Ilmavoimat

Kuva: Ilmavoimat

Puolustusvoimien logistiikkalaitos on lähettänyt Hornetin seuraajahankkeen asejärjestelmiä ja varusteita koskevan tietopyynnön (RFI) seitsemän maan hallitukselle välitettäväksi maansa teollisuudelle. Tietopyynnön vastausten perusteella laaditaan Hornetin seuraajan aseiden ja varusteiden tarjouspyyntö (RFQ).

Tietopyynnön päätavoite on selvittää, mitä Suomen arvioituihin tulevaisuuden tarpeisiin vastaavia suorituskykyjä on saatavilla. Tietopyyntö keskittyy vuoden 2025 jälkeen saatavilla oleviin kyvykkyyksiin ja suorituskykyihin. RFI (Request for Information) on lähetetty Iso-Britannian, Israelin, Norjan, Ranskan, Ruotsin, Saksan ja Yhdysvaltojen hallituksille välitettäväksi maiden nimetyille yrityksille.

Aseet ja varusteet hankitaan erillisillä sopimuksilla rinnan lentokonehankinnan kanssa. Niiden tarjouspyynnöt lähetetään keväällä 2018. Päätös hankittavista aseista ja varusteista tehdään osana lentokonetyypin valintapäätöstä. Hankintasopimukset on suunniteltu allekirjoitettavan keväällä 2021. Suunnitellut ase- ja sensorihankinnat sisältyvät Hornetin seuraajahankinnan arvioituun kokonaishintaan.

Aseita ja varusteita koskevat hankintaneuvottelut käydään lentokoneiden hankintaneuvotteluiden rinnalla siten, että konekohtaiset kokonaisuudet saadaan hallittua. Joitakin järjestelmiä voidaan käyttää useassa Hornetin seuraajahankkeessa vaihtoehtona olevassa monitoimihävittäjätyypissä. Tämä otetaan huomioon sopimusten valmistelussa.

Virallinen tarjouspyyntö (Request for Quotation, RFQ) Hornetin seuraajasta tehdään neljän valtion hallitusten kautta kaikille viidelle tietopyyntöön vastanneelle lentokonevalmistajalle keväällä 2018. Hävittäjäkandidaattien olosuhdetestaus Suomessa on tarkoitus aloittaa vuoden 2019 aikana.

Lopullinen valintapäätös Hornetin seuraajasta on määrä tehdä vuonna 2021. Valintapäätös tehdään perustuen neljään päätöksentekoalueeseen, jotka ovat monitoimihävittäjän sotilaallinen suorituskyky, huoltovarmuus ja teollinen yhteistyö, elinkaarikustannukset sekä turvallisuus- ja puolustuspolitiikka.

Uuden monitoimihävittäjäkaluston käyttöönotto ja Hornet-kaluston poistuminen palveluskäytöstä ajoittuu vuosiin 2025–30.

Prikaatikenraali Sampo Eskelinen

Ilmavoimien komentaja kenraalimajuri Kim Jäämeri siirtyy puolustusvoimien strategiapäälliköksi 1. kesäkuuta alkaen. Hänen seuraajansa prikaatikenraali Sampo Eskelinen ottaa vastaan komentajan tehtävät 29. toukokuuta pidettävässä vaihtokatselmuksessa Jyväskylän varuskunnassa Tikkakoskella.

Prikaatikenraali Sampo Eskelinen on järjestyksessään 20. ilmavoimien komentaja. Hän siirtyy tehtävään puolustusvoimien suunnittelupäällikön virasta. Hän on toiminut aiemmin muun muassa Satakunnan lennoston komentajana sekä ilmavoimien operaatiopäällikkönä. Hän suoritti ylemmän johdon kurssin 2013 ja hänet ylennettiin prikaatikenraaliksi itsenäisyyspäivänä 2015.

Kenraalimajuri Jäämeri on palvellut ilmavoimien komentajana huhtikuusta 2014 alkaen. Hän luovuttaa ilmavoimien komentajan tehtävät prikaatikenraali Eskeliselle Ilmasotakoulun Aliupseerikoulun kentällä maanantaina 29. toukokuuta kello 12.00 alkaen.

Vaihtokatselmusta juhlistaa kahden F/A-18 Hornet -monitoimihävittäjän ja kahden Hawk-suihkuharjoituskoneen ylilento.

Kuva: Ilmavoimat

Puolustusvoimien logistiikkalaitos lähetti huhtikuussa 2016 Hornetin seuraajahankintaa (HX-hävittäjähanke) koskevan tietopyynnön neljän valtion hallituksille, jotka välittivät sen edelleen maansa ilmailuteollisuudelle. Tietopyyntöön saatiin marraskuussa 2016 hallitusten välittäminä vastaukset viideltä lentokonevalmistajalta. Tietopyyntöjen tuottaman informaation tarkentamista jatketaan tämän vuoden aikana, ja tarjouspyyntö Hornetin seuraajasta lähetetään keväällä 2018 neljän valtion hallitusten kautta kaikille viidelle valmistajalle.

HX-hävittäjähankkeen tavoitteena on korvata vuodesta 2025 alkaen poistuvan ilmavoimien Hornet-kaluston suorituskyky monitoimihävittäjään perustuvalla ratkaisulla.

Neljän maan puolustushallinnoille lähetettyyn tietopyyntöön (Request for Information, RFI) vastasivat Isosta-Britanniasta BAE Systems (Eurofighter Typhoon), Ranskasta Dassault Aviation (Rafale), Ruotsista Saab (JAS Gripen E) ja Yhdysvalloista Boeing (F/A-18 Super Hornet) sekä Lockheed Martin (F-35).

Tietopyynnöissä vastaajille esiteltiin Suomen ilmapuolustuksen toimintaympäristöä kuvaavia skenaarioita. Vastaajilta pyydettiin ratkaisumalleja ilmavoimien Hornet-monitoimihävittäjien suorituskyvyn korvaamiseksi skenaarioiden mukaisissa tehtävissä vuoden 2030 jälkeisessä turvallisuusympäristössä.

Vastauksissa tarkasteltavat osa-alueet käsittivät ilma-alusten lisäksi muun muassa niiden asejärjestelmät, koulutusvälineet, koulutuksen, johtamisjärjestelmät sekä ylläpidon edellyttämät järjestelyt.

Vastaajille annettiin myös mahdollisuus esittää ratkaisuja, joissa monitoimihävittäjien suorituskykyjä voi olla täydentämässä esimerkiksi useampia lentokonetyyppejä tai miehittämättömiä ilma-aluksia.

Puolustushallinnon asiantuntijat ovat alustavasti analysoineet tuhansia sivuja kattavat, pääasiassa salaista aineistoa sisältävät vastaukset talven 2016–17 aikana.

Valmistajien vastaukset sisältävät monipuolisia ja laajoja ratkaisuehdotuksia puolustushallinnon esittämiin skenaarioihin. Kaikissa vastauksissa esitetään Hornetien suorituskyvyn korvaamista monitoimihävittäjän suorituskykyihin perustuvilla ratkaisuilla. Vastauksissa kuvattiin myös monitoimihävittäjien sekä erityyppisten miehitettyjen ja miehittämättömien ilma-alusten välisiä rajapintoja skenaarioiden mukaisissa tehtävissä.

Hävittäjäkandidaatit erottuvat vastauksissa toisistaan muun muassa häiveteknologian ja elektronisen vaikuttamisen soveltamista koskevien ratkaisujen osalta. Jokainen ehdokas on integroitavissa ilmavoimien valvonta- ja johtamisjärjestelmään ilman huomattavia muutoksia.

Koulutusjärjestelmissä hyödynnetään nykyisiä koulutusratkaisuja monipuolisemmin virtuaalisen, simulaatiopohjaisen ja oikealla lentokalustolla tapahtuvan harjoittelun yhdistämistä.

Vastausten analyysin perusteella Hornet-monitoimihävittäjien suorituskyvyn korvaaminen täysmääräisesti on mahdollista hankinnalle suunnitellussa 7–10 miljardin euron kustannuskehyksessä.

Kaikkien hävittäjäkandidaattien käyttö- ja ylläpitokustannukset ovat annettujen vastausten perusteella rahoitettavissa nykyisen tasoisesta puolustusbudjetista.

Tarkat vertailukelpoiset hintatiedot eri konetyyppien osalta muodostuvat tarjouspyyntöjen vastausten perusteella. Tällöin hankinta käsittää monitoimihävittäjän ja sen operoinnin mahdollistavat oheisjärjestelmät, sensorit ja muun tehtävävarustuksen sekä operatiivisen käytön aloittamisen edellyttämät aseet.

Tarjouspyynnöt lähetetään keväällä 2018

HX-hävittäjähankkeen tietopyyntövastaukset muodostavat hyvän perustan kattavan ja vaativan tarjouspyynnön valmistelemiselle Suomen puolustusjärjestelmän vaatimuksiin vastaavasta Hornetin seuraajasta.

HX-hankkeen ehdokkaiden analyysiä jatketaan vuoden 2017 aikana, jolloin tietopyyntöjen vastauksia tarkennetaan yhteistoiminnassa hävittäjävalmistajien kanssa virallisten tarjouspyyntöjen laatimista varten.

Tässä yhteydessä puolustushallinnon edustajat hankkivat tarkentavia tietoja tietopyyntöjen vastauksiin valmistajamaissa suoritettavilla testeillä, koelennoilla ja simulaattorilennoilla.

Tietopyyntöjen tarkentamisessa käytetään apuna myös Puolustusvoimien logistiikkalaitoksen maaliskuussa 2017 lähettämän, Hornetin seuraajan aseita ja ulkoisesti kannettavia tehtävävarusteita koskevan tietopyynnön vastauksia.

Virallinen tarjouspyyntö (Request for Quotation, RFQ), Hornetin seuraajasta tehdään neljän valtion hallituksien kautta kaikille viidelle tietopyyntöön vastanneelle lentokonevalmistajalle keväällä 2018. Hävittäjäkandidaattien olosuhdetestaus Suomessa on tarkoitus aloittaa vuoden 2019 aikana.

Lopullinen valintapäätös Hornetin seuraajasta on määrä tehdä vuonna 2021. Valintapäätös tehdään perustuen neljään päätöksentekoalueeseen, jotka ovat monitoimihävittäjän sotilaallinen suorituskyky, huoltovarmuus ja teollinen yhteistyö, elinkaarikustannukset sekä hankinnan turvallisuus- ja puolustuspoliittinen vaikutus.

Uuden monitoimihävittäjäkaluston käyttöönotto ja Hornet-kaluston poistuminen palveluskäytöstä ajoittuu vuosiin 2025–30.

Lapin lennosto lentää pimeälentoja Rovaniemen tukikohdasta 12.–15. joulukuuta klo 23.00 saakka.

Lennot suuntautuvat Rovaniemen lähiharjoitusalueille ja Ivalo–Kajaani välisille harjoitusalueille.

Pimeälentojen aikana käytetään koneen omasuojalaitteisiin kuuluvia heitteitä, jotka voivat näkyä taivaalla kirkkaina valoilmiöinä.

Lentotoiminnasta aiheutuva melu voi aiheuttaa häiriötä, jota pyritään välttämään suuntaamalla toiminta harvaan asutuille alueille. Lentoaseman lähialueella noudatetaan melua vähentäviä lentomenetelmiä aina, kun se on mahdollista.

Kuva: Ilmavoimat

Ensimmäinen Grob G115EA on saapunut Suomeen Isosta-Britanniasta. Tankkausvälilaskut tehtiin Saksassa ja Ruotsissa. Kone laskeutui Tikkakosken tukikohtaan tänään iltapäivällä.

Ilmasotakoulun Vinka-alkeiskoulukone saattaa puolustusvoimien ensimmäistä Suomeen saapunutta Grob G115EA -alkeiskoulukonetta Isosta-Britanniasta Suomeen suuntautuneen siirtolennon päätteeksi Keski-Suomen ilmatilassa tiistaina 22. marraskuuta 2016.

Puolustusvoimien logistiikkalaitos tarkastaa seuraavaksi koneen sopimuksenmukaisuuden ja laatii vastaanoton todentavat asiakirjat. Ensimmäisellä G115EA-koneyksilöllä suoritetaan tutkimuskoelentoja loppuvuonna 2016, minkä jälkeen aloitetaan modifiointi. Koko G115E/EA-kalusto modifioidaan Suomessa vastaamaan alkeis- ja peruslentokoulutuksen vaatimuksia pitkälle tulevaisuuteen.

Loput kauppaan sisältyvät 27 koneyksilöä toimitetaan Puolustusvoimille vuoden 2017 aikana. Koneella lentäminen alkaa vuonna 2017, mutta varsinainen oppilaiden lentokoulutus alkaa vuoden 2018 aikana. Modifioitu G115E/EA-kalusto korvaa Vinkan vaiheittain vuonna 2018.

Konetoimitukset liittyvät puolustusministerin 7.10.2016 tekemään hankintapäätökseen, jossa Puolustusvoimien logistiikkalaitos valtuutettiin hankkimaan G115E/EA-kalusto britannialaiselta Babcock Aerospace Limited -yhtiöltä

Puolustusvoimien logistiikkalaitos sai vastaukset Hornetin seuraajahankkeen tietopyyntöön Kuva: Ilmavoimat

Puolustusvoimien logistiikkalaitos on saanut tänään vastaukset Hornetin seuraajahankkeen tietopyyntöön. Siihen vastasivat Boeing (F/A-18), Dassault Aviation (Rafale), BAE Systems (Eurofighter Typhoon), Lockheed Martin (F-35) ja Saab (JAS Gripen). Turvaluokiteltuja tietoja sisältävät englanninkieliset vastaukset ovat tuhansien sivujen laajuisia. Puolustushallinnon asiantuntijat analysoivat vastaukset kuluvan talven aikana. Tämän jälkeen Puolustusvoimat tiedottaa tietopyynnön vastauksista arviolta huhtikuussa 2017.

Puolustusvoimien logistiikkalaitos lähetti Hornetin korvaajahankintaa koskevan tietopyynnön 21.4.2016 Ison-Britannian, Ranskan, Ruotsin ja Yhdysvaltain puolustushallinnoille. Niitä pyydettiin ohjaamaan tietopyyntö edelleen oman maansa monitoimihävittäjiä valmistavalle teollisuudelle.

Tietopyyntö (RFI, Request for Information) edeltää varsinaista hankintaa. Tietopyynnön keskeisiä tavoitteita on varmistaa eri kandidaattien mahdollisuus ja halukkuus osallistua Suomen hävittäjähankkeeseen, tarkentaa konseptivaihtoehtoja, hankkia järjestelmätietoja ja selvittää alustava rahoitustarve.

Tietopyynnön tarkoituksena on kerätä näkemyksiä siitä, millaisia ratkaisuja tietopyynnön vastaanottajilla on Hornetin suorituskykyjen korvaamiseksi vuoden 2030 jälkeisessä turvallisuusympäristössä. Tietopyynnöllä hankitaan monitoimihävittäjistä tietoja, joita käytetään hankinnan yksityiskohtaiseen suunnitteluun ja budjetointiin sekä hankittavalle monitoimihävittäjälle asetettavien vaatimusten tarkentamiseen.

Tietopyynnössä kysyttiin arvioita järjestelmien hankinnan, käytön ja ylläpidon kustannuksista sekä niiden laskentamenetelmistä. Tarkasteltavat järjestelmät kattavat itse lentokoneiden lisäksi muun muassa aseet, koulutusvälineet, koulutuksen, johtamisjärjestelmät ja ylläpidon edellyttämät järjestelyt. Vastaajat voivat esittää myös ratkaisuja, joissa voi olla esimerkiksi useampia lentokonetyyppejä tai miehittämättömiä ilma-aluksia täydentämässä monitoimihävittäjien suorituskykyä.

Tietopyyntö lähetettiin puolustushallinnoille maihin, joissa valmistetaan sellaisia monitoimihävittäjiä ja niihin liittyviä järjestelmiä, jotka voisivat täyttää Suomen vaatimukset Hornetin suorituskyvyn korvaajalle. Tietopyyntö sisältää yksityiskohtaista tietoa ilmapuolustuksen toimintaperiaatteista ja tulevaisuudessa tavoiteltavasta suorituskyvystä. Suuri osa esitetyistä tiedoista ja tietopyyntöön saatavista vastauksista on salassa pidettäviä.

Puolustusministeri Jussi Niinistö valtuutti 19.11.2015 Puolustusvoimat käynnistämään Hornetin suorituskyvyn korvaamishankkeen. Sen tavoitteena on korvata 2025 alkaen poistuva Hornet-kalusto. Päätös hankkeen käynnistämisestä perustuu hallitusohjelmaan.

Hankkeen omistaja on Ilmavoimien komentaja. Hankkeen teknisestä ja kaupallisesta valmistelusta vastaa Puolustusvoimien logistiikkalaitos ja materiaalipoliittisesta ohjauksesta Puolustusministeriö. Hornetin seuraajaa koskeva tarjouspyyntö lähetetään keväällä 2018. Hankintapäätös suunnitellaan tehtäväksi vuonna 2021.

Hankinta sisältää 28 kuvankaltaisia käytettyä Grob G115E -harjoituskonetta

Puolustusministeri Niinistö on valtuuttanut Puolustusvoimat hankkimaan alkeis- ja peruslentokoulutuskoneita britannialaiselta Babcock International PLC:ltä. Hankinta sisältää 28 käytettyä Grob G115E -harjoituskonetta ja niiden käyttöönottoon tarvittavan koulutuksen.

Koneita on suunniteltu modernisoitavan Suomessa hankinnan jälkeen. Modernisointi sisältää nykyisten suunnistusmenetelmien koulutuksen mahdollistavat näyttölaitteet ja radiot.

Hankinta liittyy Puolustusvoimien lentokoulutuksen kehittämisen kokonaisuuteen. Kalustohankinnan kokonaisarvo on noin 6,6 miljoonaa euroa, mikä ei sisällä kaluston suunniteltua modernisointia. Koneiden toimitukset ajoittuvat vuosille 2016 ja 2017.

Nykyisen Vinka-kaluston alkeis- ja peruslentokoulutuksen palvelut toimittaa Patria Aviation Oy. Neuvottelut lentokoulutuspalvelun ja ylläpidon järjestämisestä uudella kalustolla ovat vielä kesken.

Kuva: Ilmavoimat

Karjalan lennosto järjestää Baana 16 -lentotoimintaharjoituksen 23.9.–1.10.2016. Harjoituksen lentotoiminta tapahtuu Lusin maantietukikohdasta ja Rissalan tukikohdasta käsin. Lusissa vierailee harjoituksen aikana Ruotsin ilmavoimien Gripen-monitoimihävittäjiä.

Harjoitukseen osallistuu yhteensä noin 380 henkilöä, joista puolet toimii Lusin tukikohdassa. Reserviläisiä on harjoituksessa mukana noin 80. Harjoituksen johtajana toimii Karjalan lennoston komentaja eversti Jari Mikkonen.

Lentotoiminnan osalta harjoituksen tavoitteena on toteuttaa ohjaajille lentokoulutusohjelmien mukaisia koulu- ja harjoituslentoja tilapäiselle sotilaslentopaikalle eri olosuhteissa. Lentotoimintaan osallistuu 8–9 Hornet-monitoimihävittäjää, Hawk-suihkuharjoituskoneita sekä muuta ilmavoimien lentokalustoa.

Henkilökunnalle ja varusmiehille sekä kertausharjoitukseen osallistuville reserviläisille koulutetaan Ilmavoimien uutta taistelutapaa, toimintaa maantietukikohdassa sekä harjoitetaan joukkoja toimimaan poikkeusolojen tehtävissään.

Baana 16:n varsinainen harjoitus- ja lentotoimintavaihe alkaa maanantaina 26.9. ja päättyy perjantaina 30.9. Lentotoimintaa on päivittäin kello 9–23. Lentotoiminnasssa on päivittäin tauko kello 17–18.

Ruotsin ilmavoimien osallistuminen Baana-harjoitukseen

Ruotsin ilmavoimien lento-osasto toteuttaa Suomen ja Ruotsin ilmavoimien Cross Border -toimintaan kuuluvia lentoja Lusiin Baana 16 -harjoituksen yhteydessä Gripen-monitoimihävittäjillä. Ruotsin ilmavoimien koneet vierailevat Lusin tukikohdassa keskiviikkona 28.9.

Liikennejärjestelyt valtatie 5:llä

Baana 16 -lentotoimintaharjoitus aiheuttaa muutoksia liikennejärjestelyihin Lusin maantietukikohdan lähialueella. Valtatie 5 katkaistaan yleiseltä liikenteeltä lauantaina 24.9. kello 12 alkaen.

Suljettava tieosuus on etelästä Heinolan moottoritien ja Jyväskyläntien (Valtatie 4) liittymästä valtatietä 5 Mikkeliin päin, pohjoisessa tien 140 ja valtatie 5 risteykseen saakka. Kiertotie järjestetään tietä 140 pitkin. Kiertotiellä on alennettu nopeusrajoitus.

Valtatie 5 avataan liikenteelle perjantaina 30.9. kello 18 mennessä.

Kuva: Puolustusvoimat

Utin jääkärirykmentti järjestää talviolosuhdeharjoituksen Lapissa 29. helmikuuta – 18. maaliskuuta 2016. Talviharjoitukseen kuuluu kolme erillistä kokonaisuutta, joista yksi on ensimmäistä kertaa Suomessa järjestettävä Euroopan puolustusviraston helikopterikoulutusohjelman mukainen harjoitus, Cold Blade 2016.

Utin jääkärirykmentin talviolosuhdeharjoitus tuo pohjoiseen Suomeen kaikkiaan noin 530 henkilöä puolustusvoimista ja rajavartiolaitoksesta. Kansainvälisiä yhteistoimintakumppaneita mukana on noin 120. Harjoitukseen osallistuu 14 helikopteria sekä 170 ajoneuvoa.

Harjoituksen osakokonaisuuksia ovat kansainväliset Cold Blade 2016 –helikopteritoimintaharjoitus ja Northern Griffin 2016 –erikoisjoukkoharjoitus. Lisäksi Eno 2016 –harjoituksessa koulutetaan muun muassa helikopteriohjaajaksi valmistuvia kadetteja.

Utin jääkärirykmentin talviolosuhdeharjoituksessa kehitetään varusmiesten ja henkilökunnan kykyä toimia pohjoisen Suomen tunturiolosuhteissa. Harjoituksen ajalle on puolustusvoimista annetun lain 14 §:n perusteella tehty päätös kiinteistöjen tilapäisestä käyttämisestä puolustusvoimien harjoitustoimintaan Rovaniemen, Pelkosenniemen, Kemijärven, Sodankylän, Savukosken, Sallan, Kittilän, Kolarin, Muonion, Enontekiön ja Inarin kuntien alueilla.

Cold Blade 2016 kouluttaa eurooppalaisia helikopterimiehistöjä

Cold Blade 2016 on yhdeksäs Euroopan puolustusvirasto EDA:n helikopterikoulutusohjelman puitteissa järjestettävä harjoitus, mutta ensimmäinen, joka järjestetään kylmissä ja lumisissa olosuhteissa. Lentoharjoituksen lisäksi eurooppalaisille helikopterimiehistöille on annettu mahdollisuus osallistua erätaito- ja selviytymiskoulutukseen Lapin tunturialueella.

Harjoituksen kokonaisvahvuus on noin 180 henkilöä. Suomalaiseen helikopteriosastoon kuuluu kuusi NH90-kuljetushelikopteria ja noin sata henkilöä. Saksa osallistuu harjoitukseen kahdella CH-53GA –helikopterilla ja 65 hengen vahvuisella lento-osastolla. Lisäksi Ruotsi ja Saksa asettavat tarkkailijoita harjoitukseen.

Cold Blade 2016 –harjoituksen tavoitteena on vahvistaa yhteistoimintakykyä eurooppalaisten helikopterimiehistöjen välillä sekä kehittää talvi- ja tunturilentämiseen liittyvää osaamista muun muassa pimeälentojen ja etsintämenetelmien osalta. Harjoituksen tukikohta on Ivalon lentokentällä.

Cold Blade 2016 –helikopteritoimintaharjoituksen lisäksi Utin jääkärirykmentin MD500-kevythelikopterit miehistöineen osallistuvat Käsivarren Lapissa järjestettävään Eno 2016 –harjoitukseen 8. – 16.3.2016.

Molempien osaharjoitusten helikopterit lentävät koko Lapin alueella, kaikkina vuorokauden aikoina. Helikopterit tekevät lentojen aikana maastolaskuja ja ne saattavat käyttää toiminnassaan myös valonheittimiä ja omasuojaheitteitä, jotka näkyvät kirkkaina valoilmiöinä.

Myös erikoisjoukoilla kansainvälistä yhteistoimintaa

Varusmiehille ja palkatulle henkilöstölle koulutetaan Northern Griffin 2016 -harjoituksessa tiedustelu- ja taistelutehtävien lisäksi toimintakyvyn ylläpitoa talvisissa olosuhteissa ja pitkillä siirtymisillä, Lapin tunturialueen erityispiirteet huomioiden.

Joukot liikkuvat maastossa pääosin hiihtäen ja moottorikelkoilla. Harjoitukseen liittyvät ampumaharjoitukset järjestetään puolustusvoimien ja rajavartiolaitoksen ampuma-alueilla.

Aikaisempien vuosien tapaan Northern Griffin 2016 -harjoitukseen osallistuu myös kansainvälisiä yhteistyökumppaneita, tällä kertaa yhteensä noin 40 henkilöä Viron, Puolan ja Yhdysvaltojen asevoimista Koulutusyhteistyö tukee suomalaisten joukkojen koulutusta sekä edistää niiden yhteistoimintakykyä muiden maiden asevoimien kanssa. Kansainvälisten yhteistoimintaosapuolten tavoitteena on saada lisäkoulutusta kylmissä ja pimeissä talviolosuhteissa toimimiseen.

 

Kuva: Puolustusvoimat

​Ilmavoimat on kyennyt kasvattamaan VTT:n tutkimusten tukemana Hornetin moottoreiden korkeapaineturbiinin siipien elinikää 10 %. Veronmaksajille arvioidaan kertyneen säästöjä noin 3 miljoonaa dollaria eli yli 2,7 miljoonaa euroa.  Tutkimuspanos oli tähän verrattuna pieni ja tutkimuksella saatu hyöty lähes satakertainen.

Ilmavoimat lähetti Teknologian tutkimuskeskus VTT:n tutkimustulokset sekä käytettyjä turbiininsiipiä moottorivalmistajan arvioitavaksi. Moottorivalmistaja pidensi tutkimustulosten ja käyttökokemusten perusteella F/A-18C/D Hornetin moottoreiden (2 × General Electric F404-GE-402) korkeapaineturbiinin siipien elinikärajaa noin 10 %. Tulokset on viety käytäntöön, ja Ilmavoimat otti uuden elinikärajan käyttöön toukokuussa 2015.

VTT:n tutkimus Ilmavoimien tarpeisiin tuotti näin säästöä veronmaksajalle ja tukee Suomen osaamisperusteista huoltovarmuutta.

Tarkempia tietoja VTT:n Ilmavoimille tekemistä korkeapaineturbiineihin liittyvistä tutkimuksista on kuvattu julkisessa lähteessä: http://www.vtt.fi/inf/julkaisut/muut/2013/ICAF_FinlandReview_2013_issue1_3April13.pdf