LEKA 2018 -lentotoimintaharjoitus lennetään Rovaniemen tukikohdasta

ILMASK_Hawk_taivaalla

Kuva: Ilmavoimat

lmasotakoulun Hävittäjälentolaivue 41 järjestää LEKA 2018 -lentoharjoituksen Rovaniemen tukikohdassa 2.- 6.7.2018 (vko 27).

Harjoituksessa lennetään kuudella Hawk-suihkuharjoituskoneella kello 7.30 -23 välisenä aikana maanantaista torstaihin. Harjoitusosasto palaa perjantaina Tikkakoskelle kello 15.00 mennessä.

Lentotoiminta suuntautuu pääsääntöisesti Rovaniemen harjoitusalueille. Lisäksi lennetään suunnistuslentoja Lapin ja Pohjanmaan alueella 150 metrin korkeudella.

Hawkit Ruotsin Final-harjoituksessa

ILMAVE_Hawk Mk 51_20140808

Kuva: Ilmavoimat

Ilmasotakoulun Hävittäjälentolaivue 41 ja Lentotekninen laivue osallistuvat Ruotsin Ilmavoimien Final-harjoitukseen 11.–15. kesäkuuta. Vierailun aikana toteutetaan Ilmavoimien lentotehtäviä yhteistyössä Ruotsin Ilmavoiminen vastaavan vaiheen oppilaiden kanssa.

Käynnin tavoitteena on kehittää Hawk-ohjaajien ja lentoteknisen henkilöstön osaamista kansainvälisissä ilmaoperaatioissa sekä yhteistoimintakykyä ulkomaille suuntautuvien lentojen ja tukitoimien suunnittelussa ja toteuttamisessa.

Vierailu toteutetaan 15 hengen vahvuisella osastolla. Lentotoimintaan osallistuu päivittäin kaksi Hawkia, jotka tukeutuvat Visbyn tukikohtaan Gotlannissa. Lentotoiminta tapahtuu Ruotsin ilmatilassa, Gotlannin ja Linköpingin välisellä harjoitusalueella 12.–14. kesäkuuta.

Vilkasta ilmavoimien harjoitustoimintaa viikoilla 20–21

ILMAVE_Hawk-vinoneliö_20140808

Kuva: Ilmavoimat

Kevään 2018 harjoituskausi on ilmavoimissa vilkkaimmillaan toukokuun puolivälissä, jolloin ilmavoimien joukkoja ja lentokalustoa osallistuu neljään harjoitukseen Keski-Suomen, Pirkanmaan, Pohjanmaan, Satakunnan, Varsinais-Suomen ja Hämeen alueella.

Vilkkaat harjoitusviikot avaa 14.–18. toukokuuta Pirkkalan tukikohdassa järjestettävä Ilmasotakoulun Hävittäjälentolaivue 41:n Pihti 18 -lentotoimintaharjoitus. Harjoitukseen osallistuu yhteensä seitsemän Hawk-suihkuharjoituskonetta.

Harjoituksen lentotoiminta ajoittuu harjoitusviikolla maanantaista perjantaihin aikavälille kello 9–24 ja suuntautuu Pirkanmaan, Satakunnan, Varsinais-Suomen, Hämeen, Keski-Suomen ja Pohjanmaan alueille sekä merialueelle Porin edustalla. Lisäksi harjoitukseen liittyy niin sanottua Step Out -toimintaa, jonka yhteydessä Ilmasotakoulun Hawkeja vierailee tutustumassa operointiin ulkomaisessa lentotukikohdassa Ruotsin Linköpingissä.

Toukokuun lopun harjoituskokonaisuuden laajin tapahtuma on Ilmasotakoulun Ilmasota 18 -harjoitus, joka toimeenpannaan 16.–24. toukokuuta Tikkakoskella. Harjoituksen tavoitteena on kouluttaa varusmiehiä, reserviläisiä ja puolustusvoimien henkilökuntaa toimimaan poikkeusolojen tehtävissään ilmavoimien sodanajan taistelutukikohdassa. Harjoitukseen osallistuu noin 1450 henkilöä.

Ilmasodan kanssa osittain samanaikaisesti Ilmasotakoulu järjestää myös Hallin tukikohdassa 18.–25. toukokuuta toimeenpantavan Joukkokoulutuskauden päättöharjoitus (JPH) I/18:n. JPH 1/18 on ilmavoimien saapumiserien 2/17 ja 1/18 varusmiehille suunnattu harjoitus, jonka tavoitteena on harjaannuttaa kesällä kotiutuvia joukkoja tehtäviinsä poikkeusolojen lentotukikohtaympäristössä. Harjoitukseen osallistuu yhteensä 850 henkilöä

Ilmasota- ja JPH-harjoituksiin liittyvään lentotoimintaan osallistuu yhteensä kahdeksan Hornet-monitoimihävittäjää sekä kymmenen Hawk-suihkuharjoituskonetta. Harjoitusten lentotoiminta tapahtuu Tikkakosken, Hallin ja Oulunsalon tukikohdista ja suuntautuu Vaasaan, Ouluun, Jyväskylään ja Tampereeseen rajautuvalle alueelle. Lentotoiminta ajoittuu päivittäin aikavälille 7–23. Lentotoiminnassa käytetään ilma-alusten omasuojajärjestelmiin kuuluvia soihtuja, jotka ovat nähtävissä taivaalla kirkkaina valoilmiöinä. Lentotoimintaan sisältyy myös yliäänilentoja, jotka voivat olla maassa kuultavissa pamauksina.

Harjoituksiin osallistuva lentokalusto tukee myös Lohtajan alueella 15.–24.5. järjestettävän Ilmapuolustusharjoitus 1I18:n osallistuvien ilmatorjuntajoukkojen harjoittelua Keski-Pohjanmaalle suuntautuvin lennoin.

Ilmasota- ja JPH-harjoituksiin liittyen tukikohtien lähiympäristössä toimii jalan ja moottoriajoneuvoilla liikkuvia joukkoja, joiden toimintaan kuuluu taisteluharjoituksia.

Ilmavoimien soittokunnan nuotisto digiaikaan

music-score-notes

Kopiosto ja Suomen Puolustusvoimat ovat solmineet pilottisopimuksen Ilmavoimien soittokunnan nuottiarkiston digitoimisesta ja digitaalisesta käytöstä. Pilottisopimus mahdollistaa tablettilaitteiden käyttöönoton Ilmavoimien soittokunnan konserteissa ja muissa esiintymistilaisuuksissa sekä niihin harjoiteltaessa.

Pilottisopimus on ensimmäinen tekijänoikeusjärjestön tekemä sopimus orkesterin nuottiarkiston digitoinnista ja digitaalisesta käytöstä. Sopimuksen myötä Ilmavoimien soittokunta saa digitoida nuottiarkistossaan olevia jäljempänä mainittujen kustantajien nuotteja ja käyttää niitä digitaalisesti. Pilottisopimuksessa ovat mukana seuraavat kustantajat: Warner/Chappell Music Finland Oy, Warner/Chappell Music Scandinavia AB, Blosari-Kustannus ja Elements Music Oy.

”Digitaalisen nuottimateriaalin käyttö on nykyaikaa. Olemme ylpeitä saadessamme olla asiassa edelläkävijöitä sopimustasolla. Ilmavoimien soittokunnalle (Ilmavoimien Big Band) osa esimerkiksi ulkomailta tilattavaa nuotistoa on suoraan ostettavissa digitaalisena, ja tilausteosten sopimuksissa painotamme oikeuksia käyttää nuottia digitaalisesti”, kertoo sotilasmusiikkialan intendentti Marjo Riihimäki.

“On tärkeää, että pystymme tarjoamaan uudenlaisia tekijänoikeudellisia luparatkaisuja teknologian kehittyessä, ja näin helpottamaan aineiston käyttöä. Ilmavoimien soittokunnan kanssa tehty sopimus on hyvä esimerkki uudesta luparatkaisusta,” kommentoi Kopioston toimitusjohtaja Valtteri Niiranen.

Hornetin seuraajahankkeen asejärjestelmiä ja varusteita koskeva tietopyyntö on lähetetty

fabo3

Kuva: Ilmavoimat

Puolustusvoimien logistiikkalaitos on lähettänyt Hornetin seuraajahankkeen asejärjestelmiä ja varusteita koskevan tietopyynnön (RFI) seitsemän maan hallitukselle välitettäväksi maansa teollisuudelle. Tietopyynnön vastausten perusteella laaditaan Hornetin seuraajan aseiden ja varusteiden tarjouspyyntö (RFQ).

Tietopyynnön päätavoite on selvittää, mitä Suomen arvioituihin tulevaisuuden tarpeisiin vastaavia suorituskykyjä on saatavilla. Tietopyyntö keskittyy vuoden 2025 jälkeen saatavilla oleviin kyvykkyyksiin ja suorituskykyihin. RFI (Request for Information) on lähetetty Iso-Britannian, Israelin, Norjan, Ranskan, Ruotsin, Saksan ja Yhdysvaltojen hallituksille välitettäväksi maiden nimetyille yrityksille.

Aseet ja varusteet hankitaan erillisillä sopimuksilla rinnan lentokonehankinnan kanssa. Niiden tarjouspyynnöt lähetetään keväällä 2018. Päätös hankittavista aseista ja varusteista tehdään osana lentokonetyypin valintapäätöstä. Hankintasopimukset on suunniteltu allekirjoitettavan keväällä 2021. Suunnitellut ase- ja sensorihankinnat sisältyvät Hornetin seuraajahankinnan arvioituun kokonaishintaan.

Aseita ja varusteita koskevat hankintaneuvottelut käydään lentokoneiden hankintaneuvotteluiden rinnalla siten, että konekohtaiset kokonaisuudet saadaan hallittua. Joitakin järjestelmiä voidaan käyttää useassa Hornetin seuraajahankkeessa vaihtoehtona olevassa monitoimihävittäjätyypissä. Tämä otetaan huomioon sopimusten valmistelussa.

Virallinen tarjouspyyntö (Request for Quotation, RFQ) Hornetin seuraajasta tehdään neljän valtion hallitusten kautta kaikille viidelle tietopyyntöön vastanneelle lentokonevalmistajalle keväällä 2018. Hävittäjäkandidaattien olosuhdetestaus Suomessa on tarkoitus aloittaa vuoden 2019 aikana.

Lopullinen valintapäätös Hornetin seuraajasta on määrä tehdä vuonna 2021. Valintapäätös tehdään perustuen neljään päätöksentekoalueeseen, jotka ovat monitoimihävittäjän sotilaallinen suorituskyky, huoltovarmuus ja teollinen yhteistyö, elinkaarikustannukset sekä turvallisuus- ja puolustuspolitiikka.

Uuden monitoimihävittäjäkaluston käyttöönotto ja Hornet-kaluston poistuminen palveluskäytöstä ajoittuu vuosiin 2025–30.

Prikaatikenraali Sampo Eskelinen ottaa vastaan Ilmavoimien komentajan tehtävät

PESUUNNOS

Prikaatikenraali Sampo Eskelinen

Ilmavoimien komentaja kenraalimajuri Kim Jäämeri siirtyy puolustusvoimien strategiapäälliköksi 1. kesäkuuta alkaen. Hänen seuraajansa prikaatikenraali Sampo Eskelinen ottaa vastaan komentajan tehtävät 29. toukokuuta pidettävässä vaihtokatselmuksessa Jyväskylän varuskunnassa Tikkakoskella.

Prikaatikenraali Sampo Eskelinen on järjestyksessään 20. ilmavoimien komentaja. Hän siirtyy tehtävään puolustusvoimien suunnittelupäällikön virasta. Hän on toiminut aiemmin muun muassa Satakunnan lennoston komentajana sekä ilmavoimien operaatiopäällikkönä. Hän suoritti ylemmän johdon kurssin 2013 ja hänet ylennettiin prikaatikenraaliksi itsenäisyyspäivänä 2015.

Kenraalimajuri Jäämeri on palvellut ilmavoimien komentajana huhtikuusta 2014 alkaen. Hän luovuttaa ilmavoimien komentajan tehtävät prikaatikenraali Eskeliselle Ilmasotakoulun Aliupseerikoulun kentällä maanantaina 29. toukokuuta kello 12.00 alkaen.

Vaihtokatselmusta juhlistaa kahden F/A-18 Hornet -monitoimihävittäjän ja kahden Hawk-suihkuharjoituskoneen ylilento.

Hornetin seuraajahankkeen tarjouspyyntö lähetetään kaikille hävittäjäkandidaateille

KUVITUSKUVA2_ILMAV

Kuva: Ilmavoimat

Puolustusvoimien logistiikkalaitos lähetti huhtikuussa 2016 Hornetin seuraajahankintaa (HX-hävittäjähanke) koskevan tietopyynnön neljän valtion hallituksille, jotka välittivät sen edelleen maansa ilmailuteollisuudelle. Tietopyyntöön saatiin marraskuussa 2016 hallitusten välittäminä vastaukset viideltä lentokonevalmistajalta. Tietopyyntöjen tuottaman informaation tarkentamista jatketaan tämän vuoden aikana, ja tarjouspyyntö Hornetin seuraajasta lähetetään keväällä 2018 neljän valtion hallitusten kautta kaikille viidelle valmistajalle.

HX-hävittäjähankkeen tavoitteena on korvata vuodesta 2025 alkaen poistuvan ilmavoimien Hornet-kaluston suorituskyky monitoimihävittäjään perustuvalla ratkaisulla.

Neljän maan puolustushallinnoille lähetettyyn tietopyyntöön (Request for Information, RFI) vastasivat Isosta-Britanniasta BAE Systems (Eurofighter Typhoon), Ranskasta Dassault Aviation (Rafale), Ruotsista Saab (JAS Gripen E) ja Yhdysvalloista Boeing (F/A-18 Super Hornet) sekä Lockheed Martin (F-35).

Tietopyynnöissä vastaajille esiteltiin Suomen ilmapuolustuksen toimintaympäristöä kuvaavia skenaarioita. Vastaajilta pyydettiin ratkaisumalleja ilmavoimien Hornet-monitoimihävittäjien suorituskyvyn korvaamiseksi skenaarioiden mukaisissa tehtävissä vuoden 2030 jälkeisessä turvallisuusympäristössä.

Vastauksissa tarkasteltavat osa-alueet käsittivät ilma-alusten lisäksi muun muassa niiden asejärjestelmät, koulutusvälineet, koulutuksen, johtamisjärjestelmät sekä ylläpidon edellyttämät järjestelyt.

Vastaajille annettiin myös mahdollisuus esittää ratkaisuja, joissa monitoimihävittäjien suorituskykyjä voi olla täydentämässä esimerkiksi useampia lentokonetyyppejä tai miehittämättömiä ilma-aluksia.

Puolustushallinnon asiantuntijat ovat alustavasti analysoineet tuhansia sivuja kattavat, pääasiassa salaista aineistoa sisältävät vastaukset talven 2016–17 aikana.

Valmistajien vastaukset sisältävät monipuolisia ja laajoja ratkaisuehdotuksia puolustushallinnon esittämiin skenaarioihin. Kaikissa vastauksissa esitetään Hornetien suorituskyvyn korvaamista monitoimihävittäjän suorituskykyihin perustuvilla ratkaisuilla. Vastauksissa kuvattiin myös monitoimihävittäjien sekä erityyppisten miehitettyjen ja miehittämättömien ilma-alusten välisiä rajapintoja skenaarioiden mukaisissa tehtävissä.

Hävittäjäkandidaatit erottuvat vastauksissa toisistaan muun muassa häiveteknologian ja elektronisen vaikuttamisen soveltamista koskevien ratkaisujen osalta. Jokainen ehdokas on integroitavissa ilmavoimien valvonta- ja johtamisjärjestelmään ilman huomattavia muutoksia.

Koulutusjärjestelmissä hyödynnetään nykyisiä koulutusratkaisuja monipuolisemmin virtuaalisen, simulaatiopohjaisen ja oikealla lentokalustolla tapahtuvan harjoittelun yhdistämistä.

Vastausten analyysin perusteella Hornet-monitoimihävittäjien suorituskyvyn korvaaminen täysmääräisesti on mahdollista hankinnalle suunnitellussa 7–10 miljardin euron kustannuskehyksessä.

Kaikkien hävittäjäkandidaattien käyttö- ja ylläpitokustannukset ovat annettujen vastausten perusteella rahoitettavissa nykyisen tasoisesta puolustusbudjetista.

Tarkat vertailukelpoiset hintatiedot eri konetyyppien osalta muodostuvat tarjouspyyntöjen vastausten perusteella. Tällöin hankinta käsittää monitoimihävittäjän ja sen operoinnin mahdollistavat oheisjärjestelmät, sensorit ja muun tehtävävarustuksen sekä operatiivisen käytön aloittamisen edellyttämät aseet.

Tarjouspyynnöt lähetetään keväällä 2018

HX-hävittäjähankkeen tietopyyntövastaukset muodostavat hyvän perustan kattavan ja vaativan tarjouspyynnön valmistelemiselle Suomen puolustusjärjestelmän vaatimuksiin vastaavasta Hornetin seuraajasta.

HX-hankkeen ehdokkaiden analyysiä jatketaan vuoden 2017 aikana, jolloin tietopyyntöjen vastauksia tarkennetaan yhteistoiminnassa hävittäjävalmistajien kanssa virallisten tarjouspyyntöjen laatimista varten.

Tässä yhteydessä puolustushallinnon edustajat hankkivat tarkentavia tietoja tietopyyntöjen vastauksiin valmistajamaissa suoritettavilla testeillä, koelennoilla ja simulaattorilennoilla.

Tietopyyntöjen tarkentamisessa käytetään apuna myös Puolustusvoimien logistiikkalaitoksen maaliskuussa 2017 lähettämän, Hornetin seuraajan aseita ja ulkoisesti kannettavia tehtävävarusteita koskevan tietopyynnön vastauksia.

Virallinen tarjouspyyntö (Request for Quotation, RFQ), Hornetin seuraajasta tehdään neljän valtion hallituksien kautta kaikille viidelle tietopyyntöön vastanneelle lentokonevalmistajalle keväällä 2018. Hävittäjäkandidaattien olosuhdetestaus Suomessa on tarkoitus aloittaa vuoden 2019 aikana.

Lopullinen valintapäätös Hornetin seuraajasta on määrä tehdä vuonna 2021. Valintapäätös tehdään perustuen neljään päätöksentekoalueeseen, jotka ovat monitoimihävittäjän sotilaallinen suorituskyky, huoltovarmuus ja teollinen yhteistyö, elinkaarikustannukset sekä hankinnan turvallisuus- ja puolustuspoliittinen vaikutus.

Uuden monitoimihävittäjäkaluston käyttöönotto ja Hornet-kaluston poistuminen palveluskäytöstä ajoittuu vuosiin 2025–30.

Lapin lennoston pimeälennot jatkuvat

Lapin lennosto lentää pimeälentoja Rovaniemen tukikohdasta 12.–15. joulukuuta klo 23.00 saakka.

Lennot suuntautuvat Rovaniemen lähiharjoitusalueille ja Ivalo–Kajaani välisille harjoitusalueille.

Pimeälentojen aikana käytetään koneen omasuojalaitteisiin kuuluvia heitteitä, jotka voivat näkyä taivaalla kirkkaina valoilmiöinä.

Lentotoiminnasta aiheutuva melu voi aiheuttaa häiriötä, jota pyritään välttämään suuntaamalla toiminta harvaan asutuille alueille. Lentoaseman lähialueella noudatetaan melua vähentäviä lentomenetelmiä aina, kun se on mahdollista.

Ilmavoimat on vastaanottanut ensimmäisen Grob G115EA -koneen

pvlogl-grobhallissa-564x328-villetuokko-20161122

Kuva: Ilmavoimat

Ensimmäinen Grob G115EA on saapunut Suomeen Isosta-Britanniasta. Tankkausvälilaskut tehtiin Saksassa ja Ruotsissa. Kone laskeutui Tikkakosken tukikohtaan tänään iltapäivällä.

Ilmasotakoulun Vinka-alkeiskoulukone saattaa puolustusvoimien ensimmäistä Suomeen saapunutta Grob G115EA -alkeiskoulukonetta Isosta-Britanniasta Suomeen suuntautuneen siirtolennon päätteeksi Keski-Suomen ilmatilassa tiistaina 22. marraskuuta 2016.

Puolustusvoimien logistiikkalaitos tarkastaa seuraavaksi koneen sopimuksenmukaisuuden ja laatii vastaanoton todentavat asiakirjat. Ensimmäisellä G115EA-koneyksilöllä suoritetaan tutkimuskoelentoja loppuvuonna 2016, minkä jälkeen aloitetaan modifiointi. Koko G115E/EA-kalusto modifioidaan Suomessa vastaamaan alkeis- ja peruslentokoulutuksen vaatimuksia pitkälle tulevaisuuteen.

Loput kauppaan sisältyvät 27 koneyksilöä toimitetaan Puolustusvoimille vuoden 2017 aikana. Koneella lentäminen alkaa vuonna 2017, mutta varsinainen oppilaiden lentokoulutus alkaa vuoden 2018 aikana. Modifioitu G115E/EA-kalusto korvaa Vinkan vaiheittain vuonna 2018.

Konetoimitukset liittyvät puolustusministerin 7.10.2016 tekemään hankintapäätökseen, jossa Puolustusvoimien logistiikkalaitos valtuutettiin hankkimaan G115E/EA-kalusto britannialaiselta Babcock Aerospace Limited -yhtiöltä

PUOLUSTUSVOIMAT SAI VASTAUKSEN VIIDELTÄ HÄVITTÄJÄTOIMITTAJALTA

hornet_jdam_pommi_ylasiivessa_agm154_liitopommi_alasiivessa_kuva_ilmavoimat

Puolustusvoimien logistiikkalaitos sai vastaukset Hornetin seuraajahankkeen tietopyyntöön Kuva: Ilmavoimat

Puolustusvoimien logistiikkalaitos on saanut tänään vastaukset Hornetin seuraajahankkeen tietopyyntöön. Siihen vastasivat Boeing (F/A-18), Dassault Aviation (Rafale), BAE Systems (Eurofighter Typhoon), Lockheed Martin (F-35) ja Saab (JAS Gripen). Turvaluokiteltuja tietoja sisältävät englanninkieliset vastaukset ovat tuhansien sivujen laajuisia. Puolustushallinnon asiantuntijat analysoivat vastaukset kuluvan talven aikana. Tämän jälkeen Puolustusvoimat tiedottaa tietopyynnön vastauksista arviolta huhtikuussa 2017.

Puolustusvoimien logistiikkalaitos lähetti Hornetin korvaajahankintaa koskevan tietopyynnön 21.4.2016 Ison-Britannian, Ranskan, Ruotsin ja Yhdysvaltain puolustushallinnoille. Niitä pyydettiin ohjaamaan tietopyyntö edelleen oman maansa monitoimihävittäjiä valmistavalle teollisuudelle.

Tietopyyntö (RFI, Request for Information) edeltää varsinaista hankintaa. Tietopyynnön keskeisiä tavoitteita on varmistaa eri kandidaattien mahdollisuus ja halukkuus osallistua Suomen hävittäjähankkeeseen, tarkentaa konseptivaihtoehtoja, hankkia järjestelmätietoja ja selvittää alustava rahoitustarve.

Tietopyynnön tarkoituksena on kerätä näkemyksiä siitä, millaisia ratkaisuja tietopyynnön vastaanottajilla on Hornetin suorituskykyjen korvaamiseksi vuoden 2030 jälkeisessä turvallisuusympäristössä. Tietopyynnöllä hankitaan monitoimihävittäjistä tietoja, joita käytetään hankinnan yksityiskohtaiseen suunnitteluun ja budjetointiin sekä hankittavalle monitoimihävittäjälle asetettavien vaatimusten tarkentamiseen.

Tietopyynnössä kysyttiin arvioita järjestelmien hankinnan, käytön ja ylläpidon kustannuksista sekä niiden laskentamenetelmistä. Tarkasteltavat järjestelmät kattavat itse lentokoneiden lisäksi muun muassa aseet, koulutusvälineet, koulutuksen, johtamisjärjestelmät ja ylläpidon edellyttämät järjestelyt. Vastaajat voivat esittää myös ratkaisuja, joissa voi olla esimerkiksi useampia lentokonetyyppejä tai miehittämättömiä ilma-aluksia täydentämässä monitoimihävittäjien suorituskykyä.

Tietopyyntö lähetettiin puolustushallinnoille maihin, joissa valmistetaan sellaisia monitoimihävittäjiä ja niihin liittyviä järjestelmiä, jotka voisivat täyttää Suomen vaatimukset Hornetin suorituskyvyn korvaajalle. Tietopyyntö sisältää yksityiskohtaista tietoa ilmapuolustuksen toimintaperiaatteista ja tulevaisuudessa tavoiteltavasta suorituskyvystä. Suuri osa esitetyistä tiedoista ja tietopyyntöön saatavista vastauksista on salassa pidettäviä.

Puolustusministeri Jussi Niinistö valtuutti 19.11.2015 Puolustusvoimat käynnistämään Hornetin suorituskyvyn korvaamishankkeen. Sen tavoitteena on korvata 2025 alkaen poistuva Hornet-kalusto. Päätös hankkeen käynnistämisestä perustuu hallitusohjelmaan.

Hankkeen omistaja on Ilmavoimien komentaja. Hankkeen teknisestä ja kaupallisesta valmistelusta vastaa Puolustusvoimien logistiikkalaitos ja materiaalipoliittisesta ohjauksesta Puolustusministeriö. Hornetin seuraajaa koskeva tarjouspyyntö lähetetään keväällä 2018. Hankintapäätös suunnitellaan tehtäväksi vuonna 2021.