Kolmannen hakukierroksen lentokenttäavustukset myönnetty

airport-sign

Liikenne- ja viestintäministeriö on myöntänyt vuoden 2018 kolmannen hakukierroksen lentokenttäavustukset, jotka kohdennettiin pääkaupunkiseudun lähellä sijaitseville kentille. Avustussumma on yhteensä kaksi miljoonaa euroa.

Kohdennus pääkaupunkiseudulle perustuu eduskunnan lausumaan, jossa edellytetään korvaavien lentokenttätoimintojen turvaamista, jotta Malmin lentokentän ilmailutoimintoja voitaisiin jatkaa hyvien yhteyksien ja etäisyyksien päässä. Malmin lentokenttä sulkeutuu näillä näkymin vuoden 2019 lopussa.

Valtionavustusta myönnetään Hyvinkään Ilmailukerho ry:lle (210 000 e), Kiikala-Säätiölle (600 000 e), Päijät-Hämeen lentokenttäsäätiölle (120 000 e), Nummelan lentokenttäyhdistys ry:lle (200 000 e), Pyhtäälle Redstone Aero Oy:lle (400 000 e) ja Räyskälä-Säätiölle (470 000 e) heidän ylläpitämiensä lentopaikkojen investointihankkeisiin.

Kyseessä on harkinnanvarainen avustus, joka on tarkoitettu ammatillisen yleisilmailun toimintaedellytysten tukemiseen. Nyt myönnetystä kahden miljoonan euron lisärahoituksesta päätettiin vuoden 2018 ensimmäisen lisätalousarvion yhteydessä.

Hyvinkään Ilmailukerho ry:lle, Kiikala-Säätiölle, Redstone Aero Oy:lle, Räyskälä-Säätiölle ja Nummelan lentokenttäyhdistys ry:lle myönnetyistä valtionavustuksista tulee vielä tehdä komission ryhmäpoikkeusasetuksen mukainen tuki-ilmoitus komissiolle.

Kielteisen päätöksen saivat valtionavustusta hakeneet Forssan Seudun Ilmailuyhdistys ry, Imatran lentokentän kannatusyhdistys ry, Kuhmon kaupunki, Malmin lentokenttäyhdistys ry, Mikkeli kaupunki, Mänttä-Vilppulan kaupunki, Turun Lentokerho ry, Piikajärven Ilmailuyhdistys ry, Ummeljoen kevytlentopaikka ja Jettison Oy.

Valtionapua kuudelle lentokentälle

LentokenttkiitorataKuvaLVM_lo31ueip61q5khojit2hmgmksu627645271150881456

Lentokenttä, kiitorata (Kuva: LVM)

Liikenne- ja viestintäministeriö on myöntänyt lentokenttäavustusten täydentävällä hakukierroksella valtionavustusta kuudelle kentälle. Tukea saavat Pyhtään lentokenttähanke, Nummela, Hyvinkää, Lahti-Vesivehmaa, Karstula ja Mikkeli. Avustusta myönnettiin yhteensä 1,34 miljoonaa euroa.

Avustussummat ovat seuraavat: Redstone Aero Oy (Pyhtään lentokenttähanke) 500 000 euroa, Vihdin kunta (Nummelan lentokenttä) 450 000 euroa, Hyvinkään Ilmailukerho ry (Hyvinkään lentokenttä) 80 000 euroa, Päijät-Hämeen lentokenttäsäätiö (Lahti-Vesivehmaan lentokenttä) 60 000 euroa, Portable Airport Oy (Karstulan lentopaikka) 100 000 euroa ja Mikkelin kaupunki (Mikkelin lentoasema) 150 000 euroa.

Avustushakemusten arvioinnissa on painotettu yleisilmailutoiminnan toimintaedellytyksien turvaamista ja kehittämistä Suomessa. Myös miehittämättömän ilmailun kehitys ja siihen liittyvät tarpeet on huomioitu osana harkintaa.

Lisäksi päätöksenteossa on otettu huomioon eduskunnan ns. Lex Malmi -kansalaisaloitteen käsittelyn yhteydessä antama lausuma: ”Eduskunta edellyttää, että valtioneuvosto ryhtyy toimenpiteisiin korvaavien lentokenttätoimintojen turvaamiseksi, jotta Malmin lentokentän ilmailutoiminnot voivat jatkua hyvien yhteyksien ja etäisyyksien päässä”.

Liikenne- ja viestintäministeriö käynnisti täydentävän hakukierroksen huhtikuussa. Lentokenttäavustuksia on kevään aikana jaettu kahdesti. Ensimmäisellä hakukierroksella avustusta saivat Lappeenranta ja Seinäjoki.

Mikäli eduskunta hyväksyy hallituksen lisätalousarvioon tekemän esityksen 2 miljoonan euron lisärahoituksesta, järjestää liikenne- ja viestintäministeriö toimijoille uuden hakukierroksen. Tällä kierroksella päätöksenteossa huomioitaisiin erityisesti eduskunnan lausuma Malmin kenttää korvaavista lentokenttätoiminnoista.

EU:n ilmailuasetus tähtää tasapuoliseen kilpailuun

aircraft-on-final

Euroopan komissio on antanut ehdotuksen asetukseksi, jonka tarkoituksena on turvata tasapuolinen kilpailu lentoliikenteessä.

Asetusehdotus on osa EU:n ilmailustrategian täytäntöönpanoa. Ehdotuksen keskeisenä tavoitteena on varmistaa avoimet ja kilpaillut lentoliikennemarkkinat ja luoda keinot, joilla EU voi tarvittaessa puuttua epäreiluihin käytäntöihin.

Komission arvion mukaan joidenkin kolmansien maiden lentoyhtiöt saattavat saada epäreilua kilpailuetua niiden harjoittamien syrjivien käytäntöjen ja valtiontukien vuoksi. Asetusehdotus sisältää yleiset säännöt menettelyistä, joita sovelletaan, jos havaitaan mahdollinen kansainvälisten velvoitteiden rikkominen, syrjivä käytäntö tai aiheutettu vahinko.

Valtioneuvosto korostaa saavutettavuuden sekä avoimen ja markkinoita avaavan lentoliikennepolitiikan tärkeyttä.

Valtioneuvosto tukee asetusehdotuksen tavoitetta taata tasapuolinen kilpailu lentoliikenteen harjoittajien välillä, mutta katsoo, että mahdollisissa epäreilun kilpailun tilanteessa haettaisiin ensisijaisesti kansainvälisiä ratkaisuja.

Suomi pyrkii ehdotuksen jatkokäsittelyssä vaikuttamaan siihen, että ehdotuksen toimenpiteiden vaikutukset olisivat EU-yhtiöiden kannalta tasapuoliset.

Valtioneuvosto toimitti EU:n ilmailuasetusta koskevan kirjelmän eduskunnalle 5. heinäkuuta 2017.

Suomi ja Venäjä sopivat uusista lento-oikeuksista

Tailfin_aeroflot

Suomi ja Venäjä ovat sopineet lentoliikenteen kasvua mahdollistavista järjestelyistä. Maiden väliset vuotuiset lentoliikennekonsultaatiot järjestettiin 24.-25.5. Novosibirskissa Venäjällä.

Konsultaatioissa sovittiin järjestelyistä, joilla voidaan lisätä lentoja Helsingin ja Moskovan välillä. Nykyisin reitillä on mahdollista liikennöidä kaksi kertaa päivässä, ja nyt sovitulla järjestelyllä mahdollistetaan kolmas päivittäinen vuoro. Tällä hetkellä reitillä operoivat Finnair ja Aeroflot.

Lisäksi sovittiin matkustajaliikenteen uusista Siperian ylilento-oikeuksista Aasian kohteisiin. Ylilentojen määrää lisättiin 80 vuoroon viikossa. Uusiksi mahdollisiksi kohteiksi sovittiin lento-oikeuksia Japaniin, Kiinaan ja Etelä-Koreaan.

Konsultaatioissa sovittiin myös rahtiliikennekohteiden lisäämisestä.

Lentojen aloittaminen riippuu yhtiöiden kaupallisista päätöksistä.

Ministeri Berner: Suomen lentoliikenteen kilpailukyky turvattava tulevaisuudessakin

Berner, Anne kesk

Liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner (kesk.)

Liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner on kutsunut sidosryhmiä keskustelemaan Suomen lentoliikenteen tulevaisuuden näkymistä. Tavoitteena on varmistaa Suomen kilpailukyky lentoliikenteessä myös tulevaisuudessa. Keskusteluun osallistuu lentoliikennealan lisäksi mm. joukkoliikenteen, älyliikenteen ja maakuntien johtoa ja asiantuntijoita.

– Pidän tärkeänä, että Suomi pyrkii myös lentoliikenteessä edistämään uudenlaista liiketoimintaa, innovaatioita ja automatisaatiota. Meillä on vahvuutena myös Suomen huippusijainti ja tavoitteenamme tulisi jatkossakin olla kansainvälisesti kilpailukykyinen risteyspaikka, sanoo ministeri Berner.

Ministeri Berner muistuttaa, että lentoliikenne on merkittävässä asemassa myös kasvihuonekaasupäästöjen maailmanlaajuisessa vähentämisessä.

– Kaikkien sektoreiden on tehtävä osuutensa ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi. Viime viikolla tehtiin historiallinen päätös kun ICAO:n yleiskokouksessa sovittiin kansainvälisen lentoliikenteen päästöjen hyvitysjärjestelmästä, Berner toteaa.

Keskustelu lentoliikenteen tulevaisuudesta liittyy myös liikennekaaren valmisteluun. Lentoliikenteen markkinoita koskevat säännökset kootaan liikennekaareen toisessa vaiheessa, jonka valmistelu on alkanut.

Lentoliikennestrategia: Lentoasemaverkosto säilyy maakuntakenttiä kehittämällä

Liikenne- ja viestintäministeriö esittää uudessa lentoliikennestrategiassaan vuosille 2015-2030 yli viittäkymmentä lentoliikenteen ja lentoasemien kehittämislinjausta.

Keskeistä strategiassa on lentoasemien ylläpitäminen verkostona myös tulevaisuudessa sekä lentoliikenteen ja maakuntakenttien kehittäminen viranomaisten ja elinkeinoelämän yhteistyönä.

Lentoliikennestrategia luovutettiin liikenne- ja kuntaministeri Paula Risikolle 6. helmikuuta. Siinä esitetään toimenpiteitä ja tavoitteita, jotka koskevat lentoasemien lisäksi muun muassa turvallisuutta, maksu- ja tukipolitiikkaa, lennonvarmistusta, koulutusta ja maahuolintapalveluja.

Strategiassa painotetaan lentoliikenteen tukevan Suomen talouden kasvumahdollisuuksia ja maan kilpailukykyä. Lentoliikennettä tulee kehittää pitkäjänteisesti matkustajien ja muiden asiakkaiden tarpeita palvelevaksi.

– Strategia tarjoaa hyvän pohjan lentoliikenteen eri osa-alueiden kehitystyölle niin kansallisesti kuin osana Euroopan unionin ja kansainvälisten järjestöjen valmistelu- ja lainsäädäntötyötä, Risikko toteaa.

Risikon mukaan strategian toimeenpanoa varten asetetaan viisi alueellista työryhmää, joiden tehtävänä on luoda kysyntää alueellisille lentokentille ja niiden palveluille.

Lentoasemien ja lentoliikenneyhteyksien lisäksi kehittämisen kohteina ovat liikenneyhteydet lentoasemille. Yhteyksiä voitaisiin toteuttaa eri liikennemuodot yhdistävinä matkaketjuina.

– Yhteistyöryhmiin kootaan edustus muun muassa maakuntien liitoista, kauppakamareista, lentoasemakunnista, yrittäjäjärjestöjen edustajista ja ELY-keskuksista, Risikko summaa.

Suomessa on tällä hetkellä 24 Finavian ylläpitämää lentoasemaa sekä Seinäjoen säätiöpohjainen ja Mikkelin kunnallinen lentoasema. Helsinki-Vantaan lentoasema on verkostossa ainoa, joka tuottaa voittoa ja jonka tuloilla Finavian verkostoa pidetään yllä.

Laajan lentoasema- ja reittiliikenneverkoston turvaamiseksi on tärkeää, että Helsinki-Vantaan kilpailukykyä vahvistetaan erityisesti kiristyvässä Euroopan ja Aasian välisessä siirtomatkustajaliikenteessä, strategiassa todetaan.

Alueellisten lentoasemien kehittämiseen on strategiassa nimetty kolme kärkihanketta. Lapin ja Pohjois-Suomen sekä Itä-Suomen hankkeet keskittyvät alueen lentoasemien, niiden lentoliikennepalvelujen ja matkailun kehittämiseen. Tampereelle pyritään luomaan matkustajia ja elinkeinoelämää palvelevia, eri kulkumuotoja yhdistäviä matkaketjuja lentoasemalle.

Strategiassa arvioidaan miehittämättömien ilma-alusten tarjoavan monille palveluille merkittäviä kasvumahdollisuuksia. Tällaisia ovat esimerkiksi maanmittaus, kartoitus ja valokuvaus, liikenne- ja energiaverkkojen turvatarkastukset, avustus- ja pelastuspalvelut sekä rajavalvonta- ja maanpuolustustoiminta.

Tästä syystä miehittämättömien ilma-alusten käyttömahdollisuuksien laajentamista tulisikin tukea. Toiminnalle olisi luotava edistyksellinen toimintaympäristö ja samalla varmistettaisiin miehittämättömien ilma-alusten turvallinen käyttö yhteisessä ilmatilassa.

Vaikka kaupallisen lentoliikenteen turvallisuus on nykyisin hyvällä tasolla, erityisesti harraste- ja yleisilmailun turvallisuuteen on jatkossakin panostettava. Turvallisuuden parantamiseen tähtääviä toimenpiteitä suunnitellaan ja toteutetaan viranomaisten ja harrasteilmailuyhteisön yhteistyönä, strategiassa todetaan.

Lentoliikennestrategia 2015–2030

Ilmailulaki uudistuu

Ilmailulaki päivitetään kansainvälisen sääntelyn ja unionilainsäädännön vaatimusten mukaiseksi. Hallitus esitti ilmailulain vahvistamista 6. marraskuuta. Laki tulee voimaan 13. marraskuuta. 

Uudella ilmailulailla pannaan erityisesti täytäntöön Euroopan unionin ilmatilauudistuksen sekä puolustusvoimauudistuksen edellyttämät muutokset ilmatilan käytössä. Samalla uudistetaan säännöksiä, joilla pyritään sovittamaan yhteen siviili-, sotilas- ja valtion ilmailun tarpeita yhteisessä ilmatilassa. 

Liikenteen turvallisuusvirasto Trafin ilmailuun liittyvät tehtävät on koottu ilmailulakiin yhteen. Lentoliikenteen julkisesta palveluvelvoitteesta päättää jatkossa liikenne- ja viestintäministeriön sijasta Liikennevirasto. Tällä hetkellä palveluvelvoite on asetettu Helsingin ja Savonlinnan väliselle lentoliikenteelle. 

Laissa on osoitettu julkisia hallintotehtäviä myös muille kuin viranomaisille, kuten Finavia Oyj:lle lentokentän pitäjänä ja ilmaliikennepalvelun tarjoajana sekä harrasteilmailun järjestöille ja muille asiantu