Ilmavoimat: Suomen, Ruotsin ja Yhdysvaltojen koulutustapahtuma käynnistyi

Pipo1

Ilmavoimien F/A-18 Hornet ja Yhdysvaltojen Euroopan ilmavoimien 510. hävittäjälaivueen F-16 Fighting Falcon koulutuslennolla Selkämerellä Porin edustalla sijaitsevalla harjoitusalueella 25. maaliskuuta 2015. Harjoitukseen osallistui myös USAFE:n KC-135 Stratotanker -ilmatankkauskone, joka saapui paikalle Britanniasta. Kuva: Ilmavoimat

Suomen ilmavoimien, Ruotsin ilmavoimien ja Yhdysvaltain Euroopan ilmavoimien (USAFE) 510. hävittäjälaivueen kahden- ja kolmenvälinen koulutustapahtuma on käynnistynyt. Lentopäivät ovat Suomen ilmavoimien ja Yhdysvaltain Euroopan ilmavoimien kanssa 25.–26.3. ja 30.3. Suomen, Ruotsin ja USAFE:n kanssa yhteiset lentopäivät ovat 31.3. ja 1.4.

Suomesta lentotehtäviin osallistuu pääsääntöisesti 2–4 Hornet-monitoimihävittäjää. Yhdysvallat käyttää F-16 Fighting Falcon -koneita ja Ruotsi JAS-39 Gripen -hävittäjiä. Suomalais- ja ruotsalaiskoneet osallistuvat lentokierroksiin omista kotitukikohdistaan käsin ja yhdysvaltalaiset koneet Viron Ämarista. Suomen ilmavoimien Hornetit operoivat ensimmäisellä harjoitusviikolla Satakunnan lennostosta Pirkkalasta ja toisella harjoitusviikolla Karjalan lennostosta Rissalasta.

Toiminta toteutetaan pääosin Selkämerellä Porin edustalla sijaitsevalla harjoitusalueella Suomen ilmatilassa sekä kansainvälisessä ilmatilassa.

Toimitusjohtaja Pekka Vauramo yhtiökokouksessa: Uudistuva Finnair siirtyy tänä vuonna uusien koneiden ja palveluiden myötä seuraavaan vaiheeseen

‒ Vuosi 2014 oli haastava, katsomme kuitenkin kohti tulevaa innostuneesti: vuosi 2015 on meille merkittävän uuden vaiheen alku, toteaa toimitusjohtaja Pekka Vauramo Finnairin yhtiökokouksessa tänään 25.3.

‒ Saimme menestyksekkäästi vietyä päätökseen laajan, kolmivuotisen säästöohjelmamme, sanoo Vauramo. ‒ Kustannuskuri tietysti jatkuu, mutta painopisteemme on nyt siirtynyt voimakkaasti lisätuottojen hankintaan. Lisäpalveluja kehitetään järjestelmällisesti perustuen tietoon, jonka keräsimme kysymällä keskeisiltä markkinoiltamme Euroopassa ja Aasiassa noin 8 000 asiakkaalta, mitä he haluavat ja mistä he ovat valmiita maksamaan.

Vauramon mukaan hyviä esimerkkejä uudistuksista ovat esimerkiksi tarjoilu-uudistukset lennoilla, täysin makuuasentoon liukuvat istuimet, Economy Comfort -istuimet ja viimeisimpänä uutuutena Light-lippu. Näiden lisäksi yhtiö panostaa erilaisiin digitaalisiin palveluihin.

Laivastouudistus tuo kilpailukykyä ja noin 1 000 uutta työpaikkaa viidessä vuodessa

Vauramon mukaan keskeinen osa yhtiön uudistumisessa on sen laivastouudistus: Finnair saa loppuvuodesta ensimmäiset uudet A350-koneet, ensimmäisenä eurooppalaisena lentoyhtiönä.

‒ Ensimmäinen kaukolento uudella koneella on lokakuun lopulla, ja ensimmäiset kohteet ovat Shanghai, Peking ja Bangkok, kertoo Vauramo. – Näillä Aasian reiteillämme saamme uusista koneista parhaan mahdollisen hyödyn. Uudet koneet parantavat tuotettamme, laskevat kustannuksia ja pienentävät myös hiilidioksidipäästöjämme.

‒ Investointiohjelman myötä kaukoliikennelaivastomme koko kääntyy kasvuun vuonna 2016. Uusilla koneilla haemme liikenteen ja liikevaihdon kasvua. Kun nyt rakennemuutoksen myötä olemme kustannustehokkaampia, uskon meillä olevan hyvät edellytykset tehdä tulosta uudella laivastolla, arvioi Vauramo.

‒ Kasvu luo myös uusia työpaikkoja. Jokainen laivastomme kokoa lisäävä, uusi A350-kone tuo noin 200 työpaikkaa suoraan Finnairiin ‒ näistä noin puolet lentäviä, puolet muissa toiminnoissa, korostaa Vauramo. Laivaston koon kasvattaminen 5 koneella tuo siis Finnairiin noin 1000 uutta työpaikkaa seuraavien viiden vuoden aikana. Yhtiön henkilöstön määrä oli vuoden 2014 lopussa noin 4 500.

Kasvua Finnair hakee edelleen Aasiasta, jonne yhtiö lentää nyt yli 70 lentoa viikoittain. Aasian talouskasvu jatkuu, mutta talous kasvaa myös Pohjois-Amerikassa, ja Finnair avaakin tukevana kesänä reitin Helsingistä Chicagoon.

Onnistunut säästöohjelma mahdollisti siirtymisen kasvustrategiaan

Finnairin hallituksen puheenjohtaja Klaus Heinemann puolestaan korosti avaussanoissaan, miten tärkeää oli, että yhtiö onnistui viime vuonna yhdessä henkilökunnan kanssa neuvotellen solmimaan kaikkien työtekijäryhmien kanssa työehto- ja säästösopimukset.   ‒ Tästä haluan lausua lämpimät kiitokset koko Finnairin henkilöstölle. Onneksemme emme ole nyt samassa asemassa, kuin jotkut kilpailijamme, jotka viime ja tämän vuoden aikana ovat kamppailleet lakkojen kanssa, totesi Klaus Heinemann.

Myös Heinemann korosti vuoden 2015 tärkeyttä. ‒ Siirrymme nyt vaiheeseen, jossa etsimme tuottojen kasvua strategiamme mukaisesti. Vaikka edessämme olevat muutokset nyt ovat positiivisia, niin helppoja ne eivät silti ole, sillä uusien tuotteiden ja koneiden käyttöönotto vaatii aina myös uuden oppimista. Uskon, että Finnair-tiimi hyvin tiedostaa loistavat mahdollisuudet parantaa suoritustamme ja että Finnair-henki siivittää meidän suorituksiamme.

Keskustelu omistusrakenteesta ja kotimaan lentämisen taloudellisista haasteista edelleen tarpeen

Hallituksen puheenjohtaja Heinemann muistutti osakkeenomistajia viime vuonna esittämästään toiveesta ja toivoi edelleen Suomessa rakentavaa keskustelua Finnairin omistusrakenteesta ja yhtiön tulevaisuudesta konsolidoituvalla lentoliikennemarkkinalla.   ‒ Uskon, että Finnairin tulevaisuudella on merkitystä koko Suomen kansantaloudelle. Ja siksi olisi hyvä miettiä, miten Suomen hyvät liikenneyhteydet voitaisiin tässä konsolidoituvassa maailmassa parhaiten turvata.

Heinemann otti esiin myös Finnairin kotimaan lentämisen haasteet. ‒ Liiketoimintamme kotimaan reiteillä on ollut taloudellisesti tappiollista jo pitkään. Ymmärrän sen kansallisen huolen, jota Suomessa tunnetaan lentoyhteyksien säilymisestä. Heinemann kertoi tutustuneensa myös liikenneministeriön hiljattain julkistamaansa Suomen lentoliikennestrategiaan.

Hän muistutti, että yhtiön vastuullisella hallituksella on lain määrittelemä velvoite paneutua kotimaan tappiollisten lentojen asettamaan haasteeseen. ‒ Finnair on ilmoittanut halukkuutensa osallistua keskusteluihin, joissa pohditaan, miten lentoliikenteen kysyntää voidaan Suomessa stimuloida eri tavoin. Heinemann kuitenkin muistutti, että on kuitenkin tärkeää erottaa toisistaan julkisen sektorin palveluntarjontavelvoitteet ja listayhtiön velvoitteet.

Finnair rakentaa uuden rahtiterminaalin

Finnairin hallitus on hyväksynyt noin 80 miljoonan euron investoinnin uuden rahtiterminaalin rakentamiseksi Helsinki-Vantaan lentoasemalle.

Uuden 35 000 m2 rahtiterminaalin rakennustyöt alkavat maaliskuussa 2015.  Terminaalin kapasiteetti on suunniteltu Finnairin tulevan Airbus A350 XWB -laivaston tarjoaman kasvavan rahtikapasiteetin mukaan, ja se sisältää erityiset rahdin käsittelyalueet lääke- ja life science -teollisuuden tuotteille sekä helposti pilaantuville tuotteille kuten kalalle ja äyriäisille. Viimeisintä teknologiaa hyödyntävän rahtiterminaalin varastotilat tulevat olemaan pitkälti automatisoituja tehokkaiden, korkealaatuisten ja kustannustehokkaiden rahdin käsittelytoimintojen varmistamiseksi. Uuden terminaalin sijainti on määritelty maakuljetusten optimoimiseksi rahtiterminaalista laajarunkokoneiden lähtöporteille Helsinki-Vantaan lentokentällä, ja se avataan keväällä 2017 lähellä Finnairin Tekniikan aluetta, Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen vieressä, osoitteessa Turbiinitie, Vantaa. Finnairin rahtitoiminnot jatkavat osoitteessaan Rahtitie 1, kunnes ne siirretään uuteen rahtiterminaaliin keväällä 2017.

Uusi rahtiterminaali on Finnairin toiseksi suurin investointi A350 XWB -laivastoinvestoinnin jälkeen. Päätökset uuden rahtiterminaalin omistusrakenteesta tehdään rahtiterminaalin valmistuttua.

“Rahti ovat olennainen tuottojen lähde Finnairille, sillä keskimäärin yli 17 prosenttia kaukoliikenteen tuotoista tulee rahdista. Yli 80 prosenttia Finnair Cargon kuljettamasta rahdista on ns. transit-rahtia, ja uudet Airbus A350 XWB ‑lentokoneet kasvattavat rahtikapasiteettiamme noin puolella vuoteen 2020. Uusi, moderni rahtiterminaali  mahdollistaa kasvavien rahtivirtojen käsittelyn tulevaisuudessa”, sanoo Finnairin kaupallinen johtaja Juha Järvinen.

Finnair tuo langattoman yhteyden lentokoneisiinsa

Finnairin hallitus on hyväksynyt investointiohjelman, jolla yhtiö tuo langattoman yhteyden valtaosaan laaja- ja kapearunkokoneitansa. Investoinnin arvo on noin 30 miljoonaa euroa.

“Investoinnin myötä voimme tarjota asiakkaille laajan valikoiman uusia palveluita, aina lennonaikaisesta viihteestä ostosmahdollisuuksiin ja lisäpalveluihin”, sanoo Finnairin toimitusjohtaja Pekka Vauramo.

Ensimmäiset langattomat palvelut Finnairin koneissa nähdään syksyllä 2015 uusien Airbus A350 XWB – koneiden liittyessä laivastoon. Vuonna 2016 yhtiö aloittaa Wi-Fi-yhteyden asentamisen kaukoliikenteessä käytettäviin Airbus A330 -koneisiinsa, sekä Euroopan liikenteessä käytettäviin Airbus-kapearunkokoneisiinsa. Asennukset arvioidaan saatavan päätökseen vuonna 2018.

Finavia valittiin maailmanlaajuisen lentoliikennekonferenssin isännäksi

Kaupallisen lentoliikennealan johtajat kokoontuvat lokakuussa Suomeen CAPA World Aviation Summit -konferenssiin. Finavia on tapahtuman isäntä ja CAPAn vuoden 2015 virallinen partneri. Rooli on osoitus Finavian vahvasta asemasta lentoliikenteen kehittäjänä ja alan toimijoiden luottamuksesta yhtiötä kohtaan. Tapahtuma avaa Suomelle myös erinomaisen tilaisuuden tehdä kohdemarkkinointia kansainvälisille lentoyhtiöille.

CAPA – Center for Aviation järjestää vuosittain konferensseja lentoliikennealan johtajille, päättäjille ja ammattilaisille. Lokakuussa järjestettävä CAPA World Aviation Summit 2015 on ensimmäinen Suomessa järjestettävä CAPA-konferenssi.

Kaksipäiväinen tapahtuma tuo Suomeen arviolta 200 alan johtajaa, päättäjää ja asiantuntijaa ympäri maailmaa. Konferenssin isännöinti on Finavialle kunnia-asia.

– On hienoa päästä tuomaan näin suuri ja merkittävä lentoliikennealan tapahtuma ensimmäistä kertaa Suomeen. Tämä on osoitus siitä, että aktiivinen toimintamme lentoliikenteen kehittämiseksi on huomattu maailmalla ja että tekemiseemme luotetaan, johtaja Joni Sundelin Finaviasta kertoo.

Finavian operoima Helsinki-Vantaan lentoasema on Euroopan ja Aasian välisen lentoliikenteen merkittävä solmukohta. Sen loistava maantieteellinen sijainti takaa nopean yhteyden Aasiaan ja myös muualle maailmaan. Lisäksi sen lentoyhtiöiltä perimät maksut ovat Euroopan matalimpia ja vaihtoajat Euroopan nopeimpia. Kokonaisuudessaan Finavia tarjoaa sujuvat ja luotettavat prosessit lentoyhtiöasiakkailleen ja matkustajilleen paitsi Helsinki-Vantaalla, myös sen 23 muulla lentoasemalla.

– Olemme iloisia yhteistyöstämme Finavian – maailmanluokan lentoasemaoperaattorin ja monessa mielessä alan edelläkävijän – kanssa sekä siitä, että saamme tuoda neljännen vuosittaisen World Aviation Summitin Helsinkiin. Konferenssi keskittyy tänä vuonna globaalin lentoliikenteen päätrendeihin ja matkailumarkkinoihin. Pääpaino on regulaatioon ja alaamme rajoittaviin tekijöihin liittyvissä aiheissa, CAPAn Executive Chairman Peter Harbisonsanoo.

Aasian-matkailun ennustetaan kasvavan voimakkaasti tulevina vuosina. Viimeisen viiden vuoden aikana Helsinki-Vantaan Aasiaan tarjoamat matkustuspaikat ovat kasvaneet lähes 45 prosenttia. Finavia on vastannut ja valmistautunut kasvuun paitsi liikennevolyymeissaan, myös palveluvalikoimassaan.

– Nykyään Helsingistä on suora yhteys 15 Aasian kohteeseen. Tämä on huomattava luku muihin pohjoismaisiin kenttiin verratessa. Lyhyiden vaihtoaikojen lisäksi olemme panostaneet Aasian vaihtomatkustajien palveluihin. Tarjoamme muun muassa japanilaisille ja korealaisille automaattisen rajatarkastuksen ja kaikille matkustajille ilmaisen ja rajattoman wifi-yhteyden, Sundelin kertoo.

CAPA-konferenssi tukee koko Suomen reittikehitystä

Finavia houkuttelee aktiivisesti lentoyhtiöitä tiivistämään reittitarjontaansa Suomen lentokentiltä muun muassa osallistumalla alan tapahtumiin sekä pitämällä tiivistä yhteyttä kansainvälisiin lentoyhtiöihin eri keinoilla. Yhtiö suunnittelee liiketoimintaa yhdessä lentoyhtiöiden kanssa ja tarjoaa uusille reiteille alennuksia lentoliikennemaksuihin.

Samaan aikaan yhtiö tekee yhteistyötä lentoasemiensa ympäristössä eri toimijoiden, muun muassa matkailuelinkeinon, kanssa. Toimiva lentoasema itsessään ei riitä houkuttelemaan lentoyhtiöitä kohteisiin, vaan lentoyhtiöiden päätöksiä ohjaa ennen kaikkea kunkin alueen vetovoima ja markkinakysyntä.

– Konferenssin isännöinti tukee tekemäämme aktiivista reittikehitystä. Se on loistava mahdollisuus esitellä Suomea kohteena lentoyhtiöille ja lisätä lentoyhtiöiden tietoisuutta Helsinki-Vantaasta ja keskeisimmistä maakuntalentoasemistamme. Emme kuitenkaan pysty tähän yksin, vaan tarvitsemme aktiivisten alueellisten toimijoiden tukea, jotta alueiden vetovoima tulee esille ja lentoyhtiöt kiinnostuvat niistä. Pelkkä hyvin toimiva lentoasema ei vielä vedä kansainvälistä lentoyhtiötä uudelle kentälle, koska lentoasemien kilpailu reiteistä on niin tiukkaa, Sundelin kertoo.

Kohti 20 miljoonaa matkustajaa

Finavia on käynnistänyt Helsinki-Vantaalla 900 miljoonan euron kehitysohjelman, jonka tavoitteena on kasvattaa lentoaseman vaihtoliikennekapasiteettia ja varmistaa Helsinki-Vantaan vahva asema Euroopan ja Aasian välisessä vaihtolentoliikenteessä myös jatkossa.

Samaan aikaan Helsinki-Vantaalla on käynnissä mittava palvelu-uudistus, jonka myötä lentoasemalla avautuu noin 70 uutta tai uudistettua kahvilaa tai myymälää. Heinäkuussa 2015 avautuva junayhteys Helsingin keskustasta tekee lentoasemasta entistä helpommin saavutettavan.

Maakuntalentoasemilla Finavia panostaa vuonna 2015 erityisesti Lapin kenttiinsä.

CAPA World Aviation Summit 2015 Helsingissä 7.–8.2015.

Lisätietoja: http://bit.ly/1FEvIJY

Suomi toteuttaa Open Skies-lennon Venäjällä

Suomi toteuttaa Open Skies -tarkkailulennon Venäjällä 23.-27. maaliskuuta 2015. Tarkkailulennolla käytetään Ruotsin Puolustusvoimien Open Skies – tarkkailukonetta Saab 340B.

Maksimitehtävälentomatka Venäjällä on 5500 km. Suomen kahdeksan henkistä tarkkailuryhmää johtaa majuri Timo Heinäaho.

Lisäksi koneessa on kuuden hengen ruotsalainen miehistö.

Lääkärihelikopteri aloittaa lennot KYSillä torstaina

d8b849c7-319f-44b6-8ffe-f4e9880db5ae

Kuva: Riikka Myöhänen

Korotetun helikopterikentän avautuminen mahdollistaa potilassiirrot helikopterilla suoraan KYSiin.

Lääkärihelikopteri FinnHEMS 60 teki viime viikolla onnistuneet koelennot KYSin uudelle korotetulle helikopterikentälle ja kenttä voidaan ottaa käyttöön. Toiminta kentällä alkaa torstaina 26. maaliskuuta.

Kattokentän avautuminen mahdollistaa potilassiirrot helikopterilla suoraan KYSiin.

– Potilaiden lopullinen hoitoon pääsy nopeutuu. Varsinkin päähän vammoja saaneet potilaat, aivoverisuonipotilaat, kriittisen suonitukoksen saaneet potilaat ja potilaat, joilla on kriittinen verenvuoto hyötyvät nopeammasta kuljetuksesta, KYSin ensihoitokeskuksen apulaisylilääkäri Helena Jänttikertoo.

– Jos potilaan kuljetuksessa päädytään siihen, että ensihoitolääkäri saattaa potilaan KYSille ambulanssin mukana, tulee helikopteri myös noutamaan ensihoitolääkärin KYSin katolta, Jäntti lisää.

Helikopterin käyttö parantaa ensihoidon resursseja. Jos ensihoitolääkäri saattaa potilaan sairaalaan ambulanssin mukana, tehtävään kiinnittyvät sekä lääkäriyksikkö että ambulanssi. Jos taas kuljetus tapahtuu helikopterilla, vapautuu kyseisen kunnan ambulanssi toimimaan alueella.

Kaarisairaalan korkeus vaikutti

Päivystyksen yläpuolella olevaa helikopterikenttää korotettiin lähes kuusi metriä Kaarisairaalan takia. Viisikerroksinen uudisrakennus on niin korkea, ettei helikopteri olisi päässyt laskeutumaan päivystyksen katolle turvallisesti.

Helikopterikentän korotukseen liittyvät myös päivystysosaston uudet tilat. Kentän alapuolelle, kokonaan uuteen kerrokseen, rakennetaan parhaillaan osastolle uusia tiloja. Päivystysosaston tilat otetaan käyttöön toukokuussa 2015.

Airbus Germanwingsin lennon 4U 9525 onnettomuudesta Ranskan Alpeilla

Airbus vahvistaa, että Germanwingsin lentämä A320-lentokone joutui onnettomuuteen tänään noin klo 11 paikallista aikaa lähellä Prads-Haute-Bléonea Ranskan Alpeilla. Kyseessä oli reittilento 4U 9525 Barcelonasta Düsseldorfiin.

Tunnuksella D-AIPX rekisteröidyn onnettomuuskoneen valmistajan sarjanumero (Manufacturer Serial Number MSN) oli 147, ja se toimitettiin Lufthansalle vuonna 1991. Koneella oli lennetty noin 58 300 lentotuntia noin 46 700 lennolla. Koneessa oli CFM 56-5A1 -moottorit. Muita tietoja ei ole tällä hetkellä käytettävissä.

ICAOn Annex 13 -sopimuksen mukaisesti Airbus lähettää ryhmän teknisiä asiantuntijoita auttamaan tapahtuneen teknisessä tutkinnassa Ranskan BEA-onnettomuustutkintaviranomaisia kaikin tavoin.

A320 on kaksimoottorinen kapearunkokone, johon mahtuu 150 matkustajaa kahdessa luokassa. Ensimmäinen A320-lentokone otettiin käyttöön maaliskuussa 1988. Helmikuun 2015 loppuun mennessä miltei 6 200 A320-konetta oli käytössä eri puolilla maailmaa. Tähän mennessä näillä koneilla on lennetty yli 150 miljoonaa lentotuntia yli 85 miljoonalla lennolla.

Airbus kertoo lisää tietoja sitä mukaa kun onnettomuuden yksityiskohtia saadaan vahvistettua ja viranomaiset ovat hyväksyneet niiden kertomisen.

Airbusin työntekijät haluavat esittää johtonsa ja henkilöstönsä osanoton kaikille, joita lennon 4U 9525 onnettomuus koskettaa.

Tampere-Pirkkalan lentoaseman uudistukset valmistuvat: Sujuvaa lentomatkustusta kakkosterminaalista

Mediafocus

 

Tampere-Pirkkalan lentoasema T2, Finavia Oyj on saanut Tampere-Pirkkalan lentoaseman kakkosterminaalin (T2) laajennus- ja uudistustyöt päätökseen. Kuva: Marjaana Malkamäki

Finavia on saanut päätökseen Tampere-Pirkkalan lentoaseman kansainvälistä liikennettä palvelevan kakkosterminaalin uudistustyöt.  Matkustajat liikkuvat lentoasemalla jatkossa entistä sujuvammin ja viihtyisämmin. Liikenne terminaalissa käynnistyy huhtikuun puolivälissä, jolloin halpalentoyhtiöitä käyttävät matkustajat palaavat T2:een. Terminaalin uudistaminen on osa Finavian mittavaa investointiohjelmaa, jolla kehitetään keskeisiä maakuntalentoasemia.

– Meidän tavoitteenamme on, että matkalle lähteminen ja paluu sujuvat mutkattomasti ja viihtyisästi terminaali 2:sta, jossa palvelutaso perustuu uudistustöiden jälkeenkin halpalentotoiminnan vaatimuksiin, kertoo Tampere-Pirkkalan lentoasemapäällikkö Mari Nurminen Finaviasta.

Toimintojen parantaminen lähtee matkustajien tarpeista

Viihtyvyyttä ja palveluita on parannettu mm. sujuvoittamalla toimintoja, kohentamalla yleisilmettä, sekä parantamalla kahvila- ja myymäläpalveluita.

– Terminaalin 210 m2 laajennuksella on parannettu yleistä sujuvuutta monin tavoin, mm. uudistamalla sekä saapuvien matkustajien tiloja että Tullin tiloja. Saapuvien matkustajien matkatavaroita kuljettaa hihnojen sijaan matkalaukkukaruselli, iloitsee Nurminen.

Infopisteen sijainti on nyt lähtö/tuloaulassa ja Rajavartiolaitoksen tarkastuskopit on uudistettu ja sijoitettu paremmin matkustajien kulkureittien varrelle.

Yhteensä investointien arvo Tampere-Pirkkalan lentoasemalla on n. 3 milj. euroa. Finavian investointihankkeeseen ovat osallistuneet lisäksi Tampereen kaupunki ja seutukunta.

Samanaikaisesti T2:n kehittämistöiden kanssa Finavia on toteuttanut Tampere-Pirkkalassa ympäristöparannushankkeen, jossa on tehostettu jäänpoistossa käytettävän propyleeniglykolin talteenottoa ja rakennettu glykolipitoisen lumen varastointialue. Tähän Finavia on investoinut miljoona euroa.

Lentoliikenteen kehittäminen on yhteispeliä

T2:n palveluita ja toimintoja Tampere-Pirkkalassa on uudistettu, jotta lentomatkustuksen tarpeisiin pystyttäisiin vastaamaan kilpailukykyisellä ja kustannustehokkaalla tavalla myös tulevaisuudessa.

– Finavian tavoitteena on pitää lentoasemiensa palvelut kilpailukykyisessä kunnossa ja hinnoittelu houkuttelevana lentoyhtiöille. Erinomainenkaan lentoasema ei yksin synnytä lentoliikennettä, vaan lentoyhteyksien kehitys on riippuvainen aidosta kysynnästä eli siitä, riittääkö koneisiin matkustajia. Alueellisella yhteistyöllä on kysynnän luomisessa suuri merkitys, kertoo Finavian toimitusjohtaja Kari Savolainen.

– Tampere-Pirkkalan lentoasema on uudistuksen jälkeen palvelutasoltaan erinomaisessa iskussa. Voimme palvella lentoliikennettä kahdessa terminaalissa ja luoda näin monia mahdollisuuksia liikenteen kehittämiselle. Jotta lentoaseman kapasiteetti ei jäisi vajaakäytölle, on tärkeää, että alueen kunnat ja toimijat sitoutuvat lentoliikenteen kehittämisen aitoon kysyntään perustuen. On löydettävä keinoja parantaa ja tuoda esille alueen vetovoimatekijät, jotta alueelle saadaan lisää matkustajavirtaa myös ulkomailta matkustavista turisteista ja liike-elämän edustajista, Savolainen toteaa.

Tampere-Pirkkala on matkustajamäärässä mitattuna Suomen kolmanneksi vilkkain lentoasema. Vuonna 2014 Tampere-Pirkkalan lentoasemaa käytti yhteensä 412 609 lentomatkustajaa. Matkustajamäärät ovat muutamana viime vuonna vähentyneet n. 10% vuosittain.

Finavian investointiohjelma jatkuu vuonna 2015

Finavialla on käynnissä lentoasemaverkostossaan mittava investointiohjelma vuosille 2013–2015. Suurimmat hankkeet käynnistyivät vuonna 2014 Ivalon, Turun ja Tampereen lentoasemilla.

Vuonna 2015 verkostolentoasemilla tehdään investointeja noin 25 miljoonalla eurolla ja niiden arvioitu työllisyysvaikutus on 350 henkilötyövuotta. Koko investointiohjelma tuo maakuntien keskeisten lentoasemien ympäristöön työtä lähes 1 700 henkilötyövuoden verran.

Maailman talousfoorumi (WEF) on arvioinut, että Suomen lentoasemaverkosto on maailman 5. paras.https://www.finavia.fi/fi/tiedottaminen/ajankohtaista/2014/maailman-talousfoorumin-raportti-suomessa-lentoliikenteen-infrastruktuuri-on-maailman-karkea/

Finavia tukee lentoliikennettä edullisilla lentoasemamaksuilla sekä antamalla alennuksia uusille reiteille.https://www.finavia.fi/fi/lentoyhtioille/liikennemaksut/