CFO Erno Hildén jättää Finnairin

Finnairin talousjohtaja ja johtoryhmän jäsen Erno Hildén jättää yhtiön 30.4.2015. Hildén on tehnyt pitkän uran Finnairissa eri johtotehtävissä. Hän on ollut yhtiön palveluksessa vuodesta 1997 ja johtoryhmän jäsen vuodesta 2009. Talousjohtajan tehtävää hoitaa 1.3.2015 alkaen tilapäisesti yhtiön rahoitusjohtaja Mika Stirkkinen.

– Erno Hildén on tehnyt hienon uran Finnairissa ja hänellä on ollut keskeinen rooli yhtiön viime vuosien 200 miljoonan euron säästöohjelmien menestyksekkäässä toteutuksessa. Ilman talousjohdon vahvaa panosta emme olisi pystyneet määrittelemään ja toteuttamaan yhtiön toiminnan vakauttamisen ja kehittämisen kannalta välttämättömiä säästöjä, korostaa Finnairin toimitusjohtaja Pekka Vauramo. – Erno Hildén on lisäksi viime vuosina vastannut yhtiön tulevaisuuden kasvun mahdollistavan laivastouudistushankkeen sopimusneuvotteluista. Talousjohtajavuosiensa aikana hän on tuonut myös Finnairin talousfunktioon modernia rakenne- ja prosessiajattelua. Toivotan Ernolle menestystä hänen uransa seuraavaan vaiheeseen ja kiitän häntä lämpimästi siitä omistautuneesta työstä, jota hän on tehnyt Finnairin hyväksi.

– Kahdeksantoista Finnair-vuoden jälkeen suuntaan nyt uusiin haasteisiin. Menestyksekkäästi loppuun saatetut säästöohjelmat sekä laivastouudistukseen liittyvien sopimusten valmiiksi saaminen tarjoavat minulle nyt luonnollisen tilaisuuden siirtyä urallani eteenpäin. Lentotoimiala on äärimmäisen kiinnostava ja nopeasti muuttuva. Olen näiden vuosien aikana saanut arvokasta kokemusta alan jatkuvasta muutossykkeestä sekä vaativista talous- ja rahoitusjärjestelyistä. Tulen jatkossakin seuraamaan Finnairia kiinnostuksella ja luotan yhtiön jatkavan määrätietoista etenemistä kohti parempaa kannattavuutta tulevinakin vuosina, toteaa Erno Hildén. – Olemme nyt onnistuneesti jättäneet taaksemme mittavan, mutta samalla erittäin raskaan rakennemuutos- ja säästöohjelmavaiheen. Kun yhtiö nyt panostaa kannattavuuden parantamiseen kaupallisen strategiansa toteuttamisella ja lisätuottoja etsimällä, tämä hetki on myös minulle sopiva taitekohta vaihtaa tehtäviä. Kiitän lämpimästi kaikkia Finnair-kollegojani yhteistyöstä.

Finnair aloittaa nyt uuden talousjohtajan etsimisen ja Erno Hildénin seuraajasta tiedotetaan tulevina kuukausina.

Airbus kiihdyttää A320:n tuotantoa

d94deb1ded

A330-tuotantoa muokataan NEO-malleihin siirtymistä varten

Airbus on päättänyt nopeuttaa A320-lentokoneiden tuotantotahtia 50 lentokoneeseen kuukaudessa vuoden 2017 ensimmäisestä neljänneksestä vastatakseen markkinoiden kysyntään.

A330-koneiden tuotantomäärä muuttuu kuuteen kuukaudessa vuoden 2016 ensimmäisestä neljänneksestä. Tuotantolinjalla valmistaudutaan uusien A330neo-mallien valmistukseen.

“Lentokonevalmistajana meidän on työntekijöidemme, kumppaneidemme, asiakkaidemme ja sijoittajien takia ennakoitava markkinoiden kysyntää, pystyttävä toimittamaan koneita ja hallitsemaan tulojamme”, koneohjelmista vastaava johtajaDidier Evrard sanoo.

“A320-perhe – sekä CEO että NEO – menestyvät hyvin. Siksi arvioimme tiiviissä yhteistyössä toimitusketjumme kanssa tuotantokykyämme löytääksemme sopivimman tuotantotahdin. Laajarunkokoneissa muutamme A330-tuotantoa valmistautuessamme NEO-koneiden tuotantoon. Samaan aikaan A350 XWB:n tuotantoa nopeutetaan tiiviisti.”

A320-koneperhe on maailman myydyin kapearunkokoneiden perhe: Airbus on myynyt niitä yli 11 500 ja toimittanut yli 6 400 kappaletta 317 asiakkaalle.

Yhtiön laajarunkokoneisiin kuuluvat monipuolinen A330, sitä suurempi A350 XWB ja kaksikerroksinen A380. Yhdessä ne kattavat lentoyhtiöiden kaikki laajarunkokoneiden tarpeet alueellisille, keskipitkille ja pitkille reiteille.

Finnairin vuoden 2014 vuosikertomuksessa korostetaan säästöjen saavuttamista ja kaavaillaan kannattavaa kasvua

2015-02-27 12_15_38-Finnair_Vuosikertomus_A4_final.pdf - Nitro Pro 9 (Expired Trial)

Finnair on julkaissut vuoden 2014 vuosikertomuksensa, jossa mitataan ja raportoidaan yhtiön taloudelliset, sosiaaliset ja ympäristövaikutukset sekä kerrotaan niiden strategisesta merkityksestä yhtiön liiketoiminnalle.

Yksi vuoden 2014 kohokohdista oli säästösopimusten solmiminen eri henkilöstöryhmien kanssa. Sopimusten ansiosta Finnair sai päätökseen vuonna 2011 aloittamansa kunnianhimoisen ohjelman, jolla pyrittiin saavuttamaan pysyvät vuosittaiset 200 miljoonan euron säästöt. Osana pyrkimystään kasvattaa tuottoja kestävällä tavalla ja hallita samalla kustannuksia Finnair esitteli useita tuote- ja palvelu-uudistuksia ja ryhtyi toteuttamaan uutta kaupallista strategiaansa. Yhtiö aloitti myös laajat valmistelut yhdeksäntoista Airbus A350 XWB -lentokoneen vastaanottamista varten. Ensimmäiset neljä konetta on tarkoitus ottaa käyttöön vuoden 2015 loppupuolella.

Nyt julkaistu vuosikertomus sisältää aikaisemmin 11. helmikuuta julkaistut Finnairin tilinpäätöksen, hallituksen toimintakertomuksen, tilintarkastuskertomuksen kuin myös palkka- ja palkkio- sekä hallinto- ja ohjausjärjestelmäselvitykset vuodelta 2014. Vuosikertomus ei sisällä oleellista uutta tietoa. Vuosikertomus on laadittu GRI:n (Global Reporting Initiative) G3-ohjeistuksen mukaisesti, ja se on tarkoitettu osakkeenomistajille, sijoittajille, analyytikoille, medialle, asiakkaille, henkilöstölle, muille sidosryhmille sekä suurelle yleisölle.

Finnair on raportoinut ympäristövastuusta vuodesta 1997, ja vuonna 2008 Finnair oli yksi ensimmäisistä lentoyhtiöistä, jotka alkoivat raportoida GRI-ohjeistuksen mukaisesti. YK:n ympäristöohjelman tuella muodostettu GRI on laajimmin tunnustettu kansainvälinen kestävän kehityksen raportointiohjeistus.

”Vuosikertomus on tärkein väline, jolla viestimme Finnairin tuloksesta ja arvonmuodostuksesta kaikille sidosryhmillemme avoimesti ja läpinäkyvästi”, sanoo Finnairin toimitusjohtaja Pekka Vauramo. ”Yksityiskohtaisten tietojen ja analyysien lisäksi vuosikertomuksessa käsitellään myös laajempia kaupallisia ja sosiaalisia trendejä, alan sääntelyä sekä Finnairin mahdollisuuksia menestyä markkinoilla nyt ja tulevaisuudessa. Raportti on tarkoitettu kaikille, jotka omistavat Finnairia ja välittävät yhtiön tulevaisuudesta.”

Vuosikertomus on ladattavissa PDF-tiedostona osoitteesta

http://www.finnairgroup.com/sijoittajat/sijoittajat_11_1.html

Kansainvälinen konferenssi kokosi lentoasematoimijat perehtymään Helsinki-Vantaan talviosaamiseen

Lentoasemien talvikunnossapidon konferenssi WOASE 2015 keräsi helmikuun lopulla Helsinki-Vantaalle lähes 150 osallistujaa yli kymmenestä maasta. Konferenssi kokosi lentoasemien talviosaajaat ja muut alan asiantuntijat yhteen vaihtamaan tietoa ja oppimaan toisiltaan.

Finavian lentoasemien talviosaaminen, snowhow, on maailmankuulua. Huolimatta Suomessa vallitsevista talviolosuhteista lentoasemien kiitotiet ovat kesäkelissä ja lentoliikenne toimii.

– Olemme ylpeitä, että Helsinki-Vantaa sai isännöidä tapahtumaa. Kiinnostus osaamiseemme osoittaa asiantuntijuuttamme ja edelläkävijyyttämme talviolosuhteiden hallinnassa. Meillä on ollut sääolosuhteiden puolesta vuosikymmenet aikaa hioa toiminta huippuunsa, kun talviolosuhteetkin kestävät Suomessa viisi kuukautta joka vuosi, sanoo Helsinki-Vantaan lentoaseman apulaisjohtaja Heini-Noronen Juhola , joka toimi tapahtuman isäntänä.

Suomessa on rankat talvet, joten lentoaseman on osattava toimia lumen ja jään kanssa. Finavialla on kehitetty 22 etukäteen suunniteltua toimintamallia erilaisille olosuhteille.

– Se on elinehto lentoliikenteen toimivuudelle maassamme. Meille on kunnia-asia, ettei lentokenttiä jouduta Suomessa sulkemaan  lumisateen johdosta , kuten monissa muissa maissa, Noronen-Juhola sanoo.

Talviosaamisen ydin on yhteistyössä eri toimintojen välillä sekä teknisessä osaamisessa. Yhteistyö lentoaseman kunnossapidon, lennonjohdon ja lentoyhtiöiden sekä jäänpoistotoiminnan välillä on saumatonta etukäteen harjoiteltujen toimintamallien ansiosta.

Talvikunnossapidon erikoiskalustoa Finavialla on eri puolella Suomea lähes 300 yksikköä. Konekalustoa on uusittu viime vuonna useilla hankinnoilla.

Talvikunnossapitoon liittyy olennaisesti kiitoteiden puhdistamisen ja liukkaudentorjunnan lisäksi lentokoneiden jäänpoisto. Finaviassa on kiinnitetty viime vuosina erityistä huomiota jäänpoistotoiminnan kehittämiseen kaikilla lentoasemilla. Helsinki-Vantaalla jäänpoisto suoritetaan keskitetyillä jäänpoistopaikoilla, joilta jäänpoistosta syntyvät vedet saadaan tehokkaasti kerättyä. Jäänpoistotoiminta saatiin täysin uudistettua vuonna 2014.

Kokonaisuudessaan Finavia investoi lentoasemien jäänpoistoalueisiin vuosina 2010–2015 yhteensä 55 miljoonaa euroa.

Talvikunnossapidon hyvä hallinta takaa suomalaisille täsmälliset ja turvalliset lentoonlähdöt ja laskeutumiset. Lentoasemien toiminnasta johtuvia viiveitä oli viime vuonna alle 0,5 % kaikista lennoista.

Flybe lennättää Enontekiön keväthangille maaliskuussa

dp0evvyxo7eso2jf6nri

Flybe Finland lentää Helsingin ja Enontekiön välisellä reitillä 7. maaliskuuta alkaen. Kausiluontoisella reitillä lennetään kerran viikossa lauantaisin huhtikuun 25. päivään saakka.

”Talvinen käsivarren luonto tarjoaa mahtavat puitteet kaikille luonnossa liikkumisesta ja elämyksistä kiinnostuneille. Reitti on yhtiöllemme tuttu jo ennestään, sillä lensimme Enontekiön ja Helsingin välistä reittiä sesonkiluontoisesti jo vuosina 2012 ja 2013”, kertoo Flybe Finlandin myyntipäällikkö Elina Boman.

Aikataulu 7.3.–25.4.2015

Helsinki–Enontekiö

Lähtee 09:15, saapuu 11:30 (lauantaisin)

Enontekiö–Helsinki

Lähtee 12:00, saapuu 14:15 (lauantaisin)

Yhdensuuntaisten lippujen hinnat alkavat 69 eurosta. Liput ovat varattavissa Flybe Finlandin verkkosivuilta osoitteessa www.flybe.fisekä valtuutetuista matkatoimistoista.

Finnair Cargo laajentaa verkostoaan strategisella yhteistyöllä IAG Cargon kanssa

Finnair Cargo on allekirjoittanut sopimuksen IAG Cargon Partner Plus –ohjelmaan liittymisestä. Partner Plus on yhteistyösopimus, jonka ansiosta IAG Cargo ja Finnair Cargo pystyvät tarjoamaan asiakkailleen laajennetut verkostoyhteydet. Yhteistyöhön kuuluu vahvistetut tilavaraukset ja parempi lastausprioriteetti yhteistyökumppanin rahdille.

“Läheisempi yhteistyö IAG Cargon kanssa tarjoaa asiakkaillemme yhteydet monille uusille markkinoille Finnairin oman verkoston lisäksi. Tämä on innovatiivinen tapa laajentaa verkoston kattavuutta ja uskomme sen tuovan hyötyä sekä IAG Cargolle että meille”, sanoo Juha Järvinen, Finnairin kaupallinen johtaja.

Finnair Cargon asiakkaille verkostolaajennus tuo parannetut yhteydet Etelä- ja Pohjois-Amerikan markkinoille sekä Afrikkaan IAG:n jatkolennoilla Lontoon (LHR) ja Madridin (MAD) kautta. IAG Cargolle yhteistyö tuo lisäkapasiteettia erityisesti Finnairin strategisiin kohteisiin Koillis-Aasiassa.

”Yhteistyömme tarjoaa asiakkaille selkeää hyötyä. Finnair-yhteistyön myötä pystymme tarjoamaan laajennetut jatkoyhteydet avainkohteisiin sellaisen kumppanin kanssa, joka toimii samojen erinomaista asiakaspalvelua ja operatiivista luotettavuutta painottavien periaatteiden mukaisesti kuin mekin”, kertoo Steve Gunning, IAG Cargon toimitusjohtaja.

IAG:n rahtikuljetuksia koskevaan Partner Plus -ohjelmaan kuuluu nyt kuusi lentoyhtiötä, mukaan lukien Qatar Airways, Japan Airlines, Avianca ja American Airlines.

Finnair Cargo

Finnair Cargo on suurin pohjoismainen lentorahdinkuljettaja, jolla on edustus yli 40 maassa ja joka kuljettaa vuosittain 149 000 tonnia rahtia ja postia Helsingin ja Brysselin kautta. Euroopan ja Aasian väliseen lentorahtiliikenteeseen erikoistuneena Finnair Cargo tarjoaa kuljetuspalvelua 15 kohteeseen Aasiassa ja Pohjois-Amerikassa sekä yli 60 kohteeseen Euroopassa. Uusien A350-koneiden myötä Finnairin kaukoliikenteen rahtikapasiteetti kaksinkertaistuu vuoteen 2020 mennessä.

Finnair Cargo: www.finnaircargo.fi

IAG Cargo

IAG Cargo syntyi vuonna 2011, kun British Airways World Cargo ja Iberia Cargo fuusioituivat. British Airways World Cargon ja Iberia Cargon liikevaihto vuonna 2013 oli yhteensä 1073 miljoonaa euroa. Niiden työntekijämäärä yhteensä on yli 2400 henkilöä ja IAG:n maailmanlaajuiseen reittiverkostoon kuuluu yli 350 kohdetta.

Lentomatkustajat ennätyksellisen tyytyväisiä Finavian maakuntalentoasemiin

Finavia Oyj:n vuosittainen matkustajatutkimus kertoo, että tyytyväisyys maakuntien lentoasemiin on kasvanut. Vuonna 2014 matkustajatyytyväisyys ylsi korkeammalle kuin koskaan aikaisemmin. Finavia onkin uudistanut ja kehittänyt lentoasemiensa palveluita, mikä näkyy asiakastyytyväisyydessä.

Tutkimuksessa kysyttiin reilun 4000 matkustajan näkemyksiä maakuntalentoasemien palvelutarjonnasta, palvelusta ja viihtyisyydestä. Kokonaisuutena tarkasteltuna maakuntalentoasemien vahvuusalueita ovat lentoasemalla liikkumisen selkeys, terminaalin siisteys, lähtöselvitys, turvatarkastuksen sujuvuus ja palveluasenne, jotka arvioidaan erinomaiseksi. Kehitysalueeksi tutkimuksessa nousivat kahvila-ravintolapalvelut, joita ei etenkään vähäliikenteisillä lentoasemilla ole tarjolla kaikkia matkustajia tyydyttävästi. Lentoasemista kokonaisuutena parhaimmiksi arvioitiin Kajaani, Kuusamo, Oulu, Kittilä ja Jyväskylä.

– Finavia aloitti vuoden 2014 alussa investointiohjelman, joka tähtää Helsinki-Vantaan kehittämisen ohella keskeisten verkostolentoasemien palvelutason nostamiseen. Vuonna 2015 kehittämisen painopiste on Lapin lentoasemilla, mutta muillakin lentoasemilla tehdään uudistustöitä viihtyisyyden ja toimivuuden parantamiseksi, lupaa johtaja Joni Sundelin .

Maakuntien lentoasemilla tehdään tänä vuonna investointeja yhteensä 25 miljoonalla eurolla. Investoinnit sisältävät sekä ylläpitäviä että uudistavia töitä. Palvelutaso nousee esimerkiksi Ivalossa, jossa laajennetaan terminaalia ja Rovaniemellä, jossa uudistetaan olemassa olevia tiloja. Kiitotieremontteja tehdään tulevana kesänä Vaasassa ja Kittilässä.

– Finavian  lentoasemaverkosto on Maailman talousfoorumin tekemässä tutkimuksessa arvioitu viidenneksi parhaaksi koko maailmassa. Finavian tavoite on pitää lentoasemat jatkossakin kilpailukykyisessä kunnossa, jotta lentoasemat eivät ole esteenä liikenteen kehittymiselle. Finavia on myös jäädyttänyt lentoasemamaksunsa vuoden 2014 tasolle, jotta lentoliikenne myös alueille vauhdittuisi. Pyrimme tekemään voitavamme, että liikenteen kehittyminen ei tulevaisuudessakaan ole lentoasemista kiinni, sanoo Sundelin.

Finavia tutkii asiakkaidensa tyytyväisyyttä maakuntien lentoasemiin puolivuosittaisella kyselytutkimuksella. Tutkimuksen toteutti TNS Gallup Oy .

Helsinki-Vantaan asiakastyytyväisyyttä mitataan neljännesvuosittain kansainvälisellä Airport Service Quality–tutkimuksella. Mittavista uudistustöistä huolimatta Helsinki-Vantaan asiakastyytyväisyys on säilynyt edelleen korkealla tasolla.

Tablettien ja muiden elektronisten laiteiden suojakuoret irrotettava jatkossa aina lentokentän turvatarkastuksessa

Uuden EU-asetuksen mukaan lentokentän käsimatkatavaroiden turvatarkastuksessa pitää 1.3.2015 alkaen tableteista, kannettavista ja muista elektronisista laitteista poistaa irrotettavissa oleva suojakuori ennen kun se laitetaan turvatarkastuksessa hihnalle ja läpivalaisuun.

Suojakuorien irrottaminen mahdollistaa elektronisten laitteiden tarkemman tarkastuksen turvatarkastuksen yhteydessä. Uusi toimintatapa koskee vain taskukokoa suurempia laitteita eli esimerkiksi perinteistä älypuhelinta ei tarvitse irrottaa suojakuorista.

”Kaikki elektroniset laitteet on jo aikaisemminkin tarkastettu läpivalaisemalla, mutta suojakuorien poisto on ollut vaihtelevaa. Turvatarkastusta voi nopeuttaa poistamalla laitteet koteloistaan jo etukäteen. Kotelon voi pakata turvatarkastuksen ajaksi vaikka käsimatkatavaran sisälle”, toteaa erityisasiantuntija Arja Pulliainen.

Aviator Finland aloittaa koko henkilökuntaa koskevat YT-neuvottelut tuotannollis- taloudellisin perustein

Yhtiö arvioi vähennystarpeeksi vähintään 100 henkilöä. Rationalisoinnin syynä on Aviator Finlandin suurimman asiakkaan, Norwegianin, siirtyminen Finavian tytäryhtön Airpron huolintaan.

Aviator Finland tuottaa maapalveluja lentoyhtiöille Helsinki-Vantaan lentoasemalla. Tällä hetkellä yhtiön palveluksessa on noin 370 työntekijää. Aviator Finland on osa pohjoismaista Aviator Airport Alliance Groupia.

Finavia remontoi Helsinki-Vantaan pääkiitotien

Finavia Oyj valmistelee kiitotie 1:n peruskorjausta Helsinki-Vantaalla. Toukokuussa käynnistyvä remontti supistaa lentoaseman kiitotiekapasiteettia kolmeksi kuukaudeksi, mutta ei vaikuta merkittävästi kesän liikennevolyymeihin. Suurinvestointi on osa Finavian mittavaa investointiohjelmaa, jolla kehitetään Suomen lentoasemaverkoston kilpailukykyä.  

Kiitotie 04R-22L, tutummin kiitotie 1, on Helsinki-Vantaan ensimmäinen kiitotie. Se otettiin käyttöön lentoaseman avajaisten yhteydessä vuonna 1952. Helsinki-Vantaalla on vuorokaudessa keskimäärin 550 operaatiota eli nousua tai laskua, joten kiitotie on kansainvälisestikin mitattuna vilkkaassa käytössä.

Kolme kuukautta kestävän peruskorjauksen aikana lentoasemalla on käytössä kaksi kiitotietä normaalin kolmen sijaan. Tämä supistaa saapuvan iltapäiväliikenteen kapasiteettia noin 30 prosentilla.

– Kerroimme lentoyhtiöasiakkaillemme tulevasta remontista jo viime syksynä. Olemme siitä lähtien suunnitelleet kesän aikatauluja ja ratkaisuja mahdollisiin muutoksiin yhdessä lentoyhtiöiden kanssa. Takana on lukuisia analyysejä ja laskelmia siitä, miten saamme lentoliikenteen toimimaan mahdollisimman sujuvasti myös remontin aikana, Finavian apulaisjohtaja Heini Noronen-Juhola kertoo.

Liikenne-ennusteen lähtökohtana on, että peruskorjaus ei vaikuta merkittävästi kesän liikennevolyymeihin. Mannertenvälinen laajarunkoliikenne ja Euroopan suurimmat volyymireitit operoidaan korjaustöiden aikana normaalisti. Mahdolliset aikataulumuutokset koskevat pääosin matkustajamääriltään pienimpiä reittejä.

Työt käynnissä toukokuusta elokuuhun

Peruskorjaus käynnistyy toukokuun alussa. Remontin kesto on noin 12 viikkoa ja sen arvioidaan valmistuvan elokuun 2015 alussa.

– Peruskorjaus ei tarkoita vain sitä, että kiitotien asfaltti uusitaan. Yli kolmen kilometrin pituisen kiitotien alla on valtava määrä esimerkiksi sähkö- ja telekaapeleita, jotka on otettava huomioon. Pelkästään valaisimia on remontoitavalla alueella lähes 2000, ja kaapelointitöitä on tulossa noin 30 kilometrin edestä, Noronen-Juhola kertoo.

Remontin syy, turvallisen lentoliikenteen takaaminen, tukee Finavian perustehtävää.

– Kaiken toimintamme ytimessä on ilmailun ensiluokkainen turvallisuus. Kiitotiehen kohdistuu valtava kuormitus, ja siksi sen rakenteiden on oltava aivan toista luokkaa kuin esimerkiksi moottoriteiden, Noronen-Juhola sanoo.

Finavia kunnostaa myös muiden lentoasemiensa kiitoteitä. Kesällä 2014 remontoitiin Ivalon lentoaseman kiitotie, ja kesällä 2015 vuorossa ovat Vaasan ja Kittilän kiitoteiden kunnostustyöt.

Muutoksia lentomelun suuntautumiseen

Lentokoneiden nousu- ja laskeutumissuunnat poikkeavat peruskorjauksen aikana normaalista. Tämä tuo muutoksia kesän ajan lentokonemelun suuntautumiseen. Lentomelu lisääntyy remontin aikana erityisesti Pohjois-Helsingin alueella sekä Keravan suunnalla, erityisesti Keravan keskustan alueella. Lentomelu vähenee touko-kesäkuussa Nurmijärven suunnalla.

Finavia tiedottaa kiitotien peruskorjauksen etenemisestä ja sen mahdollisista vaikutuksista verkkosivuillaan.

Helsinki-Vantaan laajennus käynnissä

Finavia on käynnistänyt Helsinki-Vantaalla yli 900 miljoonan euron kehitysohjelman. Investoinnin tarkoituksena on kasvattaa lentoaseman vaihtoliikennekapasiteettia ja valmistaa lentoasemaa palvelemaan 20 miljoonaa vuosittaista matkustajaa vuonna 2020.

Vuonna 2015 lentoasemalla on käynnissä pääosin terminaalilaajennukseen valmistelevia töitä. Varsinainen terminaalilaajennus alkaa arviolta vuoden 2016 aikana.

Finavian toteuttamat lentoasemainvestoinnit synnyttivät vuonna 2014 yhteensä arviolta 287 henkilötyövuotta 93 prosentin kotimaisuusasteella.