Hornet-hävittäjän ylilennolla kunnioitetaan sotaveteraanin muistoa Helsingissä perjantaina 16. tammikuuta

Sodassa palvellut lentäjä, majuri Mikko Sarparanta siunataan haudan lepoon perjantaina. Ilmavoimat lentää Hietaniemen hautausmaan yli yhdellä F/A-18 Hornet -hävittäjällä noin kello 13:00.

Ylilento lennetään Seurasaaren suunnasta kohti Hietaniemen hautausmaata noin 300 metrin korkeudella ja se saattaa aiheuttaa lievää meluhaittaa Töölön, Kampin ja Lapinlahden alueilla. Lennolla on säävaraus. Lennon toteuttaa Satakunnan lennosto.

Ilmavoimat myi viimeiset suomalaisvalmisteiset lentokoneensa

Redigo

Viisi Ilmavoimien käytöstä poistamaa Redigo-yhteyskonetta myydään ruotsalaisyritykselle. Avoimeen tarjouskilpailuun ilmoittautui yhteensä 11 ostajaehdokasta. Suurimman tarjouksen teki Helicopterservice Sweden AB. Kauppasumma on 301 500 euroa.

Valmet Redigo L90 TP on suomalaisvalmisteinen, yhdellä potkuriturbiinimoottorilla varustettu nelipaikkainen lentokone, joka on suunniteltu koulu- ja yhteyskoneeksi. Vuonna 1985 ensilentonsa tehnyt Redigo suunniteltiin Vinka-alkeiskoulukoneen pohjalta.

Ilmavoimille Redigoja hankittiin 90-luvun alussa kaikkiaan kymmenen. Koneista puolet on luovutettu museo- ja opetuskäyttöön. Koneet päättivät palveluksensa Ilmavoimissa 31. lokakuuta 2013. Kaikkiaan Ilmavoimien Redigo-kalustolla lennettiin niiden palvelusuran aikana noin 40 800 tuntia.

– Ilmavoimien palveluksessa olleita Redigo L-90 TP lentokoneita myydään tarjouskilpailun perusteella kaikkiaan viisi kappaletta yhdessä erässä. Koneet myydään varaosineen, työvälineineen ja ohjekirjoineen. Koneet ovat purettuina ja materiaali myydään käytöstä poistettuna ja lentokelvottomana, hankepäällikkö Mikko Ihanainen Ilmavoimien materiaalilaitokselta kuvailee.

Syksyllä julkaistun myynti-ilmoituksen perusteella Puolustusvoimille tuli koneista kaikkiaan 11 ostotarjousta. Tarjouksista kahdeksan tuli Suomesta, kaksi Ruotsista ja yksi Yhdysvalloista.

– Tarjouksista yhdeksän tuli yrityksiltä ja kaksi yksityishenkilöiltä. Korkein tarjous oli 301 500 euroa, Ihanainen summaa.

– Materiaali on määrä luovuttaa ostajalle heti alkuvuodesta. Koneiden mahdollinen jatkokäyttö on ostajan omassa harkinnassa, Ihanainen kertoo.

Koneiden palauttaminen lentokäyttöön on mahdollista, mutta se edellyttää huomattavien huoltotoimenpiteiden tekemistä ja sotilasrekisterissä olleiden koneiden siviilirekisteröintiä.

Redigo-kalustoa on edelleen aktiivisessa lentokäytössä muun muassa Eritreassa ja Meksikossa.

 

:KATSO KUVAT: Poikkeuksellisen vilkasta Venäjän lentotoimintaa Itämerellä

Venäjän lentotoiminta Suomenlahdella ja Itämeren alueella on ollut poikkeuksellisen vilkasta viime päivien aikana. Vilkas lentotoiminta käynnistyi 6. joulukuuta ja on jatkunut alkuviikkoon. Lento-osastot eivät ole loukanneet Suomen ilmatilaa.

Lento-osastot ovat liikkuneet pääosin Venäjän mantereen tukikohdista Kaliningradin alueelle ja takaisin. Mukana on ollut pommikoneita, hävittäjiä ja kuljetuskoneita. Konetyypeistä osastoissa on ollut mukana esimerkiksi Tu-95, Tu-22M, Su-34, Su-27, Su-24 ja MiG-31 -koneita sekä erityyppisiä kuljetuskoneita.

Suomi on tehostanut ilmatilansa valvontaa ja mukauttanut aluevalvontaan kuuluvaa tunnistuslentotoimintaa tilanteen edellyttämällä tavalla. Suomen Ilmavoimien F/A-18 Hornet -hävittäjät ovat käyneet tunnistamassa kaikki merkittävät lento-osastot.

Ilmavoimat julkaisee poikkeuksellisesti tunnistuskuvia. Kuvat liittyvät viime päivien tunnistuslentoihin:

Suhoi-Su+34

Tupolev+Tu-22M

Tupolev+Tu-95

Tupolev+Tu-95+night

Kuvat ja kuvaoikeudet: ILMAVOIMAT

 

Ilmavoimat tarkentaa ohjeita kuljetuslentojen matkustussääntöjen osalta

Verottajalta on pyydetty ennakkopäätös, jonka perusteella kuljetuslentojen matkustussääntöjä tarkastetaan ja päivitetään.

Puolustusvoimauudistuksen ja ilmailulainsäädännön uudistamiseen liittyvän työn osana Ilmavoimat on hakenut verottajalta kantaa kysymykseen: Muodostaako Ilmavoimien lentokuljetuksien käyttö vapaa-aikana puolustushallinnon henkilöstölle, Puolustusvoimien henkilökunnan perheenjäsenille tai lähiomaisille verotettavaa etua?

Verottaja on vastannut ennakkoratkaisussaan, että se katsoo kyseisen lentomatkustusedun olevan veronalaista etuutta. Ratkaisun saatuaan Ilmavoimat on keskeyttänyt vapaa-ajan matkustuksen lentokuljetuksiin liittyen. Tarkempi ohjeistus ja ratkaisun arviointi on työn alla.

Ilmavoimat perusti Ilmavoimien lentokuljetusten selvitys- ja kehitystyöryhmän kesäkuussa 2014. Ryhmän tehtävänä oli arvioida, selvittää ja kehittää Ilmavoimien lentokuljetustoimintaa. Puolustusvoimauudistuksen lisäksi myös ilmailulainsäädäntö uudistui marraskuussa 2014 aiheuttaen välittömän tarpeen tarkistaa kaikki Ilmavoimien lentotoimintaa koskevat määräykset, mukaan lukien lentokuljetuksiin liittyvät normit.

Selvitys valmistuu vuoden loppuun mennessä

Työryhmä antaa loppuraporttinsa joulukuun loppuun mennessä Ilmavoimien esikuntapäällikölle. Työryhmä on selvittänyt lentokuljetuksista annettujen määräysten ja ohjeiden kokonaisuuden ja päivittänyt merkittävimmät lentokuljetuksia koskevat osuudet ilmailulainsäädännön uudistamiseen liittyen.

Matkustussääntöjen lisäksi on tarkistettu Ilmavoimien organisaatiomuutokseen liittyvää lentokuljetusten suunnittelu- ja ohjausprosessia sekä vaarallisten aineiden kuljettamisesta annettuja määräyksiä.

Kuljetustehtävä perustuu Puolustusvoimien tai valtionjohdon tarpeeseen

Ilmavoimien kuljetus- ja yhteyskoneilla voidaan kuljettaa joukkoja, materiaalia sekä yksittäisiä henkilöitä matkustajina silloin, kun heidän kuljettamisensa liittyy valtion virkatehtävän hoitoon taikka etsintä- tai pelastuspalvelutoimintaan tai sen harjoitteluun.

Puolustushallinnossa palvelevia sekä Puolustusvoimien henkilökunnan perheenjäseniä ja lähiomaisia on voitu kuljettaa matkustajina vapaa-ajallaan edellyttäen, että kuljetustehtävää suorittavassa lentokoneessa on tilaa. Nyt nämä kuljetukset on keskeytetty toistaiseksi.

Ilmavoimien kuljetuslennot suunnitellaan ja toteutetaan Puolustusvoimien tai valtionjohdon tarpeiden mukaan. Vapaa-ajan matkustajista ei ole aiheutunut lisäkustannuksia Puolustusvoimille.

Ilmavoimien koulutus keskittyy vuoden 2015 alusta Ilmasotakouluun Tikkakoskelle

Ilmasotakoulun rooli Ilmavoimien valtakunnallisena koulutuskeskittymänä kasvaa merkittävästi vuoden 2015 alusta, kun Ilmavoimien koulutus keskitetään puolustushaarakouluun Tikkakoskelle.

Ilmavoimien rakennetta laajasti muokkaavan valtakunnallisen puolustusvoimauudistuksen viimeisessä vaiheessa Lentosotakoulu lakkautetaan ja sen antama koulutus siirtyy Kauhavalta Tikkakoskelle. Ilmavoimien teknisen koulun antama koulutus siirrettiin Jämsän Hallista Tikkakoskelle vuosi sitten.

Muutoksen näkyvin osa on sotilaslentäjien jatkokoulutuksen siirtyminen Lentosotakoulusta Ilmasotakouluun ja Hawk-suihkukonekaluston siirtyminen Kauhavalta Tikkakosken tukikohtaan. Hävittäjälentolaivue 41 pitää kotitukikohtanaan jatkossa Tikkakoskea. Hawkit lisäävät Ilmavoimien lentotoimintaa Jyväskylän seudulla huomattavasti.

Viimeiset Hawk-suihkuharjoituskoneet lentävät Kauhavalta Tikkakoskelle itsenäisyyspäivänä 6. joulukuuta. Neljä Hawkia suorittaa ylilennon itsenäisyyspäivän paraatissa Hämeenlinnassa. Kuusi Hawkia puolestaan tervehtii uuttaa kotikaupunkiaan lentämällä Jyväskylän yli kello 14.30.

Kauhavan Lentosotakoulun päätöstilaisuus pidetään 18. joulukuuta, jolloin Lentosotakoulun lippu luovutetaan Ilmasotakoulun johtajalle eversti Pasi Hakalalle. Lentosotakoulun viimeiset varusmiehet kotiutuvat samana päivänä eli 18. joulukuuta.

Lisää henkilökuntaa ja varusmiehiä

Uudistuneessa Ilmasotakoulussa työskentelee vuoden vaihteen jälkeen 450 henkilöä. Uusia työntekijöitä on 250. Pääosa uusista työntekijöistä on siirtynyt Ilmasotakouluun Ilmavoimien teknillisestä koulusta Jämsän Hallista tai siirtyy Lentosotakoulusta Kauhavalta.

Koulutettavien varusmiesten määrä nousee 400 henkilöstä noin 650 henkilöön.

Muutoksen yhteydessä Luonetjärven varuskunnan nimi muuttuu Jyväskylän varuskunnaksi. Ilmasotakoulun lisäksi Jyväskylän varuskuntaan luetaan kuuluvaksi muun muassa Ilmavoimien esikunta sekä Puolustusvoimien Logistiikkalaitoksen sekä Johtamisjärjestelmäkeskuksen alueelle sijoitetut osat. Jyväskylän varuskunnassa puolustusvoimien toimipisteissä työskentelee yhteensä lähes 1500 henkilöä.

Venäjän arviointiryhmä vierailulla Satakunnan lennostossa

LennostoNetti

Venäjän arviointiryhmä vierailulla Satakunnan lennostossa  Kuva Puolustusvoimat

Venäjä teki Satakunnan lennostoon vierailun kolmehenkisellä arviointiryhmällään tiistaina 18.11.2014. Vierailun tarkoituksena oli Wienin asiakirjan 2011 mukaisesti luoda luottamusta ja turvallisuutta maiden sotilaallisten tekijöiden kesken.

Arviointikäynnin tarkoituksena oli turvallisuuden ja luottamuksen luomisen lisäksi tarkistaa Suomen Wienin asiakirjaan perustuvassa vuotuisessa sotilaallisessa tiedonvaihtoilmoituksessa kertomien tietojen oikeellisuus. Suomi on tänä vuonna sopimuksen mukaisesti arvioinut yhden Venäjän sotilastukikohdan lokakuussa.

Vierailun isäntänä Pirkkalassa toimi Satakunnan lennoston komentaja eversti Pauli Rantamäki. Venäläisten kolmihenkistä osastoa johti everstiluutnantti Aleksei Belov.

Wienin asiakirja on Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön sotilaallista turvallisuutta käsittelevä, osanottajavaltioiden luottamusta ja turvallisuutta kehittävä säännöstö. Se sisältää muun muassa tekijöitä, jotka edellyttävät asiakirjan sopimusmailta vuotuista tiedonvaihtoa koskien osanottajavaltioiden asevoimia, puolustussuunnittelua ja budjetointia, sekä velvoittaa järjestämään vierailuja maiden kesken ja uuden kaluston esittelyjä toisten sopimusmaiden viranomaisille.

Ilmavoimat harjoittelee Varkauden taistelutukikohdassa Joroisissa

Karjalan lennosto järjestää ilmavoimien joukkokoulutuskauden päättöharjoituksen (JPH 2/14) 25.11. – 5.12.2014 Varkauden tukikohdassa Joroisissa.

Karjalan lennosto järjesti vastaavan harjoituksen samalla alueella myös kesällä 2014. Harjoitukseen osallistuu noin 850 henkilöä, joistahenkilökuntaa on noin 260, varusmiehiä noin 560 ja reserviläisiä noin 30. Harjoituksen johtaa Karjalan lennoston komentaja eversti Ossi Sivén.

Harjoituksessa koulutetaan varusmiehiä, reserviläisiä ja henkilökuntaa toimimaan taistelutukikohdassa talviolosuhteissa. Harjoituskokonaisuuteen liittyy myös lentotoimintaa Varkauden tukikohdasta. Lentotoimintavaihe alkaa 1.12.2014 kello 8.00 ja päättyy 3.12.2014 kello 18.00 mennessä. Lentotoiminta on ympärivuorokautista ja se ulottuu noin 200 kilometrin etäisyydelle Varkauden lentokentästä. Pimeälentojen aikana käytetään koneen omasuojalaitteisiin kuuluvia heitteitä, jotka voivat näkyä taivaalla kirkkaina valoilmiöinä. Lentotoiminnasta aiheutuva melu voi aiheuttaa häiriötä, jota pyritään välttämään käyttämällä melua vähentäviä lentomenetelmiä aina, kun se on mahdollista. Joukkojen toiminta rajoittaa liikkumista harjoitusalueella ja liikennettä valtatie 5:llä.

Harjoituksen aiheuttamat liikennejärjestelyt

Valtatie 5 suljetaan harjoituksen ajaksi yleiseltä liikenteeltä perjantaina 28.11. kello 12.00 Joroisten eritasoliittymän (42) ja Kuvansin eritasoliittymän (44) väliltä. Liikenne ohjataan kulkemaan rinnakkaistien kautta. Kiertotienä käytetään maanteitä 4557 (Kuopiontie) ja 4558/464 (Rantasalmentie). Valtatie 5 avataan jälleen liikenteelle torstaina 4.12. kello 24.00 mennessä. Etelä-Suomesta Kuopioon matkaavien kannattaa harkita vaihtoehtoista reittiä Mikkelistä, Pieksämäen ja Suonenjoen kautta.

Marssiosastot

Harjoitusjoukkojen pääosat siirtyvät Joroisiin sunnuntain 30.11. aikana. Harjoitusjoukkojen pääosien keskitysmarssit näkyvät myös valtateillä eripituisina marssirivistöinä. Pienempiä osastoja siirtyy Joroisiin jo 25.11. alkaen. Harjoitusjoukkoja siirtyy Joroisiin Kuopion, Jyväskylän, Tampereen ja Rovaniemen suunnista. Harjoitusjoukot siirtyvät harjoituksen aikana Joroisista Rissalan tukikohtaan 3.12. illan ja 4.12. aamun aikana. Joukkojen paluumarssit kotivaruskuntiin alkaa Rissalasta 5.12.2014 aamupäivällä. Marssiosastojen ajonopeudet ovat liikennerajoitusten mukaiset, kuitenkin enintään 80 km/h, tarvittava tilannenopeus ja keliolosuhteet huomioiden. Osastojen ensimmäiset ja viimeiset ajoneuvot on merkitty marssirivistökyltein.

Keskisuomalainen: Hornetien valvontalennot roimassa kasvussa

HN_457_isokuva

Kuva: Ilmavoimat

Suomen ilmavoimien hävittäjien tunnistus- ja valvontalentojen määrä on noussut jopa 50 prosenttia viime vuodesta. Näin totesi Keskisuomalaiselle Ilmavoimien esikuntapäällikkö, prikaatikenraali Petri Tolla.

– Operatiivisten lentojemme määrä on kasvanut, koska lentoliikenne maamme rajojen tuntumassa on lisääntynyt suurin piirtein samassa suhteessa, Tolla sanoi.

Käytännössä Tolla tarkoittaa Suomenlahden kansainvälistä ilmatilaa, jossa valtioiden ilma-alusten liikenne on kasvanut noin puolella viime vuodesta.

Valtion ilma-aluksia ovat joko valtiohallinnon lentokoneet tai sotilaskoneet. Suurin osa Suomenlahdella liikkuvista vieraan valtion ilma-aluksista on venäläisiä.

Operatiivisiin syihin vedoten Tolla ei tarkentanut, koskevatko Ilmavoimien tunnistus- ja valvontalennot pääasiassa venäläisiä koneita. Ilmavoimat ei myöskään kerro tunnistus- ja valvontalentojensa määriä.

–Kun lentoliikennettä on enemmän, on luonnollisesti meilläkin enemmän töitä, Tolla totesi.

Venäläiskoneet ovat loukanneet Suomen ilmatilaa tänä vuonna poikkeuksellisen useasti.

Inhimillinen virhe paljastui Hawk-onnettomuuden syyksi

_DSC7860

Kuva Puolustusvoimat , Tiedottaja Laura Kaipainen 20.11.2013. Perho, Ilmavoimien Esikunta

Onnettomuustutkintaryhmä on saanut valmiiksi marraskuussa 2013 Keski-Pohjanmaalla tapahtuneen kahden Hawk-suihkukoneen onnettomuuden tutkinnan. Sotilasilmailun Viranomaisyksikön nimittämän tutkintaryhmän mukaan onnettomuuden taustalla oli ohjaajan virheellistä havaintoa seurannut tapahtumaketju. Havaintovirhe ei yksin aiheuttanut kahden koneen törmäystä ilmassa, vaan sen syntymiseen myötävaikutti lisäksi mm. vähäiseksi jäänyt radioliikenne.

Kaksi Ilmavoimien Hawk-harjoitussuihkukonetta osui toisiinsa harjoituslennolla Perhossa, Salamajärven alueella Keski-Pohjanmaalla 13. marraskuuta. Koneet olivat suorittamassa Hawk-lentokoulutusohjelman mukaista kaartotaisteluharjoitusta.
Toisen onnettomuuskoneen ohjaaja menehtyi turmassa välittömästi törmäyksen yhteydessä. Toinen pelastautui käyttämällä heittoistuinta. Kolmas harjoitukseen osallistunut kone laskeutui normaalisti.
Tutkimuksissa on käynyt ilmi, että heittoistuin ei olisi törmäysvaurioiden vuoksi toiminut oikein, vaikka ohjaaja olisikin käyttänyt heittoistuimen laukaisua, toteaa onnettomuustutkintaryhmän johtaja majuri Mikko Pekkala.
Molemmat turmakoneet tuhoutuivat onnettomuudessa täysin.

Virheellinen havainto johti puutteelliseen tilannekuvaan

Onnettomuushetkellä koneet olivat suorittamassa 2 vastaan 1 kaartotaisteluharjoitusta. Onnettomuuskoneet muodostivat harjoituksessa parin ja harjoittelivat yksittäisen vastustajan eli kolmannen harjoituksessa mukana olleen koneen torjuntaa näköetäisyydellä. Harjoituksen tehtävänanto suoritettiin voimassa olevien ohjeiden mukaisesti.

Ennen onnettomuutta harjoitusosasto lensi yhteensä seitsemän kohtaamista. Koneiden tallenteiden sekä radiopuhelinliikenteen mukaan ennen onnettomuutta lennetyt kohtaamiset sujuivat suunnitellusti. Torjujat vaihtoivat rooleja sujuvasti ja radiopuhelinliikenne oli lyhyttä ja selkeää.

_DSC7932

Maastosta löydettyjen koneen osien koko ja tunnistettavuus vaihteli paljon.
Kuva Puolustusvoimat , Ilmavoimat / Laura Kaipainen 20.11.2013. Perho, Salamajärvi, Ilmavoimien Esikunta

Varjo+ja+vinka

Maastosta löytyneet koneen osat ja muu materiaali etsitään ja dokumentoidaan tarkasti. Onnettomuusalueen kartoittamista ja tutkintaa tuettiin etsintälennoilla. Ilmassa alkeiskoulutuskone Vinka.
Kuva Puolustusvoimat , Ilmavoimat / Laura Kaipainen 14.11.2013. Perho, Ilmavoimien Esikunta

Onnettomuus tapahtui lennon kahdeksannessa eli suunnitelmien mukaisesti viimeisessä kohtaamisessa.

Toinen ohjaajista teki virheellisen havainnon toisen koneen korkeudesta, paikasta sekä lentosuunnasta ennen viimeisen ammuntasyöksyn aloittamista, kuvailee majuri Pekkala. Tämän seurauksena koneet ajautuivat risteäville lentoradoille.

Onnettomuustutkintaryhmän mukaan havaintovirhe ei kuitenkaan suoraan aiheuttanut kahden koneen törmäystä ilmassa. Onnettomuuden syntyyn vaikutti myös se, että ohjaajien välinen radioliikenne jäi vähäiseksi juuri ennen harjoituksen viimeistä kohtaamista.

Radioliikenne oli ohjeistuksen mukaista ja täytti riittävän kommunikaation ehdot, painottaa majuri Pekkala. Radioliikenne ei kuitenkaan tukenut riittävästi ohjaajien oikean tilannekuvan muodostumista.

Suosituksena ohjeistuksen tarkentaminen

Onnettomuustutkintaryhmä toteaa, että ohjaajat ovat toimineet lentotehtävää suorittaessaan voimassaolevien ohjeiden ja sääntöjen mukaisesti. Lentoturvallisuuden kehittämiseksi ryhmä esittää, että ilmataisteluun liittyvää ohjeistusta tarkennetaan etenkin radiopuhelinliikenteen osalta.

Tarkoitus olisi lisätä kommunikaatiota ilmataistelun aikana, ja parantaa siten ohjaajien tilannetietoisuutta, tarkentaa Pekkala.

Etsintä- ja pelastustoimintaan sekä onnettomuuden tutkintaan liittynyt eri viranomaisten välinen yhteistyö sujui hyvin. Tutkintaryhmä näkee kuitenkin myös viranomaisyhteistyössä kehittämisen mahdollisuuksia.

Yhteistoimintaharjoituksia tulisi olla enemmän, tarkentaa Pekkala. Niissä tulisi keskittyä kokonaisuuden johtamiseen sekä yhteisen tilannekuvan kokoamiseen ja jakamiseen. Lentopelastuskeskuksen ja pelastuslaitoksen johtosuhteiden osalta ohjeita tulisi tarkentaa siten, että ne soveltuisivat paremmin sotilaslento-onnettomuustilanteisiin.

Suomalainen helikopteriosasto EU:n taisteluosaston harjoitukseen Ruotsiin

Utin jääkärirykmentin Helikopteripataljoona osallistuu 3. – 15. marraskuuta Ruotsissa järjestettävään Euroopan unionin taisteluosaston harjoitukseen. Suomalaiseen harjoitusosastoon kuuluu kolme NH90-kuljetushelikopteria ja noin 70 henkilöä. Helikopteriosaston harjoitusta edeltää rakentajaosaston valmisteluharjoitus 26. – 31. lokakuuta. Rakentajaosaston vahvuus on 21 henkilöä. 

Suomi osallistuu EU:n taisteluosaston valmiusvuoroon vuonna 2015. Ruotsin johtamaan NBG15-osastoon (Nordic Battle Group 2015) kuuluvat lisäksi Norja, Irlanti, Viro, Latvia ja Liettua. 

EU:n taisteluosaston valmiusvuoroon osallistuu Suomesta helikopteriosasto, johon kuuluu 51 sotilasta ja neljä NH90-helikopteria. Lisäksi valmiusvuoroon osallistuu Suomesta esikuntaupseereita, sotilaspoliiseja sekä huollon edustajia, yhteensä hieman alle 70 henkilöä. Helikopteriosaston on tarkoitus tuottaa taisteluosaston käyttöön lääkinnällinen evakuointikyky. 

Taisteluosaston valmius arvioidaan harjoituksessa 

Marraskuussa Ruotsissa järjestettävä Joint Action 14 –harjoitus on EU:n taisteluosaston valmistautumisvaiheen tärkein harjoitus, jossa testataan taisteluosaston suoritus- ja yhteistoimintakyky ennen valmiusvuoron alkamista tammikuun 2015 alussa. Harjoitukseen osallistuu yli 2400 henkilöä seitsemästä maasta. 

– Tarkoituksemme on harjoitella ja toimia siten, kuin varsinaiseen operaatioon lähtiessä tekisimme. Huolellisen suunnittelu- ja valmistelutyön lisäksi testaamme joukon keskittämisen toimialueelle sekä yhteistoimintakyvyn muiden kansallisuuksien asettamien joukkojen kanssa, sanoo suomalaisen harjoitusosaston johtaja, Helikopteripataljoonan komentaja everstiluutnantti Jaro Kesänen. 

NBG15-taisteluosastoon kuuluvan suomalaisen helikopteriosaston suorituskykyä mitattiin Nato-standardien mukaisesti kesäkuussa 2014, jolloin osasto läpäisi arvioinnin ensimmäisen vaiheen. 

Ruotsin johtama NBG15-taisteluosasto on valmiusvuorossa 1.1. – 30.6.2015.