Helikopteripataljoonan kevätkauden pimeälentokoulutus alkaa

md500

Hughes MD500-kevythelikopteri (HH) Kuva: Puolustusvoimat

Utin jääkärirykmentin Helikopteripataljoonan vuoden 2020 pimeälentoharjoitukset alkavat maanantaina 20. tammikuuta. Viikoille 4, 6, 14 ja 16 ajoittuvat koulutuslennot keskittyvät pääosin Kymenlaaksoon.

Helikopterimiehistöjen pimeälentokoulutus toteutetaan NH90-kuljetushelikoptereilla ja MD500-kevythelikoptereilla. Koulutuslennoissa käytetään ajoittain matalaa lentokorkeutta ja niiden aikana tehdään maastolaskuja. Lentotoiminnassa saatetaan käyttää valonheittimiä, joiden valokeilat voivat olosuhteista riippuen näkyä hyvinkin kauas.

Lennot keskittyvät noin 150 kilometrin säteelle Utin lentokentästä. Osa niistä suuntautuu eteläiselle meri- ja rannikkoalueelle. Koulutusviikkoina lentotoiminta alkaa pääsääntöisesti maanantai-iltaisin ja päättyy torstain ja perjantain välisenä yönä. Lennot aloitetaan kello 17 jälkeen pimeän tultua ja ne päättyvät, kun suunnitellut lentokierrokset on saatu tehtyä, kuitenkin viimeistään kello 04 mennessä. Koulutusviikoille sattuvina arkipyhinä ei ole pimeälentokoulutukseen liittyvää lentotoimintaa.

Lentotoiminnasta voi aiheutua meluhaittaa, jota pyritään välttämään suuntaamalla toimintaa harvaan asutuille alueille sekä noudattamalla melua vähentäviä lentomenetelmiä aina, kun se on mahdollista.

Pimeälentoharjoitukset liittyvät helikopterimiehistöjen koulutukseen sekä virka-apuvalmiuteen kuuluvan pelastuspäivystyksen harjoitteluun.

Helikopterit osallistuvat alkuvuoden aikana myös puolustusvoimien sotaharjoituksiin, joihin liittyvä lentotoiminta voi olla ympärivuorokautista ja poiketa pimeälentokoulutuksen toiminta-alueesta.

HX Challenge tuo hävittäjäkandidaatit Suomeen tammi-helmikuussa

EIRS7S0WkAAvRcc

Ilmavoimat järjestää testaus- ja todennustapahtuma HX Challengen 9.1.‒26.2.2020. Tapahtuman keskuspaikka on Satakunnan lennoston Pirkkalan tukikohta.

HX Challengen tavoite on todentaa hävittäjävalmistajien ilmoittamat tiedot tasapuolisesti Suomen olosuhteissa ja suomalaisten määrittämin testein. Jokaisen kandidaatin testeihin on varattu seitsemän arkipäivää.

Ilmavoimien operaatiopäällikkö eversti Juha-Pekka Keränen toimii Ilmavoimien HX-hankejohtajana. Eversti Keränen, mikä on HX Challengen rooli suorituskykyarvioinnissa?

HX Challenge on HX-kandidaattien suorituskykyarvioinnin ensimmäinen vaihe. Tapahtuman tarkoitus on todentaa, että kandidaattien ominaisuudet ja järjestelmät vastaavat suorituskyvyltään valmistajien ilmoittamia tietoja.

Suorituskykyarvioinnin toisessa vaiheessa käytetään HX Challengessa todennettuja suoritusarvoja. Virtuaalisimulaattoreilla toteutettavan toisen vaiheen tavoitteena on selvittää neljän koneen parven menestyminen tarjouspyynnössä asetetuissa skenaarioissa.

Suorituskykyarvioinnin kolmannessa ja viimeisessä vaiheessa selvitetään kunkin kandidaatin tarjoaman HX-järjestelmän operatiivinen tehokkuus pelaamalla ja simuloimalla pitkäaikainen sotapeli, jossa käytetään kahden ensimmäisen vaiheen tuottamia mitta-arvoja. Sotapelissä kukin HX-kandidaatti kaikkine järjestelmineen on osa Suomen koko puolustusjärjestelmää.

HX Challengen tavoite ei siis ole laittaa koneita paremmuusjärjestykseen, vaan saada varmuus hävittäjävalmistajien tarjouspyyntövastauksissa esittämistä suoritusarvoista Suomen oloissa. Tätä todennettua dataa hyödynnämme suorituskykyarvioinnin toisessa ja kolmannessa vaiheessa.

Todennetaanko HX-kandidaattien ilmoittamia tietoja myös muilla tavoin?

HX Challengella on tärkeä rooli HX-kandidaattien tiettyjen suorituskykyjen ja järjestelmien ominaisuuksien todentamisessa käytännön toimintaa vastaavissa olosuhteissa, mutta todentamista tehdään myös muilla tavoin. Osa todentamisesta on tehty ja tullaan tekemään HX-valmistajien kotimaissa toteutetuin koelennoin ja osassa käytetään apuna simulaatioita ja laboratoriotestejä.

Käytettävän menetelmän valintaan vaikuttaa muun muassa se, mikä menetelmä on turvallisin ja tarkoituksenmukaisin tapa todentaa tarkasteltavan suorituskyvyn ominaisuuksia. Esimerkiksi tiettyjä vain poikkeusoloissa käytettäviä monitoimihävittäjän järjestelmien ominaisuuksia tai suorituskykyjen käyttötapoja testataan operaatioturvallisuussyistä ainoastaan maantieteellisesti hyvin rajatulla alueella tai kokonaan simulaatio- ja laboratorioperustaisesti.

Miksi HX Challenge järjestetään Suomessa?

Testaus- ja todentamistapahtuma järjestetään Suomessa, jotta HX-kandidaattien ilmoittamat suorituskykyarvot voidaan todentaa Suomen olosuhteissa ja suomalaisten määrittämin testein. Tämä on tärkeää kandidaattien yhdenvertaisen kohtelun näkökulmasta. Talviset olosuhteet vaikuttavat erityisesti elektro-optisten sensorien sekä mahdollisesti muidenkin aktiivisten ja passiivisten järjestelmien suorituskykyyn. Monitoimihävittäjän operoinnin kannalta haastavinta ei ole niinkään kova pakkanen, vaan nollan molemmin puolin vaihteleva lämpötila, jolloin taivaalta voi tulla niin vettä, jäätävää tihkua, räntää kuin luntakin.

Osallistuuko HX Challengen läpivientiin henkilöstöä myös muista puolustushaaroista?

HX Challengen keskuspaikka on Satakunnan lennoston Pirkkalan tukikohta, mutta lentotoimintaa on ympäri Suomea. Kandidaatit saavat vastaansa esimerkiksi Hornet- ja Hawk-kalustosta koostuvia maaliosastoja. Satakunnan lennoston organisaatioon kuuluvalla Ilmataistelukeskuksella on merkittävä rooli HX Challengen läpiviennissä. Ilmavoimissa nimenomaan Ilmataistelukeskus vastaa koelentämisestä, lentokaluston operatiivisesta testauksesta sekä taistelutapaan ja taktiikkaan liittyvästä tutkimus- ja kehittämistyöstä.

HX-hanke on osa Suomen puolustusjärjestelmän kehittämisen kokonaisuutta, joten HX Challengen läpivientiin tarvitaan myös maa- ja merivoimien sekä Pääesikunnan alaisten laitosten kalustoa ja osaamista. Hornetin seuraajan on kyettävä verkottumaan mahdollisimman saumattomasti maa- ja merivoimien asejärjestelmien kanssa. Ilmavoimien henkilöstön lisäksi HX Challengessa on mukana ammattilaisia muista puolustushaaroista ja Pääesikunnan alaisista laitoksista.

HX Challengessa todennetaan kandidaattien ilmoittamia suorituskykyjä tarjouspyynnössä asetettujen skenaarioiden mukaisissa viidessä tehtävätyypissä: vastailmatoiminta, vastamaatoiminta, vastameritoiminta, kaukovaikuttaminen sekä tiedustelu-, valvonta- ja maalinosoitustehtävät. Todennamme esimerkiksi kandidaattien kykyjä tukea maa- ja merivoimien taistelua, joten on luonnollista, että testeihin osallistuu asiantuntijoita kaikista puolustushaaroista. Tässä vaiheessa painopisteenä on teknisten järjestelmien todentaminen taktisen ja taisteluteknisen tehokkuuden arvioinnin sijaan.

Miten HX Challenge näkyy Tampereen seudulla?

HX Challenge kestää tammikuun alusta helmikuun loppuun. Jokaisen kandidaatin testeihin on varattu seitsemän arkipäivää. Ensimmäiset Eurofighterit saapuvat Pirkkalaan loppiaisen jälkeen ja viimeiset Super Hornetit poistuvat helmikuun lopussa. Suomeen saapuvan kaluston ja henkilöstön määrä vaihtelee tarjoajakohtaisesti. Kukin kandidaatti tuo Pirkkalaan 2‒4 lentokonetta, sillä edellytämme osassa lentotestejä kahden koneen osastoa. Tammi-helmikuu tulee olemaan kiireistä aikaa Satakunnan lennostolle, joten Pirkkalan tukikohdassa on paikalla tavanomaista enemmän puolustusvoimien henkilöstöä.

HX Challenge ei ole lentonäytös tai harjoitus, vaan korostetun tekninen testaus- ja todentamistapahtuma. Tampereen seudulla tapahtuma näkyy lähinnä yksittäisinä lentoonlähtöinä ja laskeutumisina sekä tilapäisinä liikkumisrajoituksina Pirkkalan tukikohdan lähiympäristössä. Satakunnan lennosto osoittaa siviililentoaseman puolelle terminaalien 1 ja 2 väliselle nurmialueelle HX Challengen ajaksi katselupaikan, josta lentoonlähtöjä ja laskeutumisia on mahdollista seurata.

Kandidaattien suoritusarvot todennetaan ja mitataan lentämällä tarkasti suunnitellut lentotehtävät. HX Challengen lentotoiminta toteutetaan pääasiassa arkisin virka-aikaan. Muutamina päivinä testataan hävittäjäkandidaattien järjestelmien toimivuutta heikon valaistuksen olosuhteissa ilta-aikaan. Sen sijaan viikonloppuisin HX Challengeen liittyvää lentotoimintaa ei ole.

Miten HX-hankkeen neuvottelut hävittäjävalmistajien kanssa etenevät HX Challengen jälkeen?

HX-neuvottelut ovat HX Challengesta ja muusta suorituskykyjen todentamisesta erillinen prosessi. Neuvottelujen tavoitteena on parantaa ja optimoida kunkin hävittäjävalmistajan tarjoamaa HX-kokonaisratkaisua.

HX-neuvotteluprosessi jakautuu useampaan vaiheeseen. Lokakuussa 2019 lähetettiin tarkennettu tarjouspyyntö, joka pohjautui alustaviin tarjouksiin ja kandidaattien kanssa käytyyn ensimmäiseen neuvotteluvaiheeseen. Vastaukset saadaan tammikuun 2020 loppuun mennessä. Tarkennetun tarjouspyynnön lähettämisestä käynnistyi toinen neuvotteluvaihe, jossa määritellään lopulliset hankintakokonaisuuksien sisällöt kunkin valmistajan kanssa.

Toisen vaiheen päätteeksi lentokonevalmistajilta pyydetään lopulliset sitovat tarjoukset (Best and Final Offer, BAFO) Hornetin suorituskykyä korvaavista kokonaisuuksista. Hankintapäätöksen HX-hankkeessa hankittavasta monitoimihävittäjästä tekee valtioneuvosto vuonna 2021.

Hävittäjähanke HX

Suorituskykyarviointi löytää Suomen puolustukseen sopivan HX-monitoimihävittäjän

HX Challengen aikataulu:

  • Eurofighter Typhoon 9.–17.1.2020
  • Dassault Rafale 20.–28.1.2020
  • Saab Gripen 29.–6.2.2020
  • Lockheed Martin F-35 7.–17.2.2020
  • Boeing F/A-18 Super Hornet 18.–26.2.2020

Ilmavoimat harjoittelee Ruotsin ilmavoimien kanssa 9.–12. joulukuuta

image (2)

Ilmavoimat suorittaa yhdessä Ruotsin ilmavoimien kanssa tunnistuslentoharjoitteluun painottuvia yhteistoimintakierroksia. Harjoittelun tavoitteena on kehittää Suomen ja Ruotsin ilmavoimien yhteistoimintakykyä.

Ilmavoimista harjoitukseen osallistuu kaksi F/A-18 Hornet -monitoimihävittäjää, jotka tukeutuvat kotitukikohtiensa lisäksi Visbyn tukikohtaan Gotlannissa. Ruotsin ilmavoimat osallistuu harjoitukseen 1–2 ilma-aluksella. Yhteistoimintakierrokset lennetään Suomen ja Ruotsin ilmatilassa sekä kansainvälisessä ilmatilassa Itämeren alueella.

Harjoittelu on osa Suomen ja Ruotsin ilmavoimien yhteistyötä, johon kuuluvat muun muassa vierailut toisen maan alueella sijaitseviin lentotukikohtiin ja harjoitusalueille. Aikaisemmin ilmavoimat on tukeutunut Gotlannin tukikohtaan esimerkiksi vuonna 2016, jolloin harjoiteltiin huolto- ja lentotoimintaa tukikohtaympäristössä, jossa ei ole valmiina Hornet-monitoimihävittäjien tukeutumiseen tarvittavaa kiinteää materiaalia ja kalustoa.

Ilmavoimat kunnioittaa kapteeni Johannes Brotheruksen muistoa ylilennolla

sa-kuva-143511

Hävittäjälentäjät keskustelevat päivän kokemuksista. Vasemmalla luutnantti Lumme, 15 ja 1/2 pudotusta. Kersantti Kaloinen, vänrikki Brotherus ja oikealla ylikersantti Järvi, 22 voittoa. Vasemmalta: luutnantti Aulis Lumme, kersantti Kosti Kaloinen, vänrikki Johannes Brotherus ja ylikersantti Tapio Järvi. (Kuvaajatiedot: Sot.virk. Eino Nurmi, valokuvaaja
Krigsmuseet)

Hävittäjälentäjänä jatkosodassa palvelleen kapteeni Johannes Brotheruksen siunaustilaisuus järjestetään tiistaina 3. joulukuuta Hietaniemen hautausmaan uudessa kappelissa Helsingissä. Ilmavoimat kunnioittaa tilaisuutta ylilennolla.

Talvisodassa vapaaehtoisena palvellut Brotherus suoritti Ilmavoimien upseerikurssi 13:n vuosina 1941–1943. Joulukuusta 1943 heinäkuuhun 1944 hän palveli ohjaajana Hävittäjälentolaivue 24:ssä lentäen Brewster B-239 ja Messerschmitt Bf 109 G-2 -hävittäjillä. Brotherus saavutti kaksi vahvistettua ilmavoittoa Karjalan kannaksen yllä vuonna 1944. Hän oli tiettävästi ensimmäinen suomalainen lentäjä, joka ampui alas Neuvostoliiton ilmavoimien Lend-Lease -avun puitteissa käyttöönsä saaman yhdysvaltalaisvalmisteisen Bell P-39 Airacobra -hävittäjän.

Heinäkuussa 1944 Brotherus siirtyi Tiedustelulentolaivue 16:een, jossa hän lensi jatkosodan viimeiset viikot kotimaisella VL Myrsky II -hävittäjällä. Sodan jälkeen Brotherus opiskeli Teknillisessä korkeakoulussa lentokoneenrakennuksen diplomi-insinööriksi. Hän teki työuransa Valmet Oy:n ja Wärtsilä Oy:n palveluksessa ensin lentokoneinsinöörinä ja myöhemmin muun muassa laivanrakennusteollisuuden johtotehtävissä.

Brotherus lensi vuosina 1941–1956 aktiivipalveluksessa ja kertausharjoituksissa yhteensä 22 ilmavoimien konetyypillä Letov S218 A Smolik -koulukoneesta De Havilland D.H.115 Vampire Trainer -suihkuharjoituskoneeseen. Hän osallistui aktiivisesti sotalentäjien Pilvenveikot-klubin toimintaan sekä ilmailuhistorialliseen perinnetyöhön.

Kapteeni Brotherus oli viimeinen elossa ollut Hävittäjälentolaivue 24:ssä palvellut ohjaaja. Laivue saavutti talvi- ja jatkosodassa yhteensä 877 vahvistettua ilmavoittoa Fokker D.XXI, Brewster B-239 ja Messerschmitt Bf 109 -kalustolla, menettäen sotatoimitappioina vain 38 konetta ja 18 kaatunutta. Hävittäjälentolaivue 24:ssä sotien aikana palvelleista ohjaajista kahdeksan palkittiin Mannerheim-ristillä. Tänä päivänä laivueen perinteitä ilmavoimissa vaalii Karjalan lennoston Hävittäjälentolaivue 31.

Ilmavoimat suorittaa ylilennon Johannes Brotheruksen muiston kunniaksi tiistaina 3. joulukuuta kello 12.40–12.50 välisenä aikana. F/A-18 Hornet -monitoimihävittäjä lentää Helsingin Hietaniemen hautausmaan uuden kappelin yli noin 300 metrin korkeudessa. Lennolla on säävaraus.

Otava 19 ja Vilkku 19 -lentotoimintaharjoitukset viikolla 48

ILMAV_HN-Otava-Vilkku-tiedote_20191007

Kuva: Ilmavoimat

Lapin lennoston Otava 19 -harjoitus ja Karjalan lennoston Vilkku 19 -harjoitus järjestetään viikolla 48. Oulunsalon ja Rissalan tukikohdista lennettäviin harjoituksiin osallistuu yhteensä 24 F/A-18 Hornet -monitoimihävittäjää.

Tavoitteena on harjoittaa ilmavoimien henkilöstöä poikkeusolojen lentotoimintaan. Harjoituslennot suuntautuvat Oulun, Rovaniemen, Kuusamon, Joensuun, Kuopion ja Jyväskylän väliselle alueelle.

Oulunsalosta lennettävä Otava 19 -harjoitus alkaa maanantaina 25.11. kello 9 ja päättyy perjantaina 29.11. kello 14 mennessä. Lentotoimintaa on maanantaista torstaihin kello 9–23 välisenä aikana sekä perjantaina kello 9–14.

Rissalasta lennettävä Vilkku 19 -harjoitus alkaa maanantaina 25.11. kello 8 ja päättyy torstaina 28.11. kello 23 mennessä. Lentotoimintaa on päivittäin kello 8–23 välisenä aikana.

Harjoituksiin liittyy lentoja matalilla lentokorkeuksilla sekä korkealla lennettäviä yliäänilentoja, jotka voivat kuulua maassa yliäänipamauksina. Lentotoiminnasta aiheutuva melu voi aiheuttaa häiriötä, jota pyritään ehkäisemään välttämällä asutuskeskusten yllä lentämistä sekä noudattamalla lentomelua vähentäviä lentomenetelmiä aina, kun se on mahdollista.

Harjoituksissa käytetään hävittäjien omasuojajärjestelmiin kuuluvia heitteitä eli soihtuja ja silppua. Soihdut voivat näkyä taivaalla muutaman sekunnin kestävinä kirkkaina valoilmiöinä ja silppu voi aiheuttaa vääriä säätutkahavaintoja.

Lentoreserviupseerikurssille jälleen useita satoja hakemuksia

Ilmav_Lentajaksi-ilmavoimiin_20161005

Ilmavoimien lentoreserviupseerikurssille on hakenut tänä vuonna yli 780 nuorta. Heistä naisia on 39. Kokonaismäärä jäi hieman viimevuotisesta.

Lentoreserviupseerikurssin hakuaika päättyi tänä vuonna 1. marraskuuta eli kuukautta aiemmin kuin viime vuosina on totuttu. Hakemuksia heinäkuussa 2020 alkavalle kurssille tuli kaikkiaan 783, mikä on 87 hakemusta vähemmän kuin vuotta aiemmin.

– Olemme ilman muuta tyytyväisiä. Huolimatta hakuaikaan tulleesta muutoksesta, saimme määräaikaan mennessä paljon hakemuksia, toteaa valintapäällikkö majuri Marko Lehtinen Ilmasotakoulusta. Lentoreserviupseerikurssin valinnoissa ratkaisevampia ovat kuitenkin laadulliset tekijät eli se, kuinka hyvin hakijat täyttävät sotilaslentäjän ammatin vaatimukset. Vuosittainen hakijamäärä kurssille on 2000-luvulla ollut keskimäärin 650.

– Mikäli hakijoita on yli 600, meillä on hyvät edellytykset saada kurssi täyteen, arvioi majuri Lehtinen. Hakukriteerimme ovat avoimesti nähtävillä verkkosivuillamme, ja kiinnostuneiden kannattaa perehtyä niihin ennakkoon.

Esimerkiksi kuntotestien tuloksista sekä koulumenestyksestä saatavia pisteitä hakija voi parantaa harjoittelulla ja vaivannäöllä. Muihin valintaprosessin aikana arvioitaviin kykyihin ja ominaisuuksiin ei hakija itse voi juuri vaikuttaa.

– Jos hakuehdot täyttyvät, ja kiinnostusta riittää, kurssille kannattaa hakea, kannustaa Lehtinen. Valintoja on toteuttamassa joukko ammattilaisia, joilla on erittäin hyvä käsitys siitä, minkälaiset henkilöt sotilaslentäjän ammatissa todennäköisimmin tulevat pärjäämään. Itsekarsintaa ei siis kannata tehdä.

Lentoreserviupseerikurssi 95:lle valitaan nelisenkymmentä oppilasta. Vain lentoreserviupseerikurssin suorittanut voi hakeutua Maanpuolustuskorkeakouluun Lentoupseerin koulutusohjelmaan, josta valmistuu ohjaajia Ilmavoimien, Maavoimien sekä Rajavartiolaitoksen tarpeisiin.

Ilmavoimien komentaja allekirjoittaa avaruustilannekuvayhteistyötä koskevan yhteisymmärryspöytäkirjan

United_States_Space_Command_emblem_2019

Ilmavoimien komentaja kenraalimajuri Pasi Jokinen ja Yhdysvaltain avaruusesikunnan (USSPACECOM) Rear Admiral Marcus A. Hitchcock allekirjoittavat Suomen ja Yhdysvaltain välisen avaruustilannekuvayhteistyötä koskevan yhteisymmärryspöytäkirjan 4. marraskuuta 2019.

Osana kansallisen avaruustilannekuvakyvyn kehittämistä puolustusministeriö on valtuuttanut Puolustusvoimat allekirjoittamaan yhteisymmärryspöytäkirjan. Puolustusvoimien sisällä avaruustilannekuvan tuottaminen on määritetty Ilmavoimien vastuulle.

Allekirjoitettavan sopimuksen perusteella on tarkoitus vaihtaa Suomen ja Yhdysvaltain kesken julkista avaruustilannetietoa muun muassa avaruusromulta suojautumiseksi ja erilaisten yhteentörmäysriskien pienentämiseksi.

Yhdysvallat on globaalisti keskeinen toimija avaruustilannetietoisuudessa (Space Situational Awareness, SSA) ja sillä on vastaavanlaisia sopimuksia useiden eurooppalaisten maiden kanssa.

Suomessa Ilmavoimat tekee yhteistyötä siviilihallinnon avaruustoimijoiden kanssa – kuten Ilmatieteen laitos ja Maanmittauslaitoksen Paikkatietokeskus – luodakseen ja kehittääkseen kansallista avaruustilannekuvakykyä. Ilmavoimien tuottama avaruustilannekuva täydentää Puolustusvoimien yhteistä tilannekuvaa ja sen perusteella saadaan tietoa muun muassa avaruusesineiden sijainnista ja liikkeistä. Avaruusesineitä tarkkailemalla voidaan esimerkiksi ennakoida avaruusromun saapumista ilmakehään.

Suomi on jo mukana sekä Euroopan Unionin että Euroopan Avaruusjärjestön avaruustilannetietoisuuteen liittyvissä komiteoissa ja yhteistyössä.

HX-hävittäjähankkeen tarkennettu tarjouspyyntö lähetettiin

74188742_2636433269753969_5919851048683438080_o

Puolustusvoimien logistiikkalaitos on lähettänyt 31. lokakuuta 2019 HX-hankkeen tarkennetun tarjouspyynnön. Tarkennettu tarjouspyyntö koskee seuraavia monitoimihävittäjiä sekä niihin liittyviä järjestelmiä ja aseita: Boeing F/A-18 Super Hornet (Yhdysvallat), Dassault Rafale (Ranska), Eurofighter Typhoon (Iso-Britannia), Lockheed Martin F-35 (Yhdysvallat) ja Saab Gripen (Ruotsi). Tarkennetun tarjouspyynnön vastauksia pyydetään 31.1.2020 mennessä.

Tarkennettu tarjouspyyntö jatkaa HX-hankkeen tarjouskilpailuvaihetta suunnitellusti. Tarjouskilpailuvaihe käynnistyi keväällä 2018 Puolustusvoimien logistiikkalaitoksen lähetettyä HX-hankkeen alustavan neuvottelukutsun ja tarjouspyynnön. Tarjouspyynnön vastaukset saapuivat tammikuussa 2019 ja sen jälkeen käynnistyi HX-hankkeen ensimmäinen neuvotteluvaihe.

Tarkennettu tarjouspyyntö on jatkumoa jo käydyille neuvotteluille. Tarkennetun tarjouspyynnön myötä kutakin tarjoajaa pyydetään kokoamaan alustavassa tarjouksessa ja neuvotteluissa antamansa tiedot selkeäksi, päivitetyksi ja parannetuksi kokonaisuudeksi.

Tarjouspyyntö on tarjoajakohtainen, mikä tarkoittaa, että kunkin tarjoajan tarjouspyyntö perustuu jo tarjottuun kokonaisuuteen ja sen tarkennustarpeisiin. Kaikkia tarjoajia kohdellaan edelleen tasapuolisesti. Alustavassa tarjouspyynnössä esitettyihin vaatimuksiin on tehty vain vähäisiä tarkennuksia, jotka ovat samoja jokaiselle tarjoajalle. HX-hankkeen toinen neuvotteluvaihe käynnistyy tarkennetun tarjouspyynnön lähettämisen myötä.

Perusteet ja ohjaus tarjouspyyntöön ovat hallitusohjelmassa ja valtioneuvoston puolustusselonteossa (2017). Hallituksen talouspoliittinen ministerivaliokunta puolsi tarkennetun tarjouspyynnön lähettämistä kokouksessaan lokakuun alussa. HX-hankkeen budjetin enimmäismääräksi asetettiin 10 miljardia euroa.

Suorituskykyinen kokonaisuus vuosikymmeniksi

HX-hanke valmistelee Ilmavoimien Hornet-kaluston suorituskyvyn täysimääräistä korvaamista turvallisuusympäristön asettamien vaatimusten mukaisesti miehitetyillä monitoimihävittäjillä.

Hankinnan kohteena oleva suorituskyky syntyy kunkin monitoimihävittäjävaihtoehdon ympärille rakentuvasta ja neuvoteltavasta hankintakokonaisuudesta. Tarjoajan on rakennettava hankkeelle asetetun enimmäisbudjetin puitteissa vaatimukset täyttävä suorituskyvyn kokonaisuus, joka pitää sisällään lentokoneiden lisäksi muut tekniset järjestelmät, koulutusjärjestelmät, tarvittavat huoltovälineet, testilaitteet ja varaosat sekä aseet, sensorit ja muut tarvittavat tyyppikohtaiset tukitoiminnot. Kokonaisuuteen kuuluvat myös puolustusjärjestelmään integroitumisen vaatimat johtamis- ja tietojärjestelmien muutokset sekä turvallisuuskriittisen infrastruktuurin rakentaminen.

Hankinnassa pyritään pienentämään eri järjestelmien yhteensovittamiseen ja tehokkaaseen yhteistoimintaan liittyvää riskiä pyytämällä toimittajilta kokonaisvaltaisia ratkaisuja suorituskykyvaatimusten täyttämiseksi.

Päätösalueet

Monitoimihävittäjän valinta perustuu viiteen päätösalueeseen: monitoimihävittäjän sotilaallinen suorituskyky, huoltovarmuus, teollinen yhteistyö, hankinta- ja elinkaarikustannukset sekä hankinnan turvallisuus- ja puolustuspoliittiset vaikutukset.

Koska hankinta vaikuttaa puolustusvoimien toimintakykyyn ja ratkaisee ilmavoimien koko taistelukyvyn aina 2060-luvulle asti, tulee hankintapäätöksen ensisijaisesti johtaa suorituskyvyltään parhaimman järjestelmän valintaan, mukaan lukien tukevat elementit ja koko elinkaaren aikainen kehittämiskyky.

Valmistajan on tarjottava vaatimukset täyttävät teollisen yhteistyön ratkaisut sekä ylläpitojärjestelmä, joka mahdollistaa poikkeusolojen toiminnan ja sen edellyttämän riittävän itsenäisen toimintakyvyn. Hankittavan järjestelmän käyttö- ja ylläpitokustannukset on pystyttävä kattamaan puolustusbudjetista.

Tarjoukset asetetaan paremmuusjärjestykseen vain suorituskyvyn perusteella. Muiden päätösalueiden osalta vaaditaan, että tarjous täyttää päätösalueille tarjouspyynnössä määritetyt vaatimukset.

Hankinnan vaiheistus tästä eteenpäin

Nyt lähetetty tarkennettu tarjouspyyntö käynnistää toisen neuvotteluvaiheen, jossa määritellään lopulliset hankintakokonaisuuksien sisällöt kunkin tarjoajan kanssa. Toisen neuvotteluvaiheen päätteeksi vuoden 2020 loppupuolella pyydetään lopulliset tarjoukset. Hankintapäätöksen tekee valtioneuvosto vuonna 2021.

Lapin lennoston Täppä 19 -harjoitus Oulunsalossa viikolla 45

Laplsto_Otava_HN_20191028

Harjoituksessa lennetään kymmenellä F/A-18 Hornet -monitoimihävittäjällä. Kuva: Puolustusvoimat

Lapin lennoston johtama Täppä 19 -lentotoimintaharjoitus järjestetään 4.–8.11. Oulunsalon tukikohdasta käsin.

Lennot suuntautuvat Rovaniemi–Kajaani–Oulu väliselle alueelle sekä Perämeren alueelle. Lentotoimintaa on maanantaista torstaihin klo 9–23 välisenä aikana sekä perjantaina klo 9–13.

Harjoituksessa lennetään kymmenellä F/A-18 Hornet -monitoimihävittäjällä. Harjoituksessa käytetään koneen omasuojaheitteisiin kuuluvia soihtuja, jotka voivat näkyä taivaalla kirkkaina valoilmiöinä.

Lentotoiminnasta aiheutuva melu voi aiheuttaa häiriötä, jota pyritään välttämään suuntaamalla toiminta harvaan asutuille alueille. Lentoaseman lähialueella noudatetaan melua vähentäviä lentomenetelmiä aina, kun se on mahdollista. Myös matalalentoja suoritettaessa pyritään välttämään meluhaittaa. Yliäänilentoja lennetään vain meren päällä.

Täppä 19 on tärkeä harjoitus lennoston nuorimmille ohjaajille. Harjoituksessa lennetään normaaleja koulutusohjelmaan kuuluvia lentoja ja harjoitellaan toimintaa vieraalta kentältä.

Ruska 19 mittasi onnistuneesti ilmavoimien valmiutta ja suorituskykyä

ILMAV_2-HN-Ruska17_20171011

Kuva: Ilmavoimat

Ruska 19 -ilmaoperaatioharjoituksen taisteluvaihe päättyi tiistaina 8. lokakuuta. Vaativa harjoitus on ollut onnistunut kokonaisuus, joka on testannut ilmavoimien valmiutta ja suorituskykyä.

Ilmavoimien vuoden 2019 pääsotaharjoitukseen osallistui enimmillään noin 60 lentokonetta ja 4 500 sotilasta. Useimmat harjoitukseen osallistuneista 2 000 reserviläisestä kotiutuvat keskiviikkona, ja harjoituksen purkuvaihe päättyy torstaina 10. lokakuuta. Ruskassa ilmaoperaatioiden ja ilmapuolustuksen kokonaisuutta on harjoiteltu valtakunnallisessa mittakaavassa.

Harjoituksen johtajana on toiminut ilmavoimien operaatiopäällikkö, eversti Juha-Pekka Keränen. Eversti Keränen, miten Ruska 19 -harjoituksen taisteluvaihe sujui?

‒ Ruska 19 oli erittäin onnistunut kokonaisuus. Ilmavoimien valmius ja suorituskyky mitattiin vaativassa harjoituksessa. Lensimme turvallisesti yli 900 lentotuntia kaikella ilmavoimien kalustolla noudattaen liikkuvaa taistelutapaa. Ilmaoperaatioiden ja ilmapuolustuksen yhteistoiminta Ruotsin ilmavoimien kanssa vahvistui entisestään.

‒ Kykenimme integroimaan F/A-18 Hornet ja JAS 39 Gripen C/D -monitoimihävittäjien, Hawk-suihkuharjoituskoneiden, ruotsalaisen Argus-johtokoneen, kuljetus- ja yhteyskonekaluston sekä ITO12 NASAMS II FIN ja ITO90M Crotale -ilmatorjuntayksiköiden kyvykkyydet ja johtamisjärjestelmät saumattomaksi toiminnaksi.

Harjoitukseen on osallistunut yli 2 000 reserviläistä. Miten kertausharjoitukset ovat onnistuneet?

‒ Kertausharjoitukset ovat sujuneet hyvin. Olen ylpeä reserviläistemme asenteesta, oppimishalusta ja todellisesta kyvystä toimia osana ilmavoimia haastavassa toimintaympäristössä. Taisteluvaiheessa joukot harjaantuivat omiin poikkeusolojen tehtäviinsä. Tämä kasvattaa suoraan kansallista puolustuskykyämme, sillä poikkeusoloissa tarvitaan riittävästi osaavia käsipareja.

Ruskassa harjoiteltiin Suomen kansallista puolustusta ilmavoimien liikkuvan taistelutavan mukaisesti. Miten tämä on näkynyt harjoituksessa?

‒ Liikkuva taistelutapa todennettiin sekä tukikohtien sisäisellä liikkeellä että ottamalla käyttöön uusia tukikohtia. Tukikohtia vastaan hyökättiin maalta, ilmasta ja kyberavaruudesta pakottaen puolustavat joukot sopeutumaan haastaviin tilanteisiin. Liikkuvassa taistelutavassa Karjalan lennoston tukikohtaosasto siirtyi ensin Joensuuhun, missä se käynnisti ilmaoperaatiot. Tilanteen edetessä osasto siirtyi Kajaaniin jatkaen operointia välittömästi rakentaen johtamisyhteydet ja tukeutumisedellytykset.

‒ Satakunnan lennoston tukikohtaosasto puolestaan toteutti samanlaisen operaation ensin Jämsän Hallissa ja sen jälkeen Vaasassa. Lisäksi harjoituksen aikana ilmaoperaatioiden käyttöön otettiin Porin ja Ylivieskan lentopaikat, joissa toimittiin kuljetus- ja yhteyskonekalustolla.

Ilmavoimien hävittäjätorjunnan sekä maa-, meri- ja ilmavoimien ilmatorjuntayksiköiden tulenkäyttöä johdetaan yhteisen ilmatilannekuvan perusteella. Ruska 19 -harjoituksen yhteydessä on evaluoitu ilmavoimien valvonta- ja johtamisjärjestelmien toimivuutta. Miten johtamisyhteydet ovat toimineet käytännössä?

‒ Ruskassa todennettiin uuden ilmavoimien integroidun tiedustelu-, valvonta- ja johtamisjärjestelmän (IITVJ) loppuarviointi. IITVJ on harjoituksen kokemusten perusteella otettavissa täyteen operatiiviseen käyttöön ensi vuoden alusta lukien. Testissä mitattiin henkilöstön osaamista, toimintatapojen dokumentaatiota ja järjestelmien toimintaa.

‒ Lisäksi Ruskassa tehtiin merkittäviä tutkakaluston siirtoja sekä yhdistettiin maavoimien valvonta- ja taistelujärjestelmiä IITVJ:n toiminnoiksi mahdollistaen yhteinen tilannekuva ja johtaminen kaikilla tasoilla. Harjoituksessa todennettiin myös se, että ITO12 NASAMS II FIN -ilmatorjuntakalusto kykenee operoimaan Link 16 -datalinkin välityksellä suomalaisten ja ruotsalaisten lento-osastojen kanssa.

Ruska 19 näkyi ja kuului usealla paikkakunnalla ympäri Suomea. Miksi tukikohtien ympäristössä otettiin käyttöön tilapäisiä harjoitusalueita?

‒ Vahvensimme Ruskassa tukikohtien taistelunkestävyyttä ottamalla viranomaisyhteistyön kautta käyttöön nousuteitä ja laajennettuja harjoitusalueita, mikä toi suojausjoukkomme myös tukikohtien aitojen ulkopuolelle. Esimerkiksi Pirkkalassa nousuteinä käytettiin lentokentän rullaustietä sekä ensimmäistä kertaa maantietä 3003.

‒ Ruska 19 näkyi ja kuului erittäin laajalla alueella osoittaen, että ilmavoimat puolustaa koko maata ja on kiinteä osa ympäröivää yhteiskuntaa. Olen erittäin tyytyväinen viranomaisyhteistoimintaan, joka mahdollisti harjoituksen läpiviennin tässä laajuudessa. Haluan myös kiittää kansalaisia kärsivällisyydestä tilapäisten harjoitusalueiden ja poikkeavien liikennejärjestelyiden kanssa.