Suomi ja Venäjä sopivat uusista lento-oikeuksista

Tailfin_aeroflot

Suomi ja Venäjä ovat sopineet lentoliikenteen kasvua mahdollistavista järjestelyistä. Maiden väliset vuotuiset lentoliikennekonsultaatiot järjestettiin 24.-25.5. Novosibirskissa Venäjällä.

Konsultaatioissa sovittiin järjestelyistä, joilla voidaan lisätä lentoja Helsingin ja Moskovan välillä. Nykyisin reitillä on mahdollista liikennöidä kaksi kertaa päivässä, ja nyt sovitulla järjestelyllä mahdollistetaan kolmas päivittäinen vuoro. Tällä hetkellä reitillä operoivat Finnair ja Aeroflot.

Lisäksi sovittiin matkustajaliikenteen uusista Siperian ylilento-oikeuksista Aasian kohteisiin. Ylilentojen määrää lisättiin 80 vuoroon viikossa. Uusiksi mahdollisiksi kohteiksi sovittiin lento-oikeuksia Japaniin, Kiinaan ja Etelä-Koreaan.

Konsultaatioissa sovittiin myös rahtiliikennekohteiden lisäämisestä.

Lentojen aloittaminen riippuu yhtiöiden kaupallisista päätöksistä.

Ministeri Berner: Suomen lentoliikenteen kilpailukyky turvattava tulevaisuudessakin

Berner, Anne kesk

Liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner (kesk.)

Liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner on kutsunut sidosryhmiä keskustelemaan Suomen lentoliikenteen tulevaisuuden näkymistä. Tavoitteena on varmistaa Suomen kilpailukyky lentoliikenteessä myös tulevaisuudessa. Keskusteluun osallistuu lentoliikennealan lisäksi mm. joukkoliikenteen, älyliikenteen ja maakuntien johtoa ja asiantuntijoita.

– Pidän tärkeänä, että Suomi pyrkii myös lentoliikenteessä edistämään uudenlaista liiketoimintaa, innovaatioita ja automatisaatiota. Meillä on vahvuutena myös Suomen huippusijainti ja tavoitteenamme tulisi jatkossakin olla kansainvälisesti kilpailukykyinen risteyspaikka, sanoo ministeri Berner.

Ministeri Berner muistuttaa, että lentoliikenne on merkittävässä asemassa myös kasvihuonekaasupäästöjen maailmanlaajuisessa vähentämisessä.

– Kaikkien sektoreiden on tehtävä osuutensa ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi. Viime viikolla tehtiin historiallinen päätös kun ICAO:n yleiskokouksessa sovittiin kansainvälisen lentoliikenteen päästöjen hyvitysjärjestelmästä, Berner toteaa.

Keskustelu lentoliikenteen tulevaisuudesta liittyy myös liikennekaaren valmisteluun. Lentoliikenteen markkinoita koskevat säännökset kootaan liikennekaareen toisessa vaiheessa, jonka valmistelu on alkanut.

Lentoliikennestrategia: Lentoasemaverkosto säilyy maakuntakenttiä kehittämällä

Liikenne- ja viestintäministeriö esittää uudessa lentoliikennestrategiassaan vuosille 2015-2030 yli viittäkymmentä lentoliikenteen ja lentoasemien kehittämislinjausta.

Keskeistä strategiassa on lentoasemien ylläpitäminen verkostona myös tulevaisuudessa sekä lentoliikenteen ja maakuntakenttien kehittäminen viranomaisten ja elinkeinoelämän yhteistyönä.

Lentoliikennestrategia luovutettiin liikenne- ja kuntaministeri Paula Risikolle 6. helmikuuta. Siinä esitetään toimenpiteitä ja tavoitteita, jotka koskevat lentoasemien lisäksi muun muassa turvallisuutta, maksu- ja tukipolitiikkaa, lennonvarmistusta, koulutusta ja maahuolintapalveluja.

Strategiassa painotetaan lentoliikenteen tukevan Suomen talouden kasvumahdollisuuksia ja maan kilpailukykyä. Lentoliikennettä tulee kehittää pitkäjänteisesti matkustajien ja muiden asiakkaiden tarpeita palvelevaksi.

– Strategia tarjoaa hyvän pohjan lentoliikenteen eri osa-alueiden kehitystyölle niin kansallisesti kuin osana Euroopan unionin ja kansainvälisten järjestöjen valmistelu- ja lainsäädäntötyötä, Risikko toteaa.

Risikon mukaan strategian toimeenpanoa varten asetetaan viisi alueellista työryhmää, joiden tehtävänä on luoda kysyntää alueellisille lentokentille ja niiden palveluille.

Lentoasemien ja lentoliikenneyhteyksien lisäksi kehittämisen kohteina ovat liikenneyhteydet lentoasemille. Yhteyksiä voitaisiin toteuttaa eri liikennemuodot yhdistävinä matkaketjuina.

– Yhteistyöryhmiin kootaan edustus muun muassa maakuntien liitoista, kauppakamareista, lentoasemakunnista, yrittäjäjärjestöjen edustajista ja ELY-keskuksista, Risikko summaa.

Suomessa on tällä hetkellä 24 Finavian ylläpitämää lentoasemaa sekä Seinäjoen säätiöpohjainen ja Mikkelin kunnallinen lentoasema. Helsinki-Vantaan lentoasema on verkostossa ainoa, joka tuottaa voittoa ja jonka tuloilla Finavian verkostoa pidetään yllä.

Laajan lentoasema- ja reittiliikenneverkoston turvaamiseksi on tärkeää, että Helsinki-Vantaan kilpailukykyä vahvistetaan erityisesti kiristyvässä Euroopan ja Aasian välisessä siirtomatkustajaliikenteessä, strategiassa todetaan.

Alueellisten lentoasemien kehittämiseen on strategiassa nimetty kolme kärkihanketta. Lapin ja Pohjois-Suomen sekä Itä-Suomen hankkeet keskittyvät alueen lentoasemien, niiden lentoliikennepalvelujen ja matkailun kehittämiseen. Tampereelle pyritään luomaan matkustajia ja elinkeinoelämää palvelevia, eri kulkumuotoja yhdistäviä matkaketjuja lentoasemalle.

Strategiassa arvioidaan miehittämättömien ilma-alusten tarjoavan monille palveluille merkittäviä kasvumahdollisuuksia. Tällaisia ovat esimerkiksi maanmittaus, kartoitus ja valokuvaus, liikenne- ja energiaverkkojen turvatarkastukset, avustus- ja pelastuspalvelut sekä rajavalvonta- ja maanpuolustustoiminta.

Tästä syystä miehittämättömien ilma-alusten käyttömahdollisuuksien laajentamista tulisikin tukea. Toiminnalle olisi luotava edistyksellinen toimintaympäristö ja samalla varmistettaisiin miehittämättömien ilma-alusten turvallinen käyttö yhteisessä ilmatilassa.

Vaikka kaupallisen lentoliikenteen turvallisuus on nykyisin hyvällä tasolla, erityisesti harraste- ja yleisilmailun turvallisuuteen on jatkossakin panostettava. Turvallisuuden parantamiseen tähtääviä toimenpiteitä suunnitellaan ja toteutetaan viranomaisten ja harrasteilmailuyhteisön yhteistyönä, strategiassa todetaan.

Lentoliikennestrategia 2015–2030

Ilmailulaki uudistuu

Ilmailulaki päivitetään kansainvälisen sääntelyn ja unionilainsäädännön vaatimusten mukaiseksi. Hallitus esitti ilmailulain vahvistamista 6. marraskuuta. Laki tulee voimaan 13. marraskuuta. 

Uudella ilmailulailla pannaan erityisesti täytäntöön Euroopan unionin ilmatilauudistuksen sekä puolustusvoimauudistuksen edellyttämät muutokset ilmatilan käytössä. Samalla uudistetaan säännöksiä, joilla pyritään sovittamaan yhteen siviili-, sotilas- ja valtion ilmailun tarpeita yhteisessä ilmatilassa. 

Liikenteen turvallisuusvirasto Trafin ilmailuun liittyvät tehtävät on koottu ilmailulakiin yhteen. Lentoliikenteen julkisesta palveluvelvoitteesta päättää jatkossa liikenne- ja viestintäministeriön sijasta Liikennevirasto. Tällä hetkellä palveluvelvoite on asetettu Helsingin ja Savonlinnan väliselle lentoliikenteelle. 

Laissa on osoitettu julkisia hallintotehtäviä myös muille kuin viranomaisille, kuten Finavia Oyj:lle lentokentän pitäjänä ja ilmaliikennepalvelun tarjoajana sekä harrasteilmailun järjestöille ja muille asiantuntijayksiköille. 

Miehittämättömiä ilma-aluksia ja lennokkeja koskevat säännökset mahdollistavat toimialan kehityksen. Miehittämättömiä ilma-aluksia koskevan kansainvälisen säätelyn ja Euroopan unionilainsäädännön kehittäminen on vasta käynnistymässä. 

Lentoasemilla maahuolintapalveluja tarjoavilta yrityksiltä edellytetään jatkossa turvallisuudenhallintajärjestelmää. 

Raportti: Ilmailukerhojen ja harrastajien kehitettävä turvallisuuttaan

2014-10-29 11_12_26-15678-Trafin_julkaisuja_15-2014_-_Harrasteilmailun_riskikartoitus.pdf - Nitro Pr

Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi on kartoittanut liikenne- ja viestintäministeriön toimeksiannosta harrastusilmailun riskejä. Raportissa painotetaan harrastajien omaa vastuuta turvallisuudestaan. 

Kartoitus sisältää 41 suositusta harrasteilmailun turvallisuutta edistäviksi toimenpiteiksi. Joidenkin työstäminen on jo käynnissä. 

Työryhmä luovutti raportin liikenne- ja kuntaministeri Paula Risikolle 29. lokakuuta. 

Kartoitus osoittaa, että harrasteilmailun keskeiset riskit liittyvät päätöksentekokyvyn puutteisiin, puutteelliseen lennonvalmisteluun, omien rajojen tuntemattomuuteen ja omien kykyjen yliarviointiin. Riskejä otetaan esimerkiksi lähtemällä lennolle huonoissa tai huononevissa sääoloissa. 

Synkimmät onnettomuustilastot ovat ultrakevyillä koneilla. Riskit liittyvät erityisesti koneen hallinnan menettämiseen ja puutteisiin lentotaidossa kuten lähestyvän sakkauksen tunnistamisessa. 

Viranomaisista ja ilmailun asiantuntijoista koostunut työryhmä toivoo, että selvityksen laaja aineisto tarjoaa harrasteilmailuyhteisölle hyödyllistä taustatietoa niiden oman turvallisuustyön pohjaksi. Kartoitus perustuu pitkälti harrasteilmailijoille suunnattuun kyselyyn sekä järjestettyjen työpajojen tuloksiin. 

Euroopan yleisilmailun kehityssuunnitelman sekä Trafin strategian mukaisesti harrasteilmailuyhteisön on jatkossa otettava suurempi vastuu turvallisuudesta. Trafi tukee tätä yhteisön omaa turvallisuustyötä. 

Perinteisen kerhotoiminnan rinnalle on noussut itsenäinen harrastaminen. Tämä edellyttää uudenlaisia keinoja tuoda yksittäiset harrastajat ilmailuyhteisön piiriin. Yhteisöllisyys nähdään keskeisenä keinona levittää hiljaista tietoa ja turvallisuudelle myönteisiä asenteita sekä ylläpitää yksittäisen harrastajan osaamista. 

Sääntelyä ei pidetä vastauksena turvallisuuden parantamiseen ja säännösten kiristäminen katsotaan viimeiseksi vaihtoehdoksi. Kartoituksessa kuitenkin tunnistetaan, että uutta sääntelyä tarvitaan isoille harrastekoneille: esimerkiksi minimivaatimukset lentokelpoisuudelle, koulutukselle ja lentotoiminnalle. 

Suomessa lentoturvallisuusviranomainen on Trafi, joka valvoo turvallisuutta riskiperusteisesti. Toiminta painottuu kaupalliseen ilmakuljetukseen. 

Raportissa todetaankin, että jatkotyönä tulee selvittää Trafin ja harrastajien roolit ja tehtävät. Trafi järjestää asiasta sidosryhmäkeskustelun vielä tämän vuoden puolella. Tavoitteena voisi hyväksyttävän riskitason määrittelyn sijasta olla ”tavoiteltava turvallisuustaso”. 

JULKAISU 
Harrasteilmailun riskikartoitus (Trafin julkaisuja 15-2014) 
http://www.trafi.fi/tietopalvelut/julkaisut/2014_julkaisut 

Valtio vetäytyy Helsinki-Malmin lentoasemalta 2016

2014-10-23 12_20_06-Malmin harrasteilmailun sijoittumismahdollisuudet Nummelan ja Hyvinkään lentoken

Valtio vetäytyy toimintoineen Helsinki-Malmin lentoasemalta syyskuussa 2016. Alue palautuu Helsingin kaupungin käyttöön viimeistään 1.1.2017. Helsingin kaupunki on suunnitellut ottavansa Helsinki-Malmin lentoaseman alueen asuntotuotantokäyttöön viimeistään 2020-luvun alussa. 

Hallitus teki päätöksen toimintojen lakkauttamisesta Helsinki-Malmin lentoasemalla maaliskuussa 2014 sopiessaan budjettikehyksistä ja julkisen talouden suunnitelmasta. 

Valtion ja Helsingin seudun kunnat pääsivät elokuussa 2014 sopimukseen suurten infrahankkeiden tukemisesta ja asumisen edistämisestä. Neuvottelutulokseen kirjattiin, että valtio lopettaa toimintonsa Malmin lentoasemalla vuoden 2016 mutta viimeistään vuoden 2020 loppuun mennessä, jonka jälkeen alue palautuu Helsingin kaupungin käyttöön. 

Liikenne- ja viestintäministeriö on valmistellut hallituksen tekemää päätöstä ja selvittänyt Helsinki-Malmin käyttäjäryhmien toiminnan jatkumista ja sijoittumista. 

Rajavartiolaitoksen tukikohta siirtyy Helsinki-Vantaalle syksyllä 2016. 

Koulutusyritykset siirtyvät arvion mukaan pois Helsinki-Malmilta syyskuussa 2016 ja hakeutuvat niille kentille, joiden olosuhteet ja asiakasvirrat mahdollistavat liiketoiminnan. 

Lentoaseman alueelle suunnitellaan asuinalue 

Lentoaseman toiminnasta vastaava Finavia päättää Helsinki-Malmilla Helsingin kaupungin kanssa tekemänsä käyttöoikeussopimukset. Kaupungin tarkoituksena on myös ostaa Finavian Malmilla omistamat maa-alueet ja alueella sijaitsevat valtion rakennukset. 

http://www.lvm.fi/julkaisu/4422798/malmin-harrasteilmailun-sijoittumismahdollisuudet-nummelan-ja-hyvinkaan-lentokentille-selvitys

Kaupungin, Finavian ja valtion valmistelemien kauppojen arvo on yhteensä 12 miljoonaa euroa. Noin 18 hehtaarin maa- ja kiinteistökaupat vaativat vielä Helsingin kaupunginhallituksen ja kaupunginvaltuuston hyväksynnän. Sitä ennen asiaa käsittelee kiinteistölautakunta torstaina 30. lokakuuta. 

Helsingin kaupungin alustavan arvion mukaan Malmin lentokentän alueelle on mahdollista kaavoittaa asuntoja noin 25 000 asukkaalle. Työpaikkoja sinne tulisi 2000–3000. 

Harrasteilmailijat useammalle kentälle 

Harrasteilmailijat voivat jatkaa toimintaa Helsinki-Malmin lentoasemalla elokuuhun 2016 asti. Tämän jälkeen Helsinki-Malmilla ei ole enää tarjolla lennonvarmistuspalveluja. Ministeriö pyytää Liikenteen turvallisuusvirasto Trafia tekemään marraskuun loppuun mennessä riskianalyysin siitä, voisiko harrasteilmailua jatkaa Helsinki-Malmilla elokuusta 2016 vuoden 2018 loppuun asti ja millaisin edellytyksin ja rajoituksin se tapahtuisi. 

Harrasteilmailijat siirtynevät jatkossa nykyistä laajemmalle joukolle lentoasemia. Ministeriö on selvittänyt Helsinki-Malmin lentoasemalla toimivan harrasteilmailun sijoittumismahdollisuuksia Nummelan ja Hyvinkään lentokentille. Nämä kentät ovat aktiivisessa harrasteilmailun käytössä ja sijaitsevat alle tunnin ajomatkan päässä pääkaupunkiseudulta. Selvityksen mukaan harrasteilmailulla on kohtuulliset toimintamahdollisuudet näillä lentokentillä. Harrasteilmailun siirtyminen nykyisessä laajuudessaan joko Nummelaan tai Hyvinkäälle ei kuitenkaan ympäristösyistä ole mahdollista. 

Liikenne- ja viestintäministeriö aikoo tavata harrasteilmailijoita kuluvan syksyn aikana. Tarkoitus on yhdessä harrasteilmailijoiden kanssa pohtia jatkotoimia ja keskustella siitä, miten valtio voisi omalta osaltaan helpottaa ilmailuharrastuksen jatkamista muilla kentillä Helsinki-Malmin sulkemisen jälkeen. 

Liikenne- ja viestintäministeriö: Valmistelu Lappeenrannan lentoaseman siirtymisestä alueen vastuulle jatkuu

Lappeenrannan lentoaseman siirtämisen valmistelua pois Finavian omistamasta lentoasemaverkostosta alueen vastuulle jatketaan. Liikenne- ja viestintäministeriö, Finavia Oyj, Lappeenrannan kaupunki ja Etelä-Karjalan liitto allekirjoittivat asiaa koskevan yhteistoimintasopimuksen 10. lokakuuta. 

Aiesopimuksen mukaan osapuolet alkavat valmistella Lappeenrannan lentoaseman liiketoiminnan kauppaa. Valmistelun aikana lentoaseman operointisuhteet järjestetään uudelleen ja sovitaan kaupan ehdot. Tavoitteena on, että vastuu siirtyisi alueelle 1.1.2016. 

Liiketoiminnan kaupan kohteena olisi Lappeenrannan lentoasemalla Finavian harjoittama liiketoiminta, siihen liittyvät käyttö- ja muut omaisuuserät ja lentoasemakiinteistö. Kauppaan kuuluvat myös liiketoimintaan liittyvät olemassa olevat luvat ja sopimukset siltä osin kuin ne ovat siirrettävissä. 

Lappeenrannan lentoaseman toimintaa tulisi harjoittamaan säätiö, jonka perustamistoimet Lappeenrannan kaupunki ja Etelä-Karjalan liitto aloittavat välittömästi. Säätiön perustajia ovat Lappeenrannan kaupunki sekä Etelä-Karjalan liitto muiden Etelä-Karjalan kuntien puolesta. Säätiön tarkoituksena on varmistaa lentoasematoimintojen säilyminen Lappeenrannassa ja varmistaa toimintojen kehittäminen. 

Finavialla on kaupan toteutuessa edelleen valmius jatkaa lennonvarmistuspalveluiden tarjoamista Lappeenrannan lentoasemalla. 

Uuden omistusmallin selvittämiseen päädyttiin osapuolten välisissä neuvotteluissa. Lappeenrannan lentoasemalta ei ole tällä hetkellä liikennettä Helsinki-Vantaan lentoasemalle eikä se näin ollen ole Finavian verkostoperiaatteen hengen mukainen lentoasema. 

Liikenne- ja viestintäministeriö: Savonlinnan lennot unkarilaisyhtiölle

56

 

Kuvaoikeudet:  Budapest Aircraft Service

Liikenne- ja viestintäministeriö ryhtyy neuvottelemaan Helsingin ja Savonlinnan välisen lentoliikenteen hoitamisesta Savonlinnan kaupungin ja unkarilaisen Budapest Aircraft Servicen kanssa. Sopimuskausi on 1.10.2014 – 31.12.2015. 

Sopimus voidaan tehdä ja lennot aloittaa, mikäli Savonlinnan kaupunki osallistuu rahoitukseen. Ministeriön hankintapäätös purkautuu, jos Savonlinna ei 23. syyskuuta mennessä sitoudu rahoittamaan liikennettä vähintään puolella kokonaishinnasta. 

Hankinnan arvioitu kokonaishinta on 3 miljoonaa euroa, josta liikenne- ja viestintäministeriön maksuosuus on enintään 1,5 miljoonaa euroa. Savonlinnan kaupungin osuus on samoin 1,5 miljoonaa. Jos sopimukseen sisältyvät muutosmekanismit nostavat tai laskevat kokonaishintaa, jaetaan vaikutus puoliksi ministeriön ja Savonlinnan kesken. 

Elokuun alussa päättyneeseen tarjouskilpailuun osallistui neljä lentoyhtiötä: AS Airest, Avies AS, Budapest Aircraft Service sekä Flybe Finland Oy. 

Liikenne- ja viestintäministeriön hankintapäätöksen taustalla on Helsingin ja Savonlinnan väliselle säännölliselle lentoliikenteelle asetettu julkisen palvelun velvoite. EU sallii lentojen tukemisen vain velvoitteen kautta. 

EU-säännösten mukaan velvoite voidaan asettaa, jos reittiä pidetään ehdottoman tärkeänä alueen taloudelliselle ja sosiaaliselle kehitykselle, ja jos liikennettä ei pystytä hoitamaan kaupallisesti kannattavasti. Palveluvelvoitteessa määrätään muun muassa vuorotiheydestä, koneen paikkamäärästä ja lippujen enimmäishinnasta.