Biopolttoaineiden käyttöönottoa lentoliikenteessä selvitetty

2014-11-28 12_53_34-Julkaisuja 34-2014.pdf - Nitro Pro 9 (Expired Trial)

Tuoreen selvityksen mukaan Suomella on hyvät valmiudet biopolttoaineiden laajaan ja jatkuvaan käyttöön lentoliikenteessä. Suurin ratkaistava asia on käytön kannattavuus, sillä biopolttoaine on tällä hetkellä selvästi fossiilista lentopolttoainetta kalliimpaa.

Asiasta on tehty esiselvitys liikenne- ja viestintäministeriön, työ- ja elinkeinoministeriön, Finnairin, Finavian ja Neste Oilin toimeksiannosta. Selvityksessä esitettyihin ajatuksiin ja toimenpiteisiin ei ole vielä otettu kantaa.

Selvityksessä tarkasteltiin erilaisia liiketoimintamalleja biopolttoaineen lisäkustannuksen kattamiseksi lentoliikenteessä. Näistä rakennettiin mahdollinen Suomessa toteutettavissa oleva malli. Mallia voitaisiin käyttää lähtökohtana toimijoiden kesken käytäville keskusteluille.

Liikenne- ja kuntaministeri Paula Risikon mukaan biopolttoaineiden käyttö lentoliikenteessä vahvistaisi Suomen maakuvaa puhtaan teknologian ja biotalouden innovatiivisena edelläkävijänä.

– Lisäksi se tarjoaisi useille suomalaisyrityksille kokonaan uuden liiketoiminta-alueen ja lisäisi Helsinki-Vantaan lentoaseman tunnettuutta ja houkuttelevuutta tärkeänä lentoliikenteen solmukohtana Euroopan ja Aasian välillä, Risikko toteaa.

Selvityksessä oletuksena on se, että lentolaatuinen biopohjainen diesel hyväksytään lentokäyttöön. Parhaillaan valmistellaan kansainvälistä hyväksyntää, joka mahdollistaisiuusiutuvan biopohjaisen dieselin käytön lentopolttoaineen biokomponenttina. Biopohjaisen dieselin käyttö ei vaatisi erillistä investointia tuotantoon, mutta kylläkin logistiikkaan, jolloin sen käyttöönotto olisi halvempaa ja nopeampaa. Konseptissa lentoliikenteeseen soveltuvaa biopolttoainetta valmistettaisiin Kilpilahden jalostamolla Porvoossa.

Kaavaillussa konseptissa lähdetään siitä, että kysyntä luo tarjontaa. Biopolttoaineen aiheuttamia lisäkustannuksia katettaisiin sillä, että matkustajat olisivat valmiita maksamaan siitä lippunsa hinnassa. Selvityksen tekijät ehdottavat, että julkiset tahot ja niin sanotut edelläkävijäyritykset osallistuisivat ensimmäisinä biopolttoaineen lisäkustannuksiin liikematkustuksessaan. Tätä laajennettaisiin myöhemmin muihin yrityksiin ja yksityisasiakkaisiin.

Selvityksen mukaan hanke tarvitsisi käynnistämisvaiheessa julkista tukea markkinoiden avaamiseksi. Biopolttoaineen käytön laajuus riippuisi kuitenkin viime kädessä asiakkaiden kiinnostuksesta ja maksuvalmiudesta. Selvityksessä myönnetään, että asiakkaiden todellinen maksuvalmius on epävarmaa ja se on huonosti ennustettavissa.

http://www.lvm.fi/julkaisu/-/view/4426769

Finavian palvelu-uudistus kruunasi lentoasemainvestoinnit Oulussa

medium_oulu_airport_oulu_cafe_arrivals_1_jpg

Finavia Oyj:n Oulun lentoaseman uudistustyöt huipentuivat tänä syksynä toteutettuun palvelu-uudistukseen, joka nostaa matkustuskokemuksen kokonaan uudelle tasolle. Lentomatkustajan palveluissa ja uudessa ilmeessä esiin nousee erityisesti oululaisuus.

Oulun lentoaseman uudistuksissa keskityttiin kolmeen kokonaisuuteen: lentomatkustajien palveluihin terminaalissa, pysäköintialueiden toimivuuteen ja terminaalin viihtyisyyteen. Terminaalin ilme on raikastunut aulatiloista porttialueelle, kahvila- ja ravintolapalvelut ovat saaneet täydellisen muodonmuutoksen ja pysäköintialueille on noussut sähköautoille Pohjois-Euroopan laajin kestävän latauksen alue.

– Palvelu-uudistus kruunaa toimivan lentoasemakokonaisuuden. Uudistumista on toivottu matkustajienkin suunnalta ja olemme totta kai iloisia, että voimme vastata palautteeseen näin konkreettisesti. Olemme omalta osaltamme kantamassa kortemme kekoon, että lentoasemamme palvelee mahdollisimman kilpailukykyisesti alueen lentoliikennettä, sanoo Finavian verkostolentoasemista vastaava johtaja Joni Sundelin .

Oulun lentoasemaan on investoitu viimeisen neljän vuoden aikana yhteensä 25 miljoonaa euroa. Lentoasemaa laajennettiin vuonna 2011 ja lähtöaulassa tehtiin isot muutostyöt vuonna 2013.

Paikallisuus on vahvasti esillä

Oulun lentoaseman molemmat kahvilat – porttialueella ja aulatiloissa – kulkevat nyt nimellä Oulu Cafe. Porttialueella sijaitsevan kahvilan tarjonta elää kellonajan mukaan: aamupuuro aloittaa päivän ja lounasaikaan on tarjolla keittoa ja salaatteja. Leipomotuotteita tulee oululaiselta leipurilta. Aulakahvilassa on arkisin lounastarjoilu.

medium_oulu_airport_arrivals_jpg

medium_oulu_airport_bag_drop_machine_departures_jpg

Porttialueelle on noussut myös paikallishistoriaan nojaava Oluthuone Toppila. Nimi pohjautuu Oulun Toppilassa aikoinaan sijainneeseen panimoon. Mallasjuomien lisäksi oluthuoneessa on tarjolla lämmintä ruokaa, kuten hampurilaisia ja oululaisten suosimia legendaarisia kärkkäri-makkaroita. Tuliaisostoksia voi tehdä kahvilakäynnin lomassa molemmissa kahviloissa.

Uusittuja kahvila- ja ravintolapalveluita operoi Oulun lentoasemalla SSP Finland.

Viihtyisyyteen on haettu inspiraatiota seudun ominaispiirteistä. Ympäröivä luonto, meri ja erityisesti Hailuoto näkyvät lentoasemalla. Porttialueelle Finavia toi 300 neliömetrin kokoisen, kaikille matkustajille avoinna olevan Hailuoto-loungen, jossa voi viettää aikaa leväten tai työskennellen. Terminaaliin hankittiin myös lisää keinutuoleja ja tilojen verhoilumateriaalina on käytetty mm. räsymattokangasta.

medium_oulu_airport_gates_departures_1_jpg

medium_oulu_airport_pub_oluthuone_toppila_departures_2_jpg

Finavia sujuvoittaa matkantekoa modernilla teknologialla

Lähtöaulassa sujuvuuteen on panostettu tuomalla lentomatkustajien käyttöön matkatavara-automaatteja, jotka helpottavat lentoaseman ruuhkaisimpia hetkiä. Bag drop -automaatilla matkustaja voi itse jättää matkatavarat ruumassa kuljetettaviksi, kun lähtöselvitys on tehty lähtöselvitysautomaatilla tai internetissä.

Pysäköintialueille P1 ja P3 on asennettu etäohjattavia lämpötolppia, jotka toimivat samalla sähköautojen latauspisteinä. Etäohjauksen myötä tolpan voi ajastaa käynnistymään vaikka lomakohteesta käsin vähän ennen paluulentoa. Parkkialue on samalla Pohjois-Euroopan suurin kestävän latauksen alue, jossa on lähes 300 latauspaikkaa.

Loppuvuonna Finavia asentaa vielä energiatehokkaan led-valaistuksen lentoaseman pysäköintialueille. Samalla valaistukseen kytketään liiketunnistimet, jotka vähentävät energiankulutusta entisestään.

Finavian kehitysohjelma verkostolentoasemilla

Finavia käynnisti verkostolentoasemien kehitysohjelman vuoden 2014 alussa. Investointiohjelman suurimmat hankkeet ovat käynnissä Turussa, Ivalossa ja Tampereella, mutta uudistuksia toteutetaan myös muilla verkostolentoasemilla. Yhteensä verkostolentoasemilla on investoitu noin 35 miljoonaa euroa vuonna 2014.

Oulun lentoasemalta on päivittäin 14 lentoa Helsinkiin (Finnair, Norwegian) ja yksi Tukholmaan (SAS). Lisäksi lentoasemalta on charter-lentoja useisiin lomakohteisiin. Vuonna 2013 Oulun lentoaseman kautta kulki 877 000 matkustajaa.

AirHelp tutki lentoyhtiöiden antamat syyt korvaushakemuksien hylkäämiselle

rejfhqqlafem03ess8ox

2004 lähtien on ollut voimassa asetus EC261/2004 jonka perusteella matkustajille on pitänyt maksaa korvaus kun lento on peruttu tai ylivarattu. Lisäksi, EU:n tuomioistuin päätti lokakuussa 2012 että matkustajat joiden lento saapuu perille yli kolme tuntia myöhässä ovat myös oikeutettuja korvaukseen, jos myöhästyminen ei johtunut poikkeuksellisista olosuhteista mihin lentoyhtiö ei pystynyt vaikuttamaan, kuten lakko tai huono sää.

Lentoyhtiöt ovat avoimesti eri mieltä lainsäädännöstä ja edelleen hylkäävät suurimman osan korvaushakemuksista vedoten poikkeuksellisiin olosuhteisiin. Tutkimuksemme keskittyy kysymykseen: Hylkäävätkö lentoyhtiöt korvaushakemuksia järjestelmällisesti poikkeuksellisien olosuhteiden takia?

Tutkimuksen tulokset

• 50% kaikista korvaushakemuksista ei vastata 6 viikon sisällä, vaikka se on EU:n määrittelemä aika vastaukselle.
• 8% korvaushakemuksista hylätään antamatta syytä hylkäykselle. Vaikkakin on lentoyhtiön vastuulla osoittaa että he eivät ole velvollisia korvaukseen.
• 93% kaikista hylätyistä korvaushakemuksista (pois lukien “ei vastausta” ja “ei annettua syytä”) hylätään lentoyhtiöiden toimesta syistä jotka eivät kuulu poikkeuksellisiin olosuhteisiin Euroopan Tuomioistuimen mukaan.

Tietoa AirHelpistä

AirHelp perustettiin vuonna 2013 auttamaan lentomatkustajia saamaan korvauksen joka heille kuuluu, kun lento on myöhässä, peruttu tai ylivarattu. AirHelp toimii 17 maassa 11 eri kielellä. AirHelp on auttanut tähän mennessä jo 66,000 matkustajaa 241 lentoyhtiön tiimoilta. AirHelpin missio on tehdä korvauksen saamisesta niin helppoa kuin mahdollista.

Jättääkseen korvaushakemuksen, matkustajan tulee täyttää ilmainen lomake joko nettisivustolla tai suoraan mobiiliapplikaatiossa. Jos matkustajalla on korvaukseen velvoitettu tapaus, niin AirHelp hoitaa koko tapauksen käsittelyn 25% osuudella korvauksesta, jos korvauksen saamisessa onnistutaan. Jos korvausta ei saada, matkustaja ei maksa mitään. AirHelpillä on kansainvälinen verkosto minkä kautta on käytössä lakimiehiä ja lentodataa, minkä avulla monimutkainen ja pitkä byrokraattinen prosessi tehdään niin helpoksi kuin mahdollista. Jos lentoyhtiö hylkää korvaushakemuksen väärin perustein, AirHelp voi viedä asian oikeuteen matkustajan puolesta.

Finnair joulupukin virallinen lentoyhtiö

181b096b546ddd23d577387bbc752e01

Finnair on joulupukin virallinen lentoyhtiö jo vuodesta 1983. Tänä vuonna Finnairin kaksi Airbus 321 Sharkletia sai ylleen jouluisen ilmeen, ja nämä koneet ovat jo lentäneet moniin Finnairin Euroopan kohteisiin sekä esimerkiksi Dubaihin. Joulupukkikoneesta kuvan napanneiden bongareiden on mahdollista osallistua kilpailuun Instagramissa ja Twitterissä hashtagilla #officialairlineofsanta.

Joulupukkisäätiön kumppanina Finnair lennättää pukin sinivalkoisin siivin eri maihin ilahduttaen lapsia ja lapsenmielisiä. Pukin maailmankiertue käsittää Kiinan, Japanin ja Korean lisäksi useita kohteita Euroopassa.

Finnair on myös lisännyt lentoja Lappiin talviliikennekauden alussa, ja erityisesti Helsingistä Kittilään, Ivaloon ja Rovaniemelle. Lennot näistä kaupungeista sekä Kuusamosta on aikataulutettu niin, että matkustajilla on myös entistä sujuvammat jatkoyhteydet Lapista Helsingin kautta Eurooppaan ja Aasiaan.

ad713253546dee546657e1fabc752e01

– Joulupukin merkitys Suomi-kuvalle on valtava sekä Aasiassa että Euroopassa, ja Finnair on mielellään mukana yhteistyössä joulupukin virallisena lentoyhtiönä. Lisälennot Lappiin mahdollistavat suomalaisille sekä kansainvälisille matkustajille mahdollisuuden kokea Suomen Lappi jouluisena ja talvisena matkakohteena, sanoo Finnairin globaalista markkinoinnista ja tuotteesta vastaava Jarkko Konttinen.

Joulu näkyy Finnairin lennoilla myös Pekka Terävän Finnairille suunnittelemassa joulumenussa, jota tarjoillaan Helsingistä lähtevillä kaukolennoilla business-luokassa 26.11.-30.12. välisenä aikana. Menu sisältää jouluisia alkupaloja kuten graavattua kirjolohta ja pääruokavaihtoehtoina haudutettua ankkaa tai paahdettua turskaa. Lennoilla tarjoillaan myös glögiä ja pipareita.

Huomenna perjantaina 28.11. klo 21.30 MTV-kanavalla saa ensi-iltansa Finnairin mainosfilmi joulupukista sekä joulun suuresta salaisuudesta.

Lisätietoa:

Finnairin joulupukkisivut sekä kuvabongauskisa netissä: www.finnair.com/officialairlineofsanta

Kuvia Pekka Terävän joulumenusta: https://gallery.finnair.com/section/images/cabin_service/christmas_menu_2014/

Ilmatilauudistuksen käyttöönotto sujui hyvin

Suomessa toteutettiin 15.11. ilmatilauudistus, joka parantaa lentojen suunnittelua ja toteutusta. Ilmatilauudistuksen myötä koneet lentävät kulloinkin järkevintä reittiä ja optimaalisella lentokorkeudella . Ilmatilauudistuksen käyttöönotto sujui hyvin ja uudistus toimii suunnitellusti.

Ilmatilan käyttäjät ovat varautuneet kiitettävästi ilmatilauudistukseen ja uudet reitit on otettu lentoyhtiöissä sujuvasti käyttöön.

Käyttöönottopäivänä lentoliikenteessä esiintyi enimmillään tunnin viiveitä, koska lentoliikennettä on säädelty uudistuksen sujuvan käyttöönoton varmistamiseksi. Käyttöönoton jälkeen viiveet lentoyhtiöille ovat olleet pieniä ja ne ovat vaihdelleet vuorokaudenajan mukaan keskimäärin 0-27 minuuttia.
Viiveet jakautuvat tasapuolisesti lähtevän ja tulevan liikenteen osalta. Vaikutuksia on ollut myös Euroopasta Aasiaan suuntautuviin ylilentoihin.

Lentoliikenteen säätely jatkuu marraskuun loppuun saakka, joten pieniä viiveitä voi lentoliikenteessä vielä esiintyä. Joulukuun alussa siirrytään täyteen kapasiteettiin.

Käytännössä uudistuksessa on kyse siitä, että ilmatilan rakenteet ja lentoreittien linjaukset muuttuvat. Ilmatilauudistus on osa laajempaa pohjoiseurooppalaista kehitystyötä, johon velvoittavat esimerkiksi EU:n Single European Sky -säädökset. Kaupallisen lentoliikenteen sujuvuuden lisäksi uudistuksessa on otettu huomioon maanpuolustusnäkökohdat, puolustusvoimien lentotoimintatarpeet sekä harrasteilmailun toimintamahdollisuudet.

Tavalliseen lentomatkustajaan uudistus ei vaikuta, mutta määräysten yhdenmukaistaminen muiden Euroopan maiden kanssa parantaa erikoistilanteiden hallintaa. Tällainen oli esimerkiksi vuonna 2010 sattunut tuhkakriisi.

Suomen ilmatila uudistui edellisen kerran noin 15 vuotta sitten. Uudistus on ajankohtainen, sillä liikennevirrat ovat tässä ajassa muuttuneet oleellisesti.

Poikkeukset Flyben aikatauluissa ja reiteillä jatkuvat

birxncsheg22aqrxyxkb

Flyben lentokone joutui lentokenttäbussin kolhaisemaksi 22.10. Helsinki-Vantaan lentoasemalla. Törmäyksessä vaurioitunut kone on ollut pois käytöstä siitä saakka. Koneen puuttumisen vuoksi Flybe on joutunut valitettavasti tekemään väliaikaisia muutoksia reitteihin ja aikatauluihin.

Vaurioiden korjaus on edelleen kesken, mutta näillä näkymin kone on pois käytöstä joulukuun puolenvälin tienoille saakka. Tällä hetkellä muutoksia reitteihin ja aikatauluihin on tehty 18.12. asti. Tilanne voi kuitenkin vielä muuttua vaurioiden korjauksen edetessä.

Viimeisimmät reittimuutokset koskevat yksittäisiä lentoja reiteillä Helsingistä Kemi-Tornioon, Jyväskylään, Kajaaniin ja Norrköpingiin. Osa lennoista on yhdistetty välilaskullisiksi kolmiolennoiksi peruutettavien lentojen määrän minimoimiseksi. Aikataulumuutokset koskevat näitä välilaskullisia lentoja. Lisäksi joitakin lentoja on jouduttu peruuttamaan. Flyben asiakaspalvelu ottaa yhteyttä niihin matkustajiin, jotka ovat varanneet liput muutetuilta tai perutuilta lennoilta. Flybe on pahoillaan tästä yhtiön toiminnasta riippumattomasta poikkeustilanteesta ja matkustajille aiheutuvasta vaivasta.

Mikäli asiakkailla on kysyttävää, he voivat olla yhteydessä Flyben asiakaspalveluun sähköpostitse: customer.finland@flybe.com tai puhelimitse: 0600 944 77. Flyben asiakaspalvelu palvelee arkisin klo 8–19. Puhelun hinta on 0,96€/minuutti + operaattorikohtaiset maksut.

Välilaskulliset kolmiolennot:

27.11 KEM 5513/4 ja KAJ BE5677/8

Uusi aikataulu: BE5513 HEL 16.45 18.05 KAJ 18.25 19.10 KEM 19.30 21.00 HEL

1.12 KEM 5513/4 ja JYV BE5643/4

Uusi aikataulu: BE5643 HEL 16.40 17.30 JYV 17.50 18.55 KEM 19.15 20.45 HEL

3.12 KEM 5513/4 ja KAJ BE5677/8

Uusi aikataulu: BE5513 HEL 16.45 18.05 KAJ 18.25 19.10 KEM 19.30 21.00 HEL

8.12 KEM 5513/4 ja JYV BE5643/4

Uusi aikataulu: BE5643 HEL 16.40 17.30 JYV 17.50 18.55 KEM 19.15 20.45 HEL

9.12 KEM 5513/4 ja KAJ BE5677/8

Uusi aikataulu: BE5513 HEL16.45 18.05 KAJ 18.25 19.10 KEM 19.30 21.00 HEL

10.12 KEM 5513/4 ja JYV BE5643/4

Uusi aikataulu: BE5643 HEL16.40 17.30 JYV 17.50 18.55 KEM 19.15 20.45 HEL

11.12 JYV BE5643/4 ja KAJ BE5677/8

Uusi aikataulu: BE5643 HEL 16.40 17.30 JYV 17.50 18.40 KAJ 19.00 20.15 HEL

15.12 KEM 5513/4 ja JYV BE5643/4

Uusi aikataulu: BE5643 HEL 16.40 17.30 JYV 17.50 18.55 KEM 19.15 20.45 HEL

18.12 JYV BE5643/4 ja KAJ BE5677/8

Uusi aikataulu: BE5643 HEL 16.40 17.30 JYV 17.50 18.40 KAJ 19.00 20.15 HEL

Aikataulut ovat paikallista aikaa.

Peruutetut lennot:

27.11 NRK BE5539/40

28.11 JYV BE5643/4

2.12 JYV BE5643/4

3.12 NRK BE5541/2

4.12 NRK BE5539/40

10.12 NRK BE5541/2

11.12 NRK BE5539/40

12.12 JYV BE5643/4

15.12 NRK BE5541/2

16.12 KEM BE5513/4

Kreikan lentokentät saksalaiselle operaattorille

Kreikan valtio on myynyt 14 alueellisen lentokentän operoinnin saksalaiselle Fraportille ja kreikkalaiselle Copelouzosille. Yksityistäminen on suurin sen jälkeen, kun Kreikka ajautui konkurssin partaalle vuonna 2010.

Sopimuksen mukaan Fraport ja Copelouzos vuokraavat ja operoivat kenttiä 40 vuoden ajan. Yhtiöiden tarjous oli yli 1,2 miljardia euroa. Kreikan yksityistämisviraston mukaan tarjous oli selvästi suurin.

Fraport kuuluu maailman suurimpiin lentokenttäoperaattoreihin. Copelouzosilla on puolestaan pieni osuus Ateenan lentokentästä.

Kreikan valtio on onnistunut yksityistämään omaisuuttaan 5,4 miljardin arvosta. Määrä on kaukana 22 miljardin euron tavoitteesta.

EU:n ja IMF:n Kreikalle myöntämän 240 miljardin pelastuspaketin edellytyksenä ovat valtion omaisuuden yksityistämiset.

Fraport Consortium Wins Tender for 14 Greek Regional Airports

Lappeenrannan kansainvälisiin lentoyhteyksiin muutoksia kevään aikana

medium_terminaali_lennonjohto

Finavia Oyj

Irlantilaisen lentoyhtiö Ryanairin ja Lappeenrannan liiketoiminnat Oy:n markkinointiyhteistyösopimukseen on tulossa muutoksia. Neuvottelut ovat vielä kesken, mutta muutoksilla on vaikutuksia Lappeenrannan kansainvälisiin lentoyhteyksiin.

Ryanair on ilmoittanut lopettavansa Düsseldorfin Weezen lennot kokonaan talvikauden jälkeen, ja Barcelonan Gironaan Ryanair lentää vuoden 2015 aikana vain heinäkuussa. Ryanairin kanssa tehty nykyinen sopimus on voimassa 31.3.2016 asti.

Erityisasiantuntija Markus Lankinen Wirma Lappeenranta Oy:stä kertoo, että Wirma käy neuvotteluja uusien lento-operaattoreiden saamiseksi Lappeenrantaan. Useisiin eri toimijoihin on jo oltu yhteydessä, jotta nykyiset matkustajamäärät saadaan pidettyä ja pitkällä tähtäimellä lentojen kokonaismäärää ja matkustajavolyymia lisättyä.

Neuvottelut liittyvät keskeisesti Lappeenrannan kaupungin ja Etelä-Karjalan liiton käynnistämään lentokentän kehittämisyhteistyöhön.

Lappeenrannan kaupunginjohtaja Kimmo Jarva pitää Ryanairin lentojen vähenemistä valitettavana, mutta uskoo vahvasti Lappeenrannan lentokentän tulevaisuuteen.

”Jo sijaintinsakin perusteella Lappeenrannan lentokenttä on vetovoimainen. Uskon, että nyt käynnistetyn kehitystyön tuloksena syntyvä maakunnallinen säätiöpohjainen kenttä lisää sen houkuttelevuutta ”, Jarva ennakoi.

Maakuntahallitus hyväksyi Wirma Lappeenranta Oy:n kehityshankkeen kokouksessaan 17.11.2014. Tavoitteena on, että Lappeenrannan lentokentän liikennemäärät ja reittivalikoimat saadaan kasvamaan, kun kenttä siirtyy tavoiteaikataulun mukaisesti kaupungin ja Etelä-Karjalan liiton perustaman säätiön omistukseen 1.1.2016.

Etelä Karjalan liiton myöntämän kehittämisprojektin tavoitteena on valmistella uuden operointiyhtiön hallinnollista rakennetta ja aloittaa itsenäisen lentoaseman operaatioita siten, että lentoaseman turvallinen toiminta jatkuu keskeytyksettä ja lentoliikenteen kasvu käynnistyy mahdollisimman nopeasti. Projektin päälliköksi on valittu Lappeenrannan lentokentän lentoasemapäällikkö Petteri Lehti. Lehti jää työlomalle Finaviasta ensi vuoden alussa ja työskentelee Wirman palveluksessa 1.1.‒30.6.2015 välisen ajan.

Tjäreborgin lentoyhtiölle kuusi uutta lentokonetta

ojkdtqfny03wtynjqjcd

Tjäreborgin lennot Gran Canarialle, Teneriffalle ja Madeiralle lennetään upouusilla Airbus A321-koneilla. Uusilla koneilla lennetään Helsingistä, Oulusta, Kuopiosta, Vaasasta ja Tampereelta Kanariansaarille sekä Helsingistä Madeiralle.

Pohjoismaiden suurin tilauslentoyhtiö Thomas Cook Airlines Scandinavia, joka on Tjäreborgin sisaryhtiö, uusii lentokalustoaan ja ottaa käyttöön kuusi upouutta Airbus A321-konetta. Tämän lisäksi muiden käytössä olevien lentokoneiden matkustamot uusitaan ja niihin laitetaan uudet istuimet sekä uudet viihdejärjestelmät. Uusien koneiden myötä pystyy Tjäreborg panostamaan matkustusmukavuuteen ja kaikki Thomas Cook Airlinesilla lennettävät lennot SuomestaKanariansaarille ja Madeiralle lennetään marraskuun lopusta lähtien pääsääntöisesti uusilla Airbus A321-koneilla.

Tjäreborgin toimitusjohtaja Regina Sippel on innoissaan uudesta lentokalustosta. – Nyt voimme  tarjota asiakkaillemme Suomen uusimman lentokaluston. Suurten koneinvestointiemme ansiosta suomalaisten lomailijoiden lentomatka lomakohteisiin sujuu entistä mukavammin.

Kuusi uutta lentokonetta rakennetaan Airbus-tehtaalla Hampurissa ja viimeisinkin uusista koneista toimitetaan lentoyhtiölle helmikuun puoliväliin mennessä. Koneiden siivet on varustettu kärkisiivekkeillä, nk. sharklet’eilla, joiden ansiosta polttoaineen kulutus vähenee yli neljä prosenttia, joka on linjassa Thomas Cook Airlinesin saaman ISO 14001 -ympäristösertifikaatin kanssa.

– Kaksi ensimmäistä uutta lentokonetta on jo toimitettu lentoyhtiölle. Oulusta, Kuopiosta ja Vaasasta lähtevät Kanariansaarten lentomme on lennetty jo lokakuusta lähtien uusilla A321-koneilla. Tampereelta on alettu lentää uusilla koneilla marraskuun puolivälistä lähtien. 24.11.2014 lähtien lennetään Helsingistä Madeiralle ja Kanariansaarille lähtevät lennot uusilla lentokoneilla ja marraskuun loppuun mennessä lennetään pääsääntöisesti kaikki Suomesta lähtevät Thomas Cook Airlinesin lennot uusilla koneilla, sanoo Tjäreborgin toimitusjohtaja Regina Sippel.

print_kWCVzyIVO2

– Kaikkiin koneisiin tulee ultraohuet ergonomiset Recaro-istuimet, joiden ansiosta matkustaja saa noin neljä senttimetriä enemmän jalkatilaa,
sanoo Thomas Cook Airlines Scandinavian toimitusjohtaja Torben Østergaard

Kuusi uutta A321-konetta korvaavat lentoyhtiön neljä 211-paikkaista A321-konetta ja kaksi
177 -paikkaista A320-konetta. Uusien koneiden lisäksi uudistetaan lentoyhtiön A330-koneiden matkustamot. Koneiden ekonomiluokan istuimet korvataan englantilaisilla Acro-istuimilla ja Royal-luokan istuimet korvataan erityissuurilla istuimilla, jotka toimittaa saksalainen Zim. Jokaisen tuolin selkänojaan asennetaan yhdeksän tuumaiset näytöt elokuvien katsomiseen ja lentotietojen seuraamiseen.

A321-koneen ominaisuudet:

  •   Miehistö: kaksi ohjaajaa + viisi matkustamohenkilökunnan jäsentä
  •   Matkustajamäärä: 212
  •   Maksimi lentokorkeus: 10.000 metriä
  •   Maksimi lentokantama: 6.900 km
  •   MTOW (suurin lentoonlähtömassa): 93,5 tonnia
  •   Viihdejärjestelmä: kyllä
  •   Polttoainetta säästävät siivekkeet (sharklets)
  •   2 x CFM 56-5B 3/3 äänenvaimentimella varustetut moottorit. Moottorin vetovoima 33.000lb.
  •   Digitaaliset IFE Rockwell Collins dPaves -kuvaruudut 10 tuuman monitoreilla katossa
  •   Koneeseen on asennettu yksi ylimääräinen tankki lentomatkan pituuden lisäämiseksi.