Puolustusministeriö: Hornet-kaluston suorituskyvyn korvaaminen, esiselvitystyöryhmä

Hornet

Puolustusministeri perusti tänään esiselvitystyöryhmän, jonka tehtävänä on valmistella Hornet-kaluston suorituskyvyn korvaamisen suunnittelun aloittamista osana ajanmukaisen puolustusjärjestelmän ylläpitämistä. Kyseessä on perusselvitys myöhemmän päätöksenteon ja virallisen valmistelun aloittamisen tueksi.

Voimassa olevan elinjaksosuunnitelman mukaan Ilmavoimien F/A-18 Hornet -hävittäjien elinkaari päättyy vuonna 2030, jolloin ensimmäiset koneet ovat olleet palveluskäytössä jo 35 vuotta. Koneiden poistaminen on suunniteltu aloitettavaksi vuonna 2025 ja viimeinen kone poistuisi 2030. Hävittäjähankinta kestää hankkeen aloittamisesta viimeisen koneen toimitukseen noin 15 vuotta. Suunnitelmien mukaan tämä edellyttää hankinnan valmistelujen virallista aloittamista vuonna 2015 ja mahdollista hankintapäätöstä 2020 luvun alussa. Tuotanto ja toimitukset alkaisivat vuosina 2025-2030.

Esiselvitystyöryhmän tehtävänä on koota ja laatia perusselvitys Hornet-kaluston suorituskyvyn korvaamisesta, alustavista operatiivisista vaatimuksista, mahdollisuudesta Hornet -kaluston elinkaaren jatkamiseen sekä hankkeeseen liittyvistä hallinnonalan ulkopuolisista tutkimustarpeista ja yhteistyömahdollisuuksista kotimaassa toimivan teollisuuden kanssa. Lisäksi työryhmä selvittää mahdollisen hävittäjähankinnan organisointia puolustushallinnossa ja hankeaikatauluun vaikuttavia tekijöitä.

Työryhmässä ovat edustettuina puolustusministeriö, pääesikunta ja ilmavoimat. Työryhmän määräaika on 30.5.2015.

Utin jääkärirykmentin Helikopteripataljoona harjoittelee Ruotsissa

NH90_maassa

 

NH90-kuljetushelikopteri

Utin jääkärirykmentin Helikopteripataljoona osallistuu 6. – 9. lokakuuta Ruotsissa järjestettävään harjoitukseen, joka on osa helikopteriosaston kouluttautumista vuoden 2015 Euroopan unionin taisteluosastovalmiuteen. Suomalaisen harjoitusosastoon kuuluu kaksi NH90-kuljetushelikopteria ja viisitoista henkilöä. 

Ruotsissa, Skånen maakunnassa järjestettävän harjoituksen tavoitteena on kehittää suomalaisen helikopteriosaston yhteistoimintakykyä muiden taisteluosastoon kuuluvien joukkojen kanssa. Harjoituksessa valmistellaan ja harjoitellaan menetelmiä ja tekniikoita ruotsalaisen helikopteriyksikön kanssa. 

Suomi osallistuu EU:n taisteluosaston valmiusvuoroon vuonna 2015. Ruotsin johtamaan NBG15-osastoon (Nordic Battle Group 2015) kuuluvat lisäksi Norja, Irlanti, Viro, Latvia ja Liettua. Taisteluosaston valmiusvuoro kestää vuoden 2015 tammikuun ensimmäisestä päivästä kesäkuun 30. päivään saakka. 

Suomesta valmiusvuoroon osallistuu helikopteriosasto, johon kuuluu 51 sotilasta ja neljä NH90-helikopteria, joista kaksi ovat jatkuvassa käytössä. Lisäksi valmiusvuoroon osallistuu Suomesta esikuntaupseereita, sotilaspoliiseja sekä huollon edustajia yhteensä hieman alle 70 henkilöä. Helikopteriosaston on tarkoitus tuottaa taisteluosaston käyttöön lääkintäevakuointikykyä. 

Karjalan lennosto: Hornetit harjoittelevat pimeässä ja matalilla korkeuksilla

HN_pimealento

Kuva: Puolustusvoimat

Karjalan lennosto järjestää 6.-10. lokakuuta Vilkku-lentoharjoituksen Rissalan tukikohdassa. Harjoitusalueena on Kuopion, Oulun ja Jyväskylän välinen alue sekä Kuopion ympäristö noin 100 km säteellä.

Harjoituksessa lennetään lentokoulutusohjelmien mukaisia lentoja noin kahdellakymmenellä Hornetilla päivittäin kello 9.00–22.00 välisenä aikana. Lentotoiminta päättyy perjantaina 10. lokakuuta kello 16.00 mennessä.

Harjoitukseen sisältyy matalalentotoimintaa. Lentokoneet käyttävät harjoituksessa soihtuja, jotka voivat näkyä taivaalla kirkkaina muutaman sekunnin kestävinä valoilmiöinä.

Harjoitukseen osallistuu mahdollisesti Yhdysvaltojen Euroopan ilmavoimien (USAFE) KC-135 -ilmatankkauskone. Ilmatankkausharjoitukset ovat ilmavoimien normaalia, vuosittaista toimintaa, jolla ylläpidetään Hornet-ohjaajien tankkauskelpuutuksia ja osaamista sekä koulutetaan pätevyyksiä uusille nuoremmille ohjaajille.

Lentotoiminnasta aiheutuva melu voi aiheuttaa häiriötä, jota pyritään välttämään suuntaamalla toiminta harvaan asutuille alueille. Lentoaseman lähialueella noudatetaan melua vähentäviä lentomenetelmiä aina, kun se on mahdollista.

Itämeren maiden ilmavoimat hiovat yhteistoimintaansa Baltic Region Training Event -harjoituksessa

Suomi on mukana 30.9.-1.10.2014 järjestettävässä kansainvälisessä ilmavoimien BRTE -harjoituksessa. Harjoitus järjestetään nyt yhdeksättätoista kertaa. Sen tavoitteena on Itämeren alueen turvallisuuden ja valvonnan kehittäminen. Suomi osallistuu harjoitukseen nyt seitsemättä kertaa.

Naton järjestämää harjoitusta isännöi Viro. Harjoitus toteutetaan Viron, Latvian ja Liettuan ilmatilassa sekä kansainvälisessä ilmatilassa. Suomen ilmavoimat osallistuu lentotoimintaan kahdella F/A-18 Hornet -monitoimihävittäjällä miehistöineen. Harjoituksessa testataan lentotoiminnan ohella myös tilannetiedon vaihtoa ja yhteistoimintaa eri maiden johtokeskusten välillä. Harjoituksen päätukikohtana toimii Viron Ämari. 

Harjoituksen tavoitteena on kehittää pohjoisen Itämeren alueen ilmavoimien välistä yhteistyötä ja suhteita sekä edistää Naton ja sen rauhankumppaneiden välistä yhteistoimintakykyä. Kansallisena tavoitteena on lisäksi saada lisää kokemusta Suomen ja Viron välisestä yhteistoiminnasta.

Harjoituksen lentotoimintaan osallistuu Suomen Hornet parin lisäksi kaksi Ruotsin JAS 39 Gripen -hävittäjää, kaksi Eurofighteria Saksan Ilmavoimista sekä kaksi F-16 -hävittäjää Portugalista. Lisäksi harjoituksessa on mukana Yhdysvaltojen Euroopan ilmavoimien (USAFE) ilmatankkauskone sekä L-410 -kuljetuskone ja etsintä- ja pelastushelikopteri Virosta.

NATO on järjestänyt BRTE-harjoituksia säännöllisesti vuodesta 2008. Jäsenmaiden lisäksi harjoituksiin osallistuu myös NATO:n rauhankumppaneita. Suomi liittyi harjoituskokoonpanoon ensimmäisen kerran vuonna 2012. Edellisen kerran Suomi oli mukana yhteisharjoituksessa toukokuussa. 

Ilmavoimat osallistuu Merivoimien kansainväliseen Northern Coasts 2014 -harjoitukseen

Parilla2

Learjet-osasto maalilennolla edellisessä Suomessa järjestetyssä Northern Coasts -harjoituksessa 2010. Kuva: Puolustusvoimat

Northern Coasts 2014 (NOCO) -harjoitus käynnistyy elo-syyskuun vaihteessa ja jatkuu 11.syyskuuta saakka.

Suomen Ilma- ja maavoimien joukkojen lisäksi mukana on ilma-aluksia Saksasta, USA:sta, Tanskasta ja Ruotsista. Ilmavoimista lentotoimintaan osallistuvat Hornet-pari sekä Hawk- ja Learjet-osastot.

Harjoituksen ensimmäinen vaihe toteutetaan Pohjanlahdella Ahvenanmaan ja Kristiinankaupungin tasan välisellä merialueella 1.–6.9. Toinen vaihe toteutetaan Itämeren pohjoisosassa sekä Suomenlahden länsiosassa 7.–11.9.2014.

Mukana kaikki puolustushaarat sekä rajavartiolaitos

NOCO14 on Merivoimien tämän vuoden pääsotaharjoitus, jonka tehtävänä on kehittää osallistuvien joukkojen monikansallista yhteistoimintakykyä. Suomen rannikon matalat ja karikkoiset vedet luovat vaativat olosuhteet harjoitukselle, jossa merivoimien toimintaa tuetaan ilma- ja erikoisjoukkojen operaatioilla.

Kriisinhallinnan suorituskykyjä kehitetään määrätietoisesti osallistumalla monipuolisesti erilaisiin kansainvälisiin kriisinhallintaoperaatioihin sekä kansainvälisiin harjoituksiin. Suomella on hyvä maine kriisinhallinnassa ja osallistuminen aktiivisesti operaatioihin tuo arvokasta kokemusta ja ammattitaitoa, jota hyödynnetään kansallisen puolustamisen vahvistamiseen ja kotimaiseen viranomaisyhteistyöhön.

Suomesta NOCO14 -harjoitukseen osallistuu yhteensä 1500 henkilöä, joista noin 900 palkattuun henkilökuntaan kuuluvaa, noin 400 reserviläistä ja yli 200 varusmiestä. Kaikkiaan harjoitukseen osallistuu noin 3000 henkilöä. Osallistujia on kaikista puolustushaaroista sekä rajavartiolaitokselta. Harjoituksen johtaa Merivoimien esikuntapäällikkö, lippueamiraali Juha Vauhkonen.

Vuotuinen Northern Coasts -harjoitus on Saksan merivoimien komentajan omistama monikansallinen kutsuun perustuva sotaharjoitus, jonka isäntämaa vaihtuu vuosittain. NATO-, EU- ja PfP-maille suunnattu harjoitus on järjestetty vuodesta 2007 alkaen. Viime vuosina harjoitukseen on osallistunut 10–15 maata. Harjoitus on osa Suomen merivoimien vuosisuunnitelman mukaista harjoitustoimintaa. Edellisen kerran Suomi isännöi harjoitusta syksyllä 2010.

Hawk-suihkuharjoituskoneet harjoittelevat pohjoisessa

HW_Mk66_13102011_pari_sivulta_kaistelty

Hawk MK66

Lentosotakoulu järjestää HELA 2014 -lentoharjoituksen Oulunsalon tukikohdassa 4.–8.8.2014. Harjoituksessa on mukana kahdeksan Hawk MK66 -konetta. Harjoitusjoukon vahvuus on noin 50 henkilöä. 

HELA 2014-harjoituksen lentotoiminta tapahtuu aamukahdeksan ja iltakymmenen välisenä aikana. Koneet saapuvat Oulunsaloon maanantaina 4.8. ja palaavat Kauhavalle perjantaina 8.8. iltapäivällä. Harjoituksessa lennetään Hawk-lentokoulutusohjelman mukaisia harjoitus- ja koululentoja. 

– Keskeistä harjoituksessa on jatkokoulutusvaiheeseen edenneiden ohjaajien vaativamman ilmataistelulentokoulutuksen aloittaminen tiiviillä lentointensiteetillä. Laivueen syksy on puolustusvoimauudistuksen vuoksi erityisen kiireinen, joten tehokas toiminta lentoharjoituksissa palvelee myös uudituksen toteuttamista, kertoo harjoituksen johtaja, everstiluutnantti Timo Herranen. 

Harjoituksen tavoitteena on myös harjaannuttaa lennonopettajia ja lentoteknistä henkilöstöä sekä lento-oppilaita toimimaan Oulunsalon tukikohdassa. 

– Harjoitteleminen kotitukikohdan ulkopuolella palvelee valmistautumista poikkeusoloihin, tarkentaa everstiluutnantti Herranen. Poikkeusoloissa voidaan joutua tukeutumaan mihin tahansa tukikohdista, ja toiminnan on oltava sujuvaa myös muualla kuin omassa tutussa tukikohdassa. 

Lentotoiminta suuntautuu Kuopio-Rovaniemi väliselle alueelle sekä Perämeren alueelle. Lentoja suoritetaan myös matalilla lentokorkeuksilla.

Ilmavoimien kuljetuskone kummastutti Etelä-Savossa

Combat+CC

Laskuvarjojääkärit nousevat CASA-kuljetuskoneeseen Tampereen lentonäytöksen toimintanäytöksessä 14.8.2010. Kuva: Ilmavoimat/Joni Malkamäki.

Etelä-Savossa ihmeteltiin keskiviikkona matalalla lentänyttä konetta. Silminnäkijähavintojen mukaan ilmavoimien henkilökuljetuskoneeksi arveltu kone nähtiin myös Lappeenrannassa, josta kone on jatkoi matkaa mahdollisesti kohti Savonlinnaa tai Varkautta, koillisen suuntaan kuitenkin.

Asiaa puitiin myös Puskaradio Mikkeli -Facebook-ryhmässä, jossa konetta arveltiin muun muassa tiedustelulennoksi. Mikkelissä koneen havainnot oli tehty kello 11 aikaan aamupäivällä.

Tiedottaja Laura Kaipainen Ilmavoimista kertoo, että bongattu kone on todennäköisesti ollut CASA-kuljetuskone, joka on ollut koulutuslennolla.
– Omia ovat olleet, Kaipainen rauhoittelee.

Kaipaisen mukaan koulutuslento lähti Tampereelta ja palasi myös sinne.

Ilmavoimat harjoittelee vedestä pelastautumista Kainuussa

hinausvarjo+nettiin+1

Ilmavoimat järjestää hinausvarjokoulutuksen Kajaanin Nuasjärvellä 21.7.– 8.8.2014. Harjoitukseen osallistuu porrastetusti kaikkiaan noin 120 henkilöä kouluttajat mukaan luettuna.

Pelastautumisharjoituksiin kuuluva hinausvarjokoulutus järjestetään Kainuussa nyt ensimmäistä kertaa. Edellisen vajaan kolmenkymmenen vuoden ajan vastaavat harjoitukset on toteutettu Keuruun pioneerirykmentin tukemana Keurusselällä.Hinauslaskuvarjokoulutus on osa Ilmavoimien normaalia, vuotuista harjoitustoimintaa. Sen tavoitteena on valmentaa lentävä henkilöstö toimimaan tilanteessa, jossa joudutaan turvautumaan veteen päättyvään heittoistuinhyppyyn.

– Lähtökohtaisesti henkilöstön on kyettävä varmistamaan oma toimintakykynsä, osattava käyttää pelastautumisvälineitä ja omalla toiminnallaan pyrittävä helpottamaan pelastuspalvelun toimintaa, summaa harjoituksen johtaja, kapteeni Mikko Viirret Ilmavoimien esikunnasta.

Harjoitus koostuu valmistavasta koulutuksesta sekä varsinaisesta hinauslaskuvarjotoiminnasta. Osallistujilta edellytetään kolmea suoritusta harjoituskertaa kohden. Koulutuksen antama kelpoisuus on kerrattava kolmen vuoden välein.

Uusi harjoitusympäristö

Hinausvarjokoulutus toteutetaan nyt ensimmäistä kertaa Kainuussa, Kajaanin Nuasjärvellä. Koulutuksessa on tukeuduttu aiemmin Keuruun pioneerirykmenttiin, jonka antama ponttoonikalustokoulutus on siirretty joukko-osaston lakkauttamisen myötä Kainuun prikaatiin.

Harjoitusympäristön vaihtuminen on tuo toimintaan uusia haasteita.

– Vuodesta 1985 vuoteen 2013 vesipelastautumisharjoitukset on vedetty Keuruulla. Toiminta oli jo hyvin rutinoitunutta, kertoo kapteeni Viirret.

Esimerkiksi logistisesti harjoituksen toteuttaminen on monimutkaisempaa, kun koko kalusto pitää siirtää harjoitusalueelle sen sijaan, että voitaisiin tukeutua välittömässä läheisyydessä oleviin varuskunnallisiin palveluihin.

Harjoituksessa on mukana mm. merivoimien vetovenekalustoa ja maavoimien ponttoonikalustoa. Harjoitusalueen ympäristössä liikkuu puolustusvoimien ajoneuvoja, jotka ovat harjoitusjoukkojen käytössä.

Muita vesialueella liikkuvia pyydetään huomioimaan harjoitustoiminta ja välttämään liikkumista harjoitustoiminnan välittömässä läheisyydessä. Tarvittaessa muiden vesillä liikkujien toimintaa voidaan rajoittaa harjoitusalueella kokonaisturvallisuuden ja harjoittelevien joukkojen työrauhan turvaamiseksi.

Eversti Jukka Ahlberg Lapin lennoston komentajaksi

ahlberg_nettiin

Eversti Jukka Ahlberg

Lentosotakoulun johtaja, eversti Jukka Ahlberg on määrätty lennoston komentajaksi Lapin lennostoon 1. heinäkuuta alkaen. Lapin lennoston nykyinen komentaja, eversti Harri Leppälaakso siirtyy reserviin.

Eversti Ahlberg palvelee tällä hetkellä Lentosotakoulun johtajana. Hän on palvellut aikaisemmin muun muassa osastopäällikkönä Ilmavoimien esikunnassa, laivueen komentajana Lapin lennostossa, oppilasupseerina Maanpuolustuskorkeakoulussa sekä lentoupseerina Karjalan lennostossa..

Eversti Ahlberg on suorittanut yleisesikuntaupseerin tutkinnon Maanpuolustuskorkeakoulussa vuonna 1997 ja hänet ylennettiin everstiksi vuonna 2009. Hän on lentänyt yhteensä 3500 tuntia muun muassa F-18 Hornet-, MiG-21bis- ja Hawk -koneilla.