Flybe Nordic -yrityskaupalle kilpailuviranomaisen hyväksyntä

Kilpailu- ja kuluttajavirasto on hyväksynyt Finnairin osakkuusyhtiön Flybe Nordic AB:n osakkeita koskevan kaupan, jossa Flybe UK Ltd:n 60 %:n osuus Flybe Nordicin osakekannasta siirtyisi StaffPoint Holding Oy:lle ja Oy G.W. Sohlberg Ab:lle (GWS). Kaupan aiesopimuksesta tiedotettiin 7.1.2015, ja kaupan toteutuessa StaffPointin omistusosuus Flybe Nordicista on 45 %, GWS:n 15 % ja Finnairin 40 %. Kaupan odotetaan toteutuvan helmikuun alkupuolella.

Flybe Nordic omistaa kokonaan suomalaisen tytäryhtiönsä ja alueellisen lentämisen operoinnista vastaavan Flybe Finlandin osakekannan. Flybe Finland operoi tällä hetkellä Finnairin puolesta lentoja Helsingistä useisiin kotimaan ja Euroopan kohteisiin sopimuslentämisenä. Lisäksi Flybe Finland lentää omalla riskillään viiteen kotimaan kohteeseen sekä Tarttoon Virossa ja Norrköpingiin Ruotsissa.

:KATSO VIDEO: Kaksi pienlentokonetta syöksyi mereen polttoaineen loputtua

2015-01-26 16_21_07-DVIDS - Video - Pilot Safe After Ditching 253 Miles From Maui

Kaksi pienlentokonetta joutui viikonloppuna samanlaiseen onnettomuuteen Yhdysvalloissa lähellä Havaijia. Molemmat pienlentokoneet putosivat mereen sen jälkeen, kun niiden polttoaine loppui.

Yhdysvaltain rannikkovartioston mukaan toisessa koneessa oli vain lentäjä, mutta toisessa oli lentäjän lisäksi kolme matkustajaa. Kaikki selvisivät hengissä onnettomuuksista.

Toinen koneista oli onnettomuuden sattuessa 400 kilometrin päässä rannikosta, toinen 17 kilometrin päässä.

 

Update #2: Four rescued from second plane crash off Oahu

Kauhavan Lentosotakoulun aluetta suojellaan ja kehitetään

kuva-1_kauhava_ilmasotakoulu_soile-tirila

Kauhavan Lentosotakoulun oppilasasuntola. Kuva: Soile Tirilä, Museovirasto

Kauhavan Lentosotakoulun alue on valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö. llmavoimien toiminta alueella päättyi vuoden 2014 lopussa ja valtio luopui kohteesta. Lentosotakoulun alueen käyttö, hoito ja kehittäminen uudessa tilanteessa tarvitsevat tuekseen koko kulttuurihistoriallisesti keskeistä aluerakennetta ja rakennuskantaa koskevan suojelupäätöksen. Kauhavan kaupungin, Etelä-Pohjanmaan liiton, Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen ja Museoviraston käymässä neuvottelussa sovitun mukaisesti Museovirasto on tehnyt Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle esityksen Kauhavan lentosotakoulun suojelemisesta rakennusperinnön suojelemisesta annetun lain (498/2010) nojalla.

Lentosotakoulu monipuolisine rakennuksineen on yksi puolustusvoimien ja erityisesti ilmavoimien rakennusperinnön avainkohteista. Siihen kuuluu ainutlaatuisia näytteitä itsenäisen Suomen sotilasarkkitehtuurista. Alue ilmentää sotilasilmailun ja puolustusvoimien rakennustoiminnan kehitystä 1920-luvulta 2000-luvun alkuun ja on valtakunnallisesti merkittävä.

Lentosotakoulun rakennusvaiheet ja toiminnalliset kokonaisuudet näkyvät hyvin nykyisessä ympäristössä. Sisätilat ovat säilyneet erityisen hyvin 1931 valmistuneessa upseerikerhossa, 1935 valmistuneessa ja 1963 laajennetussa sairaalassa sekä 1972 valmistuneessa lentokoneiden korjaamohallissa toimistosiipineen.

Pitkäjänteisesti, 85 vuoden aikana, kehitetty valtion sotilasilmailukoulutus on vaikuttanut myös maakunnan ja paikkakunnan yhdyskuntarakenteeseen, elinkeinoelämään ja henkiseen ilmapiiriin. Lentosotakoulu on integroitunut osaksi Kauhavaa ja on yksi maakunnalle ja kaupungille omaleimaisuutta antavista voimavaroista.

Lentosotakoulun alueella tarvitaan uusia käyttöjä. Monipuolinen rakennuskanta mahdollistaa myös moninaiset käytöt. Museovirasto pitää alueen suojelua myönteisenä lähtökohtana alueen tulevaisuutta koskeville ratkaisuille.

kuva-2-kauhava-lentosotakoulu-havittajalentolaivueen-rakennus_maria-kurten

Hävittäjälentolaivueen rakennus (entinen esikunta). Kuva: Maria Kurtén, Museovirasto

Rakennusperinnön suojelemisesta annetun lain nojalla esitetään suojeltavaksi kokonaisuus, joka käsittää sekä rakennuksia, rakenteita, istuttamalla muodostettuja alueita että rakennusten kiinteää sisustusta.

Ulkoalueilla arvoja on erityisesti vuosina 1929 ja 1972 valmistuneiden lentokonehallien rajaamalla lentokentän osalla, alkuperäisen yleissuunnitelman päätiellä, keskusaukiolla, Linna-rakennuksen sisäpihalla, asuinrakennusten etupihoilla ja tukikohtakomppanian ja sotilaskoti-ruokalarakennuksen välisellä aukiolla sekä alkuperäisen istutussuunnitelman tavoitteiden mukaisissa istutuksissa.

Alueen rakennuksissa säilyttämistarve painottuu noin 30 kohteessa ulkoarkkitehtuuriin ja kymmenessä kohteessa myös valikoituihin sisätiloihin.

Suojeluesityksen rajaukseen ei sisälly 1960-luvulta alkaen vaiheittain pidennetty kestopäällysteinen kiitorata siihen välittömästi liittyvine rakenteineen ja rakennuksineen. Museovirasto pitää kuitenkin hyvänä, että ilmailu muodossa tai toisessa jatkuu Lentosotakoulun alueella.

Kauhavan Lentosotakoulun kaavoitus ei ole ajantasaista eikä riittävä uudessa tilanteessa. Etelä-Pohjanmaan liitto aloitti vuonna 2013 kauppaa, liikennettä ja kulttuurimaisemia koskevan vaihemaakuntakaava 2:n laatimisen. Lentosotakoulun lentokentän tavoitetilaa ei ainakaan toistaiseksi ole määritelty tässä prosessissa. Voimassa olevassa maakuntakaavassa Kauhavan Lentosotakoulu on osoitettu valtakunnallisesti merkittäväksi kulttuurihistoriallisesti arvokkaaksi kohteeksi, jossa on varmistettava siihen liittyvien arvojen säilyminen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa. Yleiskaavassa Lentosotakoulun alue on EP-merkinnällä osoitettu puolustusvoimien alueeksi, ja ainoastaan vuonna 1929 valmistuneella ns. Linna-rakennuksella on suojelumerkintä. Alueella ei ole asemakaavaa eikä asemakaavoitus ole vireillä.

kauhavan-lentosotakoulun-rakennetun-ympariston-suojeluesitys(pdf)

DHL lentää liikenneruuhkien yli Lontoossa

9e57d83e105b152e_800x800ar

DHL Express on käynnistänyt aikataulutetun helikopterikuljetuspalvelun Lontoossa. Palvelu on lajissaan ensimmäinen Britannian markkinoilla.

Helikopteri ohittaa Lontoon liikenneruuhkat ja nopeuttaa huomattavasti yhteyttä esimerkiksi USA:n ja Britannian talouselämän keskusten välillä: New Yorkista, Bostonista tai Chicagosta lähetetyt kiireelliset asiakirjat saadaan jo seuraavaksi päiväksi Lontoon liike-elämän keskukseen, eli kuljetusaika lyhenee yhteen päivään.

Helikopteri lentää päivittäin DHL:n lajittelukeskuksesta Heathrown lentokentältä Lontoon keskustaan. Kun liikenneruuhkat eivät ole haittana, matka-aika Canary Wharfille ja Cityyn lyhenee jopa tunnilla. DHL Expressin kuriiri on helikopteria vastassa ja jakelee lähetykset vastaanottajille – pankkeihin, konsultti- ja asianajotoimistoihin.

”Uusi palvelumme merkitsee asiakkaillemme entistä nopeampaa ja luotettavampaa kuljetusta. Liike-elämässä aika on rahaa usein aivan kirjaimellisesti, ja me DHL:ssä pyrimme jatkuvasti kehittämään uusia innovatiivisia ja tehokkaita tapoja kuljettaa asiakkaidemme lähetyksiä. Käynnistämämme aikataulutettu helikopterijakelu on ensimmäinen lajissaan Britanniassa. Haluamme parantaa yritysten yhteyksiä globaaleille markkinoille ja edistää niiden kansainvälistä kaupankäyntiä”, toteaa DHL Expressin Euroopan toimitusjohtaja John Pearson.

Lontoon lisäksi DHL tarjoaa helikopterikuljetuspalvelua New Yorkissa ja Los Angelesissa. Lontoossa lentävä DHL:n helikopteri on Bell 206 Jet Ranger ja sitä operoi Heli-Charter Ltd. Helikopteri voi ottaa kyytiin yli 300 kg kirjeitä ja paketteja.

Lentoliikenteen päästökauppalakiin muutos

Lentoliikenteen päästökauppalaki muuttuu 1. maaliskuuta. Muutoksella yhdenmukaistetaan sääntely EU:n lainsäädännön kanssa.

Merkittävin muutos nykylakiin on se, että päästökauppa rajataan väliaikaisesti vuoden 2016 loppuun saakka Euroopan talousalueen ETA:n sisäiseen liikenteeseen. Euroopan talousalueeseen kuuluvat EU:n jäsenmaat sekä Islanti, Liechtenstein ja Norja.

Väliaikaisella soveltamisalan muutoksella pyritään tukemaan kansainvälisessä siviili-ilmailujärjestö ICAO:ssa käytäviä neuvotteluja kansainvälisestä päästövähennysmekanismista, joka on tarkoitus hyväksyä ICAO:n seuraavassa yleiskokouksessa syksyllä 2016.

Suomessa tällä hetkellä voimassa oleva laki koskee EU:n jäsenvaltioista lähteviä tai sinne toisesta EU-jäsenvaltiosta tai kolmannesta maasta saapuvia lentoja.

Tasavallan presidentin on tarkoitus vahvistaa laki 23. tammikuuta.

Vaasan seutu valmis ottamaan vastaan Finnairin Suomeen lennättämät matkailijat

Vaasanseudun Kehitys Oy VASEK ja Pohjanmaan kauppakamari olivat kutsuneet Finnairin toimitusjohtaja Pekka Vauramon Vaasaan 21.1.2015 tapaamaan elinkeinoelämän sekä elinkeinoelämälle tärkeiden sidosryhmien edustajia. Mukana Vaasan vierailulla oli Finnairilta myös aluejohtaja Rolf Backman sekä viestintä- ja yhteiskuntavastuujohtaja Arja Suominen.

Kauppakamarin toimitusjohtaja Juha Häkkisen avattua tilaisuuden antoi VASEKin logistiikka-asiantuntija Riitta Björkenheim palaa. Nopeassa tahdissa hän kertoi Finnairin edustajille Vaasan seudun eduista ja mahdollisuuksista, mutta myös lentomatkustamiseen liittyvistä huolista kuten matkaketjujen organisoinnista, hintatasosta ja aikatauluista.

– Lentomatkustamisen strategia päivitetään säännöllisesti yhteistyössä elinkeinoelämän kanssa, joten meillä on aina tuoretta tietoa siitä, mitkä ovat elinkeinoelämän tarpeet ja tahtotila. Esimerkiksi lentoyhteyksistä nämä lyhyet välit Helsinkiin tai Tukholmaan eivät itsessään ole niin tärkeitä kuin ne kaksi lentoallianssia, jotka yhteydet mahdollistavat. Globaalisti toimivalla Vaasan seudulla tämä on äärimmäisen tärkeää. Toki ei se suora yhteys Eurooppaan olisi ollenkaan pahitteeksi, Björkenheim totesi.

Logistiikka-asiantuntija Riitta Björkenheim kertoi lentomatkustamiseen liittyvistä huolista, mutta myös seudun tarjoamasta potentiaalista.

– Murros on jo nähtävissä. Vaasan seudulla osataan ja pystytään matkustamaan lentäen, ja 140 vuosittaista charter-lentoa on suuri elämänlaadullinen tekijä seudun asukkaille. Mutta yrityksissä videoneuvotteluja käytetään nykyään paljon ja usein matkoihin on saatava hyväksyntä kahdelta esimieheltä. Kulukuri on tiukka ja monesti junayhteys on varteenotettava vaihtoehto. Niin iloisia kuin olemmekin seudun hyvistä junayhteyksistä, tämä on haaste Finnairille, Björkenheim jatkoi.

Aasia Finnairin selkäranka

Vauramo oli tyytyväinen siihen, että Vaasan seudulla on selkeästi tehty kotityöt hyvin mitä tulee lentomatkustamisen kehittämiseen. ”Mitään isoja muutoksia lentoyhteyksiin ei Vaasan osalta ole tulossa” totesi Vauramo ilmassa leijuneeseen kysymykseen vastaten.

– Finnair on ollut paljon esillä kustannussäästöjensä vuoksi, mutta vähemmän huomiota on herättänyt se, että Finnairilla on Olkiluodon ydinvoimalan jälkeen Suomen toiseksi suurin päätetty investointisuunnitelma. Tämä osoittaa, että yhtiöllä on uskoa seuraavaan 20 vuoden jaksoon, jolloin käytetään investointisuunnitelman mukaisia uusia kaukoyhteyksille tulevia laajarunkokoneita. Niiden määrä nousee 15 koneesta 23:een. Aasia on yhtiön selkäranka, sillä yksi Aasiasta tuleva kone lisää kapasiteettia myös liittymälennoille Euroopassa.

– Finnair myy Aasiassa vaikka mitä Suomesta: Muumeja, Marimekkoa, yötöntä yötä sekä toisaalta pimeyttä ja lunta. Vauramo kertoi.

Vauramon mukaan aasialaisten matkustajien suosima StopOver -konsepti on kasvussa ja tämä ilahdutti myös Vaasan seudun Matkailun tuoretta toimitusjohtajaa Max Janssonia, joka vakuutti, että Aasiasta Merenkurkkuun matkaaville voidaan järjestää vaikka mitä – eikä vain kolmena kesäkuukautena vaan ympäri vuoden.

– Vaasaan laskeuduttuaan matkustajat ovat jo parissa tunnissa keskellä kauneinta saaristoa, ainutlaatuista Merenkurkun maankohoamisaluetta. Parin päivän pysähdyksen aikana on mahdollisuus poiketa vaikka laivalla Uumajassa ja jatkaa sitten matkaan edelleen muualle Eurooppaan. Eli Finnairin myymien asioiden listalle voisi hyvin lisätä Merenkurkun luonnonperintöalueen merestä nousevat kivet, Jansson muistutti.

Jämijärven onnettomuuden tutkintaselostus valmistuu maaliskuussa

Jämijärvellä viime pääsiäisenä sattuneen lento-onnettomuuden turvallisuustutkinta on loppuvaiheessa. Onnettomuustutkintakeskus tutkintaselostus julkaistaan kuitenkin aikaisintaan maaliskuussa, koska selostuksesta annetut lausunnot edellyttävät lisäselvityksiä.

Tutkintaselostus lähetettiin useille tahoille lausunnonantoa varten joulukuun alkupuolella. Julkaisemisen yhteydessä järjestetään tiedotustilaisuus.

Onnettomuustutkintakeskus on pitänyt onnettomuudessa kuolleiden laskuvarjohyppääjien omaisille Tampereella erillisen tiedotustilaisuuden joulukuun puolivälissä. Samana viikonloppuna SPR järjesti omaisille vertaistukitilaisuuden.

Lento-onnettomuus tapahtui Jämijärven lentokentällä 20. huhtikuuta, kun laskuvarjohyppääjiä kuljettanut Comp Air -lentokone putosi. Koneen lentäjä ja kaksi hyppääjää pelastuivat putoavasta koneesta, mutta kahdeksan ihmistä kuoli.

Onnettomuustutkintakeskuksen tutkinnassa selvisi jo viime syksynä, että lentokoneen alumiininen siipituki murtui ilmassa. Vikaa ei pystynyt havaitsemaan normaalin huollon ja tarkastuksen yhteydessä.

Murtuma oli onnettomuuden välitön syy, mutta tapahtuman taustalla on lisäksi useita myötävaikuttaneita tekijöitä.

 

EU-tuomioistuin otti kantaa lentolipun hinnan ilmoittamiseen varausjärjestelmässä

servicecenter_airberlin

EU-tuomioistuimen ennakkoratkaisun mukaan Air Berlinin kaltaisen sähköisen lentojen varausjärjestelmän yhteydessä lentolipun lopullinen hinta on ilmoitettava aina, kun lentoliikennepalvelujen hinnat mainitaan, ja myös silloin, kun ne mainitaan ensimmäisen kerran.

EU-tuomioistuimen 15.1.2015 antama ennakkoratkaisu (C‑573/13) koski asiaa, jossa vastakkain ovat lentoyhtiö Air Berlin ja saksalainen kuluttajajärjestöjen keskusjärjestö (Bundesverband). Asiassa oli kyse lentohintojen esittämistavasta Air Berlinin sähköisessä varausjärjestelmässä.

Lue EU-tuomioistuimen ennakkoratkaisu (suomeksi)

:KATSO VIDEO: Finavian koko Suomea palveleva lennonjohtokeskus aloitti toimintansa Helsinki-Vantaalla

Suomen ilmatilassa lentävät ilma-alukset saavat lennonjohtopalveluita nyt uudesta lennonjohtokeskuksesta, kun Finavia Oyj on saanut päätökseen uudistukset lennonvarmistustoiminnassaan. Uusi lennonjohdon palveluja tarjoava Suomen lennonjohtokeskus aloitti toimintansa Helsinki-Vantaalla 1.1.2015. Lentoliikenteen turvallisuusvirasto Trafi antoi joulukuussa luvan keskuksen toiminnan aloittamiselle.

Keskitetysti tuotetut lennonjohtopalvelut tiivistävät eri toimintojen yhteistyötä ja tehostavat lennonvarmistuksen toimintaa Suomessa. Lennonjohtokeskus vastaa jatkossa koko Suomen aluelennonjohtotoiminnasta ml. lentoliikenteen säätely, ilmatilan hallinnan koordinointi ja lentopelastustoiminta. Lisäksi keskuksessa toimii Suomen lennonneuvontakeskus, joka palvelee koko Suomen alueella lentäjien lennonvalmisteluissa. Uudesta lennonjohtokeskuksesta annetaan ilma-aluksille aluelennonjohdon ohella lähi- ja lähestymislennonjohdon palveluita sekä lennonneuvontaa noin 250 000 lennolle vuodessa.

Lennonjohtokeskuksen toiminnan aloittamista on edeltänyt kahden vuoden muutoshanke, jonka aikana on valmisteltu aluelennonjohtotoiminnan tuottamista Tampereen Aitovuoren lisäksi uudesta lennonjohtokeskuksesta Vantaalta. Aitovuoresta siirtyi ensi vaiheessa 16 aluelennonjohtajaa lennonjohtokeskukseen. Uudessa lennonjohtokeskuksessa työskentelee 180 työntekijää. Tampereella sijaitsevassa aluelennonjohdossa tuotetaan vielä osa aluelennonjohdollisia palveluita ja vuonna 2018 arvioidaan, onko aluelennonjohtotoiminnalle jatkoedellytyksiä kahdessa eri toimipaikassa.

”Lentoliikenteessä kilpailu on jatkuvasti kiristynyt ja säästöjä etsitään koko palveluketjusta. EU pyrkii lainsäädännöllä alentamaan ilmatilanhallinnan kustannuksia Euroopassa, mikä osaltaan on tiukentanut Suomen jo valmiiksi tehokkaan lennonvarmistuspalvelun vaatimuksia. Saman katon alla toimivat lennonjohtopalvelut tuottavat entistä laadukkaampaa palvelua yhtenäisemmin ja tehokkaammin. Samalla lennonjohdon toiminta häiriötilanteissa paranee. Lennonjohdolla on uudistuksen myötä myös turvalliset väistötilat, jotka saadaan tarpeen tullen nopeasti käyttöön. Olemme tyytyväisiä, kun pitkä uudistusprojekti on nyt päätöksessä. Uudistus on yksi suomalaisen lennonvarmistuksen kehittämisen merkkipaaluista”, sanoo lennonvarmistusliiketoiminnan johtajaRaine Luojus Finavia Oyj:stä .

Finavian lennonvarmistuksen toiminnot on uudelleen järjestelty, jotta Suomen mahdollisuudet menestyä lentoliikenteen kansainvälisessä kilpailussa paranevat eikä kustannustaso tule esteeksi vaihtoliikenteen kehittymiselle. Koko Euroopassa ilmatilan hallinta on rakenteiden vuoksi erittäin kallista.

”Arviomme mukaan lennonjohtopalveluiden yhdistämisellä samaan toimipisteeseen saadaan vuosittain 1,5-2 miljoonan euron säästöt. Lennonvarmistusliiketoiminnan tappiollisuus Suomen vähäisten liikennemäärien vuoksi, EU:n haastavat suorituskykytavoitteet, lentoliikennetoimialan heikko kehitys ja lentolippujen hintojen alentuminen ovat syitä, joiden vuoksi Finavian on jatkuvasti tehostettava lennonvarmistustoimintaansa”, Luojus jatkaa.

SES (Single European Sky) lainsäädäntö edellyttää osaltaan lennonvarmistuspalvelun tehostamista kaikissa Euroopan maissa. Tehostamisen ja kustannussäästöjen lisäksi SES-lainsäädäntö tähtää myös viiveettömään ja turvalliseen lentoliikenteeseen, joka huomio paremmin ympäristönäkökohdat.

Viime vuonna Suomessa on jo toteutettu ilmatilauudistus ja tiivistetty yhteistyötä Viron lennonvarmistuksen kanssa. Tänä vuonna otetaan käyttöön Pohjois-Euroopan ilmatilalohkossa (NEFAB), johon Suomikin kuuluu, Free Route Airspace eli vapaan reitityksen ilmatila. Se mahdollistaa Pohjolassa lentoyhtiöille lentojen suunnittelun ja toteutuksen lyhintä tai optimoitua lentoreittiä, ja siten säästää polttoainetta sekä lentoaikaa.

Rajavartiolaitos laajentaa rajatarkastusautomaattien käyttöä Helsinki-Vantaan lentoasemalla

Rajavartiolaitos laajentaa rajatarkastusautomaattien käyttöä japanilaisten matkustajien osalta saapuvassa liikenteessä 15.1.2015 alkaen. Tällä hetkellä saapuvan liikenteen rajatarkastusautomaatteja voivat käyttää Euroopan Unioniin ja Euroopan talousalueeseen kuuluvien maiden lisäksi Sveitsin kansalaiset, joilla on biometrinen passi.

Rajavartiolaitos on jo aiemmin laajentanut asteittain rajatarkastusautomaattien käyttäjien kansalaisuuksia lähtevän liikenteen puolella. Esimerkiksi japanilaiset matkustajat ovat voineet hyödyntää rajatarkastusautomaatteja Helsinki-Vantaan lentoasemalla lähtevän liikenteen rajatarkastuksissa 1.5.2012 lähtien. Käyttöönoton jälkeen yli 193 000 japanilaista on hyödyntänyt rajatarkastusautomaatteja. Nykyisin yli 40 % japanilaisista matkustajista hyödyntää automaattisia rajatarkastuksia.

Rajavartiolaitoksen japaninkielentaitoiset opastajat auttavat japanilaisia matkustajia rajatarkastusautomaattien käytössä.

Euroopan Unioniin ja Euroopan talousalueeseen kuuluvien maiden sekä Sveitsin kansalaiset voivat käyttää rajatarkastusautomaatteja sekä lähtevässä että saapuvassa liikenteessä. Näiden kansalaisuuksien lisäksi lähtevän liikenteen rajatarkastusautomaatteja voivat hyödyntää Japanin, Etelä-Korean, Yhdysvaltojen, Kanadan, Australian sekä Uuden-Seelannin kansalaiset.

Rajatarkastusautomaattia käyttääkseen matkustaja tarvitsee biometrisen passin. Automaattisessa rajatarkastuksessa rajatarkastusautomaatti vertaa matkustajan kasvokuvaa biometrisen passin sirulla oleviin tietoihin. Kolmannen maan kansalaisten ollessa kyseessä, rajatarkastaja tekee lisäksi passiin tarvittavat maahantulo- tai maastalähtömerkinnät sekä puhuttaa matkustajaa ennen kuin rajatarkastus katsotaan suoritetuksi.

Noin vuoden kestävän kokeilun tavoitteena on tutkia rajatarkastusten kehittämistä uuden tekniikan avulla.