa on laajemmallakin alueella.

Harjoittelu pimeällä liittyy helikopterimiehistöjen koulutukseen ja pelastuspäivystysharjoitteluun. Pimeälentokoulutus toteutetaan NH90-kuljetushelikoptereilla ja MD500-kevythelikoptereilla. Lennot keskittyvät noin 100 kilometrin säteelle Utin lentokentästä. Osa lennoista suuntautuu eteläiselle merialueelle.

Koulutuslennoissa käytetään ajoittain matalaa lentokorkeutta ja niiden aikana tehdään myös maastolaskuja. Lentotoiminta alkaa maanantai-iltaisin ja se päättyy torstain ja perjantain välisenä yönä. Lennot ajoittuvat kello 17 – 03 väliselle ajalle.

Lentotoiminnasta voi aiheutua meluhaittaa, jota pyritään välttämään suuntaamalla toiminta pääosin harvaan asutuille alueille. Lentokenttien lähialueilla noudatetaan melua vähentäviä lentomenetelmiä aina, kun se on mahdollista.

Utin jääkärirykmentti tiedottaa mahdollisista muutoksista pimeälentokoulutuksen aikatauluihin joukko-osaston internetsivuilla osoitteessa www.pv.fi/utinjaakarirykmentti .

Lentotoimintaa myös sotaharjoituksissa

Lisäksi helikopterit osallistuvat puolustusvoimien sotaharjoituksiin, joihin liittyvä lentotoiminta voi olla ympärivuorokautista ja poiketa pimeälentokoulutuksen toiminta-alueesta.

Muun muassa syyskuun kolmella ensimmäisellä viikolla helikopterit osallistuvat sotilaallisiin harjoituksiin koko Kaakkois-Suomen alueella sekä Kotkasta Upinniemeen ulottuvalla meri- ja rannikkoalueella.

Kaikkien pimeällä tapahtuvien lentojen aikana saatetaan käyttää valonheittimiä, joiden valokeilat voivat olosuhteista riippuen näkyä kauaskin.

Finnair valmistautuu kasvuun ja palkkaa 200 lentäjää lähivuosina

1008770_540999812604477_1143623349_o

Finnair valmistautuu liikenteensä kasvuun ja palkkaa vuoteen 2020 mennessä noin 200 uutta lentäjää vakituiseen työsuhteeseen. Finnairin kasvustrategian selkärankana ovat yhtiön tilaamat 19 uutta Airbus A350 XWB -konetta, joista ensimmäiset liittyvät laivastoon tänä syksynä.

“Valmistaudumme tulevaisuuden kasvuun ja palkkaamme jo tänä syksynä vakituiseen työsuhteeseen lähes 60 lentäjää,” kertoo Finnairin lentotoimintaryhmän johtaja Jari Paajanen. “Lentäjät työllistyvät Finnairin kaukoliikenteeseen ja ensimmäiset aloittavat jo lokakuussa.”

Syksyllä palkattavat lentäjät tulevat ryhmästä, jotka ovat tähän asti työskennelleet Finnairilla määräaikaisessa työsuhteessa tai jotka olivat tulossa Finnairille määräaikaiseen työsuhteeseen ensi kesänä.

Ensimmäiset uudet Airbus A350 XWB -koneet korvaavat nyt käytössä olevia Airbus A340-koneita, ja näiden korvaamisen jälkeen Finnairin laivasto ja sitä myötä sen liikenne lähtee kasvuun.

Finnair on aloittanut myös matkustamohenkilökunnan rekrytoinnin ja palkkaa tänä vuonna yli 100 uutta matkustamotyöntekijää.

Norwegian avaa uuden reitin Helsingistä Dubaihin

yvp4pdywdtywenolyori

Norwegian jatkaa kansainvälistä kasvuaan ja avaa uuden suoran lentoreitin Helsingin ja Dubain välille. Ensimmäinen lento lennetään marraskuun 19. päivä. Lento operoidaan päivittäin.

Marraskuun 19. päivästä alkaen Suomessa olevat asiakkaat voivat lentää Norwegianin päivittäisillä suorilla lennoilla Helsingistä Dubaihin. Norwegianin tarjoamien lentojen hinnat Dubaihin ovat yhdet edullisimmista. Yhdensuuntaisten lentojen aloitushinnat ovat alkaen 99 euroa. Uuden reitin myötä Norwegianilla on nyt 30 suoraa kansainvälistä kohdetta Suomesta.

– Olemme erittäin tyytyväisiä, että voimme tarjota edullisia suoria lentoja Helsingistä Dubaihin. Toivotamme innolla yhä useammat matkustajat tervetulleiksi uusin ja mukaviin koneisiimme, joissa on lennonaikainen ilmainen WiFi, sanoo Norwegianin kaupallinen johtaja Thomas Ramdahl.

Lennot tulevat myyntiin 17.8. ja niitä voi varata osoitteessa: www.norwegian.com.

IndiGo vahvistaa 250 A320neo-lentokoneen tilauksen Airbusilta

9be0a94f52067af8_800x800ar

Airbusin kapearunkokoneiden tilauskanta nousee yli 4000:n

Intian markkinaosuudeltaan suurin kotimaan markkinoita palveleva lentoyhtiö IndiGo juhlisti 9. syntymäpäiväänsä vahvistamalla viime vuonna tekemänsä 250 A320neo-lentokoneen tilauksen. Koneiden lukumäärältä tämä on suurin Airbusin koskaan saama tilaus.

“Tilaus todistaa IndiGon sitoutumista edullisen lentoliikenteen pitkäjänteiseen kehittämiseen Intiassa ja ulkomailla. Polttoaineen käytöltään tehokkaiden A320neo-koneiden ansiosta voimme jatkaa edullisten lentojen ja sujuvan palvelun tarjoamista yhä useammille asiakkaille ja markkinoille, mikä luo uusia työmahdollisuuksia ja kasvua”, IndiGo pääjohtaja Aditya Ghosh sanoo.

IndiGo tilasi vuonna 2005 sata A320-konetta, jotka on jo toimitettu. Vuonna 2011 IndiGo oli ensimmäinen intialainen lentoyhtiö, joka tilasi A320neo-koneita. Tänään vahvistettu tilaus mukaan luettuna IndiGo on tilannut kaikkiaan 530 A320-perheen lentokonetta Airbusilta.

A320neo-koneissa käytetään uuden sukupolven moottoreita ja suuria Sharklet-kärkisiipiä, jotka yhdessä pienentävät polttoaineen kulutusta 15 %. Polttoaineen käyttöä tehostetaan edelleen niin, että vuonna 2020 päästään 20 %:iin. Tämä vastaa 5 000 tonnin hiilidioksidipäästöjen leikkausta vuodessa.

A320-perhe on maailman myydyin kapearunkokoneiden tuotelinja. Airbus on saanut koneista yli 11 800 tilausta tähän mennessä. Näistä yli 6 600 konetta on toimitettu asiakkaille eri puolilla maailmaa. Nyt tehty tilaus nostaa A320neo-koneiden tilauskannan yli 4 100:aan.

Norwegian allekirjoitti uuden yli 200 miljoonan Norjan kruunun sopimuksen matkanjärjestäjien kanssa

woijusbxbkbec6trfhpt

Norwegian jatkaa tilauslentomatkustajien kuljettamista ja yhtiö on allekirjoittanut uuden sopimuksen useiden matkanjärjestäjien kanssa Pohjoismaissa ja Isossa-Britanniassa. Pohjoismaissa Norwegian on allekirjoittanut sopimuksen TUIn, Thomas Cookin ja Vitaltoursin kanssa matkustajien lentämisestä Kanariansaarille ja Isossa-BritanniassaNielson Travelin, Balkan Holidaysin ja Skiworldin hiihtomatkustajien lentämisestä Ranskaan, Espanjaan ja Bulgariaan. Sopimuksen arvo on yli 200 miljoonaa Norjan kruunua (yli 21,9 miljoonaa euroa).

– Olemme hyvin iloisia siitä, että meihin luotetaan myös tänä talvena matkanjärjestäjien matkustajien kuljettamisessa, ja että olemme solmineet sopimuksen myös matkajärjestäjien kanssa, joiden kanssa meillä ei ole aiempaa yhteistyötä. Toivotamme innolla yhä useammat matkustajat tervetulleiksi uusin ja mukaviin koneisiimme, joissa on lennonaikainen ilmainen WiFi, sanoo Norwegianin kaupallinen johtaja Thomas Ramdahl.

Sopimuksen mukaan Norwegian lentää talvikaudella matkustajia Norjasta, Ruotsista, Tanskasta ja Suomesta Gran Canarialle, Teneriffalle ja Lanzarotelle. Isosta-Britanniasta Norwegian lentää matkustajia Grenobleen, Lleidaan ja Sofiaan.

Finnair-konsernin osavuosikatsaus 1.1.–30.6.2015: Matkustajamäärä ja matkustajatuotot kasvussa, kannattavuus parani; tulos edelleen tappiollinen

Huhti-kesäkuu 2015

  • Liikevaihto vuoden 2014 toisen neljänneksen tasolla, 561,0 miljoonaa euroa (565,7).
  • Toiminnallinen liiketappio pieneni -12,9 miljoonaan euroon (-19,6).
  • Toiminnallinen EBITDAR oli 37,4 miljoonaa euroa (35,5).
  • Liiketoiminnan nettorahavirta oli 88,4 miljoonaa euroa (69,2) ja investointien nettorahavirta -53,7
  • miljoonaa euroa (-92,3).
  • Yksikkökustannus ilman polttoainetta (CASK excl. fuel) kiintein valuuttakurssein nousi 0,7 prosenttia vertailukaudesta.
  • Yksikkötuotto (RASK) kiintein valuuttakurssein laski 1,9 prosenttia vertailukaudesta
  • Osakekohtainen tulos oli -0,06 senttiä (-0,20).

Tammi-kesäkuu 2015

  • Liikevaihto vuoden 2014 tammi-kesäkuun tasolla, 1 101,4 miljoonaa euroa (1 109,0).
  • Toiminnallinen liiketappio pieneni -41,3 miljoonaan euroon (-53,9).
  • Toiminnallinen EBITDAR oli 56,6 miljoonaa euroa (53,0).
  • Liiketoiminnan nettorahavirta oli 101,4 miljoonaa euroa (48,7) ja investointien nettorahavirta 89,2 miljoonaa euroa (141,4).
  • Yksikkökustannus ilman polttoainetta (CASK excl. fuel) kiintein valuuttakurssein nousi 0,9 prosenttia vertailukaudesta.
  • Yksikkötuotto (RASK) kiintein valuuttakurssein laski 1,2 prosenttia vertailukaudesta
  • Osakekohtainen tulos oli -0,16 senttiä (-0,44).
  • Finnair päivittää tulosnäkymiään ja arvioi, että sen toiminnallinen tulos vuonna 2015 on nollatasolla tai hieman positiivinen.

Toimitusjohtaja Pekka Vauramo:

Matkustajaliikenteemme lippu- ja lisäpalvelumyynti kasvoivat vahvasti vuoden 2015 toisella neljänneksellä, ja kesäkuussa pääsimme uuteen ennätykseen: kuljetimme yhden päivänä aikana yli 37 500 matkustajaa. Lisäpalvelujen myynti puolestaan kasvoi vuodentakaisesta peräti kolmanneksella uusien tuotelanseerauksien ansiosta. Asiakkaat ovat ottaneet Chicagon reitin ja uudet kesäkausikohteemme vastaan ylittäen odotuksemme. Lisäksi liikematkustus on piristynyt selvästi.

Kannattavuutemme parani merkittävästi, vaikka toiminnallinen tuloksemme jäikin 12,9 miljoonaa euroa tappiolliseksi. Tulosparannukseen vaikuttivat ydinliiketoiminnan tuottojen kasvun lisäksi kustannussäästöjen eteneminen sekä polttoaineen hinnan lasku, joka heijastuu suojauspolitiikkamme vuoksi kustannuksiimme asteittain. Dollarin vahvistuminen laimensi lentopetrolin hinnan laskusta saatua hyötyä ja kasvatti merkittävästi muita dollarimääräisiä kulujamme, mutta samaan aikaan tulovaluuttojen vahvistuminen tuki myyntituottojamme erityisesti Aasiassa. Osaltaan myönteiseen kannattavuuskehitykseen vaikutti myös Aurinkomatkojen tulosparannus vuoden toisella neljänneksellä.

Vaikka emme voi olla tyytyväisiä tappiolliseen tulokseen, rahoitusasemamme ja maksuvalmiutemme ovat erittäin vahvat. Syksyllä alkava kaukoliikennelaivastomme uudistus parantaa kaukoliikenteemme kustannuskilpailukykyä ja asiakaskokemusta merkittävästi. Samalla jatkamme panostuksia tuottojemme kasvattamiseksi muun muassa lisäpalvelujen avulla ja toteuttamalla tuoteparannuksia mannertenvälisessä liikenteessä.

Suuntamme on oikea ja keväällä päivitetty strategiamme selkeä. Tavoitteenamme on kannattava kasvu, johon saamme uusia eväitä ensimmäisten Airbus 350-koneiden liittyessä laivastoomme tänä syksynä. Ne mahdollistavat vähitellen kapasiteetin kasvun ja pienentävät olennaisesti polttoainekulujamme kaukolennoilla. Olemme myös aloittaneet matkustamohenkilökunnan rekrytoinnin tulevaa kasvua silmällä pitäen. Koko tiimimme valmistautuu innolla Finnairin uuteen vaiheeseen.

Tulevaisuuden näkymät

7.5.2015 julkaistut näkymät

Matkustaja- ja rahtiliikenteen kysyntänäkymiin liittyy Finnairin päämarkkina-alueilla edelleen epävarmuutta. Finnair arvioi, että sen kapasiteetti tarjotuilla henkilökilometreillä mitattuna kasvaa vuonna 2015 noin 3 prosenttia ja liikevaihto pysyy vuoden 2014 tasolla. Muutoksena aikaisemmin antamaansa näkymään Finnair arvioi, että vertailukelpoista laskentakäytäntöä noudattaen sen yksikkökustannukset ilman polttoainetta vuonna 2015 nousevat vuodesta 2014 konsernin liiketoiminnassa tapahtuneiden rakenteellisten muutosten ja Yhdysvaltojen dollarin voimakkaan vahvistumisen vuoksi. Uusi laskentakäytäntö neutraloi näiden muutosten vaikutukset osavuosikatsauksen liitetiedoissa 16. ja 18. kuvatulla tavalla. Finnair arvioi, että uuden laskentakäytännön mukaan laskettu yksikkökustannus ilman polttoainetta kiintein valuuttakurssein laskee vuodesta 2014.

Lentopetrolin alentunut hinta ja päätökseen viedyn kustannussäästöohjelman täysimääräinen vaikutus tukevat Finnairin taloudellista kehitystä vuonna 2015.

Tiedonantopolitiikkansa mukaisesti Finnair antaa toiminnallista liiketulostaan koskevan ennusteen tammi-kesäkuulta julkaistavan osavuosikatsauksen yhteydessä. Erillisenä ohjeistuksena Finnair arvioi, että katsauskauden lopun valuuttakursseilla laskettuna laajarunkolaivaston uudistukseen liittyvien kertaluonteisten erien vaikutus Finnairin liiketulokseen on dollarin vahvistumisen vuoksi vuonna 2015 selvästi positiivinen. Finnair on aikaisemmin arvioinut, ettei laajarunkolaivaston uudistuksella olisi merkittävää tulosvaikutusta vuosien 2014 ja 2015 aikana. Kaukoliikennelaivaston uudistukseen liittyvät kertaluonteiset erät reagoivat voimakkaasti euro-dollarikurssin muutoksiin.

Näkymät 14.8.2015

Finnair arvioi, että sen toiminnallinen tulos vuonna 2015 on nollatasolla tai hieman positiivinen.

Finnair toistaa aikaisemman arvionsa, että sen kapasiteetti tarjotuilla henkilökilometreillä mitattuna kasvaa vuonna 2015 noin 3 prosenttia ja liikevaihto pysyy noin vuoden 2014 tasolla. Muutoksena aikaisemmin antamaansa näkymään Finnair arvioi, että sen yksikkökustannukset ilman polttoainetta vuonna 2015 pysyvät vuoden 2014 tasolla.

Finnair toistaa myös aikaisemman erillisen ohjeistuksensa, että katsauskauden lopun valuuttakursseilla laskettuna laajarunkolaivaston uudistukseen liittyvien kertaluonteisten erien vaikutus Finnairin liiketulokseen on dollarin vahvistumisen vuoksi vuonna 2015 selvästi positiivinen.

 


Finnair osavuosikatsaus Q2 2015

 

Helsinki-Vantaan kehitysohjelman toinen vaihe etenee – pääurakoitsijat valittu

Finavia on tänään allekirjoittanut kaksi erillistä, historiansa suurinta urakkasopimusta. Sopimusten arvo on yhteensä noin 260 miljoonaa euroa.

– Kehitysohjelman suurinvestoinnilla voimme säilyttää Suomen hyvät lentoyhteydet ja vahvistaa Helsinki-Vantaan asemaa kansainvälisessä kilpailussa. Uskomme, että jättipanostuksemme on Finavialle tuottoisa ja se tukee koko Suomen talouden kilpailukykyä, sanoo Finavian toimitusjohtaja Kari Savolainen

Aasian ja Euroopan välisen liikenteen ennustetaan kasvavan voimakkaasti tulevina vuosina. Laajennuksen ansiosta lentoasemalla voidaan palvella 20 miljoonaa vuotuista matkustajaa.

Urakoitsijoiksi Lemminkäinen ja Destia

Poikkeuksellisen laajan ja vuorovaikutteisen kilpailutusprosessin jälkeen terminaalin talonrakennusurakoitsijaksi valikoituivat Lemminkäinen ja asematason maarakennusurakoitsijaksi Destia.

– Tavoitteenamme oli, että molempien urakoiden kilpailutus toteutuu tasa-arvoisesti ja läpinäkyvästi. Hankintaprosessia seurasivat puolueettomat asiantuntija Infra ry:stä ja Rakennusteollisuus ry:stä, kertoo Finavian tekninen johtaja Henri Hansson .

Arviointikriteereinä Finavia käytti paitsi kustannustasoa myös laatutekijöitä. Valinnassa painotettiin myös yhteistyötaitoja, joita testattiin vuorovaikutteisissa työpajoissa.

Tarkoituksena oli hakea kumppanit, jotka pystyvät sitoutumaan Suomessa vielä melko vähän käytettyihin yhteistoiminnallisiin urakkamalleihin.

Toteutus yhteistoiminnallisella urakkamallilla

Terminaalin laajentaminen toteutetaan PJU-mallilla eli projektinjohtourakkana ja asematasourakka puolestaan allianssimallilla. Molemmissa urakoissa korostuvat yhteiset tavoitteet sekä Finavian, suunnittelijoiden ja urakoitsijoiden välinen yhteistyö.

Kahden eri urakan yhteensovittamiseksi Finavia asetti urakoitsijoille yhteiset kustannus-, aikataulu-, turvallisuus- ja laatutavoitteet ja niin liittyvät kannustimet. Laadullisia tavoitteita ovat esimerkiksi matkustajatyytyväisyys ja materiaalien kierrätettävyys. Jos tavoitteisiin päästään, myös urakoitsijat hyötyvät.

Osaurakoinnin sijasta yhteistoiminnalliseen urakkamalliin päädyttiin Hanssonin mukaan sen vuoksi, että uusi malli tukee parhaiten laajentamiselle asetettuja tavoitteita. Se myös tehostaa Finavian omaa resursointia.

Näin kehitysohjelman toinen vaihe etenee

Syksy 2015 kuluu pääasiassa vielä hankkeen suunnittelun parissa. Matkustajaterminaalin rakentaminen ja asematasotyöt käynnistyvät näillä näkymin vuoden 2016 alussa. Uuden asematasobusseille tarkoitetun rakennuksen rakentaminen voi tosin jo alkaa tänä syksynä.

Terminaalin laajentaminen aloitetaan nykyisen non-Schengen-alueen eteläsiivestä alkuvuonna 2016. Asematasobussiterminaalin valmistuttua voidaan siirtyä länsisiiven rakentamiseen, mikä näillä näkymin käynnistyisi alkusyksystä 2016.

Länsisiiven ja samalla koko non-Schengen-alueen terminaalilaajennuksen on tarkoitus valmistua kesällä 2020. Helsinki-Vantaan terminaalipinta-ala kasvaa 45 prosenttia.

Lentokoneiden pysäköinti- ja rullausalueella tehdään mittavia maarakennustöitä. Työmaa käsittää 330 000 neliömetriä eli 65 jalkapallokentän kokoisen alueen.

Talonrakennus- ja maarakennusurakan lisäksi Finavia investoi kahdeksaan uuteen matkustajasiltaan ja matkatavaroiden kuljetuslaitteistoon. Investoinnin suuruus on noin 50 miljoonaa euroa. Näiden toimittajat valitaan myöhemmin.

Kehitysohjelman toiseen vaiheeseen kuuluvat lisäksi muun muassa investoinnit kunnossapidon tukikohtaan, asemataso I:n kehittämiseen ja muut valmistelevat työt. Ne nostavat toisen vaiheen kustannusarvion noin 400 miljoonaan euroon.

Hansson kertoo, että rakennustyömaasta tulee yksi Suomen suurimmista. Noin kolmen Musiikkitalon suuruisen investoinnin työllisyysvaikutus Suomessa on useita tuhansia henkilötyövuosia.

Finavian fokuksessa elämyksellinen lentoasema

Helsinki-Vantaan vahvuuksia ovat lyhyet vaihtoajat, ystävällinen henkilökunta ja maailmanluokan palvelut. Nämä halutaan säilyttää myös matkustajamäärien kasvaessa.

Ravintoloiden ja myymälöiden lisäksi panostetaan elämyksellisiin palveluihin. Uusien digitaalisten ratkaisujen avulla sujuvoitetaan ja helpotetaan lennolle siirtymistä.

Suunnittelun punaisena lankana on suomalaisuus niin sisustuksen materiaalivalinnoissa kuin palveluissakin. Oleskelutiloihin tuodaan viihtyisyyttä muun muassa erilaisilla ääni- ja valaistusmaailmoilla.

Kohti 20 miljoonaa matkustajaa

Finavia käynnisti vuonna 2013 mittavan, noin 900 miljoonan euron kehitysohjelman Helsinki-Vantaan lentoasemalla. Kehitysohjelman tavoitteena on vastata kasvavan matkustajamäärän tarpeisiin. Kansainvälisesti kilpailukykyinen lentoasema on koko Suomen hyvinvoinnin kannalta tärkeää.

Finavian kehitysohjelma on myös kansallinen investointi. Lentoliikenne työllistää Suomessa suoraan tai välillisesti noin 100 000 ihmistä. Vuoteen 2020 ulottuvan kehitysohjelman myötä Helsinki-Vantaalle syntyy 5 000 uutta, pysyvää työpaikkaa. Rakennusaikainen työllisyysvaikutus on 14 000 henkilötyövuotta.

Finnairin heinäkuun 2015 liikennetiedot

Finnairin kokonaiskapasiteetti tarjotuilla henkilökilometreillä mitattuna kasvoi heinäkuussa 1,9 prosenttia, ja liikenne myydyillä henkilökilometreillä mitattuna kasvoi 2,9 prosenttia edellisvuoden vastaavasta ajanjaksosta. Matkustajakäyttöaste oli 89,1 prosenttia.

Aasian-liikenteen kapasiteetti supistui heinäkuussa 6,8 prosenttia, ja liikenne myydyillä henkilökilometreillä mitattuna väheni 5,5 prosenttia vertailukaudesta. Kapasiteetin supistumiseen vaikuttivat laajarunkokoneiden matkustusmukavuutta parantaneet konfiguraatiomuutokset vertailukauden jälkeen sekä Hanoin kausireitin lopettaminen aiemmin kuin viime vuonna. Vastaavasti Chicagon kausireitin avaaminen kesäkuussa viimevuotista aikaisemmin näkyy voimakkaana kasvuna Amerikan-liikenteessä.

Euroopan-liikenteen kapasiteetti kasvoi 5,5 prosenttia edellisvuodesta, ja liikenne myydyillä henkilökilometreillä mitattuna kasvoi 6,9 prosenttia. Kasvuun vaikutti muun muassa eräiden Euroopan lomalentojen muuttaminen reittilennoiksi. Kotimaan liikenteen kasvua puolestaan selittävät erityisesti Norran kaupalliselta riskiltä Finnairin ostoliikenteeksi siirtyneet reitit.

Reittiliikenteen rahtikapasiteetti tarjotuilla rahtitonnikilometreillä mitattuna kasvoi heinäkuussa 8,9 prosenttia ja myydyt tonnikilometrit laskivat 4,1 prosenttia vertailukaudesta. Reittiliikenteen rahdin kokonaiskäyttöaste oli 56,3 prosenttia. Rahtiliikenteen kokonaisluvuissa näkyy rakenteellinen muutos vertailukaudesta Finnairin luovuttua NGA:lta vuokratun rahtilentokonekapasiteetin käytöstä Aasian liikenteessä. Rahtiliikenne muodostui heinäkuussa lähes kokonaan reittilennoilla mukana kuljetettavasta rahdista.

Heinäkuussa Finnairin lennoista 89,3 prosenttia (85,7) saapui aikataulussa.

Elokuun 2015 liikennetilasto julkaistaan maanantaina 7.9.2015.

Finnairin lentoliikenteen suoritteet Heinäkuu 2015

Heinäkuu 2015 muutos % Vuoden 2015 alusta muutos %
Koko liikenne yhteensä
Matkustajat 1000 979,8 8,7 5 885,3 4,5
Tarjotut henkilökilometrit milj. 2 838,9 1,9 18 375,8 1,8
Myydyt henkilökilometrit milj. 2 529,8 2,9 14 740,4 1,4
Matkustajakäyttöaste % 89,1 0,9 p 80,2 -0,3 p
Rahti ja posti tn 11 150,6 -16,2 73 055,0 -16,0
Tarjotut tonnikilometrit 410,8 -1,4 2 680,1 -1,8
Myydyt tonnikilometrit 295,7 -2,5 1 758,1 -4,0
Kokonaiskäyttöaste % 72,0 -0,8 p 65,6 -1,5 p
Euroopan reittiliikenne
Matkustajat 1000 678,1 8,2 3 685,8 5,2
Tarjotut henkilökilometrit milj. 1 246,5 5,5 7 458,8 5,2
Myydyt henkilökilometrit milj. 1 099,4 6,9 5 881,5 3,5
Matkustajakäyttöaste % 88,2 1,2 p 78,9 -1,4 p
Pohjois-Amerikan reittiliikenne
Matkustajat 1000 29,6 37,1 145,4 9,0
Tarjotut henkilökilometrit milj. 218,8 41,0 1 209,4 13,4
Myydyt henkilökilometrit milj. 199,4 39,5 1 014,5 9,7
Matkustajakäyttöaste % 91,1 -1,0 p 83,9 -2,8 p
Aasian reittiliikenne
Matkustajat 1000 156,4 -5,6 972,5 -1,1
Tarjotut henkilökilometrit milj. 1 296,2 -6,8 8 909,8 -2,3
Myydyt henkilökilometrit milj. 1 174,0 -5,5 7 288,0 -1,6
Matkustajakäyttöaste % 90,6 1,2 p 81,8 0,6 p
Kotimaan reittiliikenne
Matkustajat 1000 115,7 31,9 1 081,5 6,8
Tarjotut henkilökilometrit milj. 77,4 31,8 797,7 2,2
Myydyt henkilökilometrit milj. 57,0 27,1 556,4 6,0
Matkustajakäyttöaste % 73,7 -2,7 p 69,7 2,5 p
Rahtiliikenne
Rahti reittiliikenteessä yhteensä 9 838,9 -6,4 63 867,1 -3,4
– Euroopan rahtiliikenne tn 1 699,0 -19,6 12 007,6 -13,5
– Pohjois-Amerikan   rahtiliikenne tn 715,8 23,3 4 500,5 -0,8
– Asian rahtiliikenne tn 7 301,2 -4,9 46 407,6 -0,5
– Kotimaan rahtiliikenne tn 122,8 -8,9 951,4 -7,9
Rahtilento tn** 1 311,7 -53,1 9 187,9 -56,0
Kokonaisrahti- ja posti tn 11 150,6 -16,2 73 055,0 -16,0
Tarjotut rahtitonnikilometrit* milj. 123,1 -5,5 799,2 -4,4
Myydyt rahtitonnikilometrit milj. 69,3 -16,7 439,3 -16,9
Tarjotut   reittiliikenteen rahtitonnikilometrit* milj. 115,6 8,9 746,0 11,1
Myydyt   reittiliikenteen rahtitonnikilometrit milj. 62,1 -4,1 394,4 -1,6
Rahtiliikenteen kokonaiskäyttöaste* % 56,3 -7,6 p 55,0 -8,3 p
– Pohjois-Amerikan rahtiliikenteen   käyttöaste* % 35,7 -15,4 p 40,5 -17,3 p
– Aasian rahtiliikenteen   käyttöaste* % 59,3 -4,6 p 56,6 -5,0 p
Reittiliikenteen rahdin kokonaiskäyttöaste* % 53,7 -7,3 p 52,9 -6,9 p

* Laskentaperusteena on käytetty keskimääräistä operatiivista kuljetuskapasiteettia

** Mukana myös Finnairin ostoliikenne

– Muutos- %: muutos edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan nähden (p = prosenttiyksikköä)

– Tarjotut henkilökilometrit: Tarjottujen paikkojen lukumäärä kerrottuna lennettyjen kilometrien määrällä

– Myydyt henkilökilometrit: Matkustajien lukumäärä kerrottuna lennettyjen kilometrien määrällä

– Matkustajakäyttöaste: Myytyjen henkilökilometrien osuus tarjotuista henkilökilometreistä

– Tarjotut tonnikilometrit: Matkustajien, rahdin ja postin kuljetukseen tarjottujen tonnien määrä kerrottuna

– Myydyt tonnikilometrit: Kuljetettujen matkustajien, rahdin ja postin muodostama kuorma tonneissa kerrottuna lennettyjen kilometrien määrällä

– Kokonaiskäyttöaste: Myytyjen tonnikilometrien osuus tarjotuista tonnikilometreistä