Otava 19 ja Vilkku 19 -lentotoimintaharjoitukset viikolla 48

ILMAV_HN-Otava-Vilkku-tiedote_20191007

Kuva: Ilmavoimat

Lapin lennoston Otava 19 -harjoitus ja Karjalan lennoston Vilkku 19 -harjoitus järjestetään viikolla 48. Oulunsalon ja Rissalan tukikohdista lennettäviin harjoituksiin osallistuu yhteensä 24 F/A-18 Hornet -monitoimihävittäjää.

Tavoitteena on harjoittaa ilmavoimien henkilöstöä poikkeusolojen lentotoimintaan. Harjoituslennot suuntautuvat Oulun, Rovaniemen, Kuusamon, Joensuun, Kuopion ja Jyväskylän väliselle alueelle.

Oulunsalosta lennettävä Otava 19 -harjoitus alkaa maanantaina 25.11. kello 9 ja päättyy perjantaina 29.11. kello 14 mennessä. Lentotoimintaa on maanantaista torstaihin kello 9–23 välisenä aikana sekä perjantaina kello 9–14.

Rissalasta lennettävä Vilkku 19 -harjoitus alkaa maanantaina 25.11. kello 8 ja päättyy torstaina 28.11. kello 23 mennessä. Lentotoimintaa on päivittäin kello 8–23 välisenä aikana.

Harjoituksiin liittyy lentoja matalilla lentokorkeuksilla sekä korkealla lennettäviä yliäänilentoja, jotka voivat kuulua maassa yliäänipamauksina. Lentotoiminnasta aiheutuva melu voi aiheuttaa häiriötä, jota pyritään ehkäisemään välttämällä asutuskeskusten yllä lentämistä sekä noudattamalla lentomelua vähentäviä lentomenetelmiä aina, kun se on mahdollista.

Harjoituksissa käytetään hävittäjien omasuojajärjestelmiin kuuluvia heitteitä eli soihtuja ja silppua. Soihdut voivat näkyä taivaalla muutaman sekunnin kestävinä kirkkaina valoilmiöinä ja silppu voi aiheuttaa vääriä säätutkahavaintoja.

Lentoreserviupseerikurssille jälleen useita satoja hakemuksia

Ilmav_Lentajaksi-ilmavoimiin_20161005

Ilmavoimien lentoreserviupseerikurssille on hakenut tänä vuonna yli 780 nuorta. Heistä naisia on 39. Kokonaismäärä jäi hieman viimevuotisesta.

Lentoreserviupseerikurssin hakuaika päättyi tänä vuonna 1. marraskuuta eli kuukautta aiemmin kuin viime vuosina on totuttu. Hakemuksia heinäkuussa 2020 alkavalle kurssille tuli kaikkiaan 783, mikä on 87 hakemusta vähemmän kuin vuotta aiemmin.

– Olemme ilman muuta tyytyväisiä. Huolimatta hakuaikaan tulleesta muutoksesta, saimme määräaikaan mennessä paljon hakemuksia, toteaa valintapäällikkö majuri Marko Lehtinen Ilmasotakoulusta. Lentoreserviupseerikurssin valinnoissa ratkaisevampia ovat kuitenkin laadulliset tekijät eli se, kuinka hyvin hakijat täyttävät sotilaslentäjän ammatin vaatimukset. Vuosittainen hakijamäärä kurssille on 2000-luvulla ollut keskimäärin 650.

– Mikäli hakijoita on yli 600, meillä on hyvät edellytykset saada kurssi täyteen, arvioi majuri Lehtinen. Hakukriteerimme ovat avoimesti nähtävillä verkkosivuillamme, ja kiinnostuneiden kannattaa perehtyä niihin ennakkoon.

Esimerkiksi kuntotestien tuloksista sekä koulumenestyksestä saatavia pisteitä hakija voi parantaa harjoittelulla ja vaivannäöllä. Muihin valintaprosessin aikana arvioitaviin kykyihin ja ominaisuuksiin ei hakija itse voi juuri vaikuttaa.

– Jos hakuehdot täyttyvät, ja kiinnostusta riittää, kurssille kannattaa hakea, kannustaa Lehtinen. Valintoja on toteuttamassa joukko ammattilaisia, joilla on erittäin hyvä käsitys siitä, minkälaiset henkilöt sotilaslentäjän ammatissa todennäköisimmin tulevat pärjäämään. Itsekarsintaa ei siis kannata tehdä.

Lentoreserviupseerikurssi 95:lle valitaan nelisenkymmentä oppilasta. Vain lentoreserviupseerikurssin suorittanut voi hakeutua Maanpuolustuskorkeakouluun Lentoupseerin koulutusohjelmaan, josta valmistuu ohjaajia Ilmavoimien, Maavoimien sekä Rajavartiolaitoksen tarpeisiin.

Ilmavoimien komentaja allekirjoittaa avaruustilannekuvayhteistyötä koskevan yhteisymmärryspöytäkirjan

United_States_Space_Command_emblem_2019

Ilmavoimien komentaja kenraalimajuri Pasi Jokinen ja Yhdysvaltain avaruusesikunnan (USSPACECOM) Rear Admiral Marcus A. Hitchcock allekirjoittavat Suomen ja Yhdysvaltain välisen avaruustilannekuvayhteistyötä koskevan yhteisymmärryspöytäkirjan 4. marraskuuta 2019.

Osana kansallisen avaruustilannekuvakyvyn kehittämistä puolustusministeriö on valtuuttanut Puolustusvoimat allekirjoittamaan yhteisymmärryspöytäkirjan. Puolustusvoimien sisällä avaruustilannekuvan tuottaminen on määritetty Ilmavoimien vastuulle.

Allekirjoitettavan sopimuksen perusteella on tarkoitus vaihtaa Suomen ja Yhdysvaltain kesken julkista avaruustilannetietoa muun muassa avaruusromulta suojautumiseksi ja erilaisten yhteentörmäysriskien pienentämiseksi.

Yhdysvallat on globaalisti keskeinen toimija avaruustilannetietoisuudessa (Space Situational Awareness, SSA) ja sillä on vastaavanlaisia sopimuksia useiden eurooppalaisten maiden kanssa.

Suomessa Ilmavoimat tekee yhteistyötä siviilihallinnon avaruustoimijoiden kanssa – kuten Ilmatieteen laitos ja Maanmittauslaitoksen Paikkatietokeskus – luodakseen ja kehittääkseen kansallista avaruustilannekuvakykyä. Ilmavoimien tuottama avaruustilannekuva täydentää Puolustusvoimien yhteistä tilannekuvaa ja sen perusteella saadaan tietoa muun muassa avaruusesineiden sijainnista ja liikkeistä. Avaruusesineitä tarkkailemalla voidaan esimerkiksi ennakoida avaruusromun saapumista ilmakehään.

Suomi on jo mukana sekä Euroopan Unionin että Euroopan Avaruusjärjestön avaruustilannetietoisuuteen liittyvissä komiteoissa ja yhteistyössä.

HX-hävittäjähankkeen tarkennettu tarjouspyyntö lähetettiin

74188742_2636433269753969_5919851048683438080_o

Puolustusvoimien logistiikkalaitos on lähettänyt 31. lokakuuta 2019 HX-hankkeen tarkennetun tarjouspyynnön. Tarkennettu tarjouspyyntö koskee seuraavia monitoimihävittäjiä sekä niihin liittyviä järjestelmiä ja aseita: Boeing F/A-18 Super Hornet (Yhdysvallat), Dassault Rafale (Ranska), Eurofighter Typhoon (Iso-Britannia), Lockheed Martin F-35 (Yhdysvallat) ja Saab Gripen (Ruotsi). Tarkennetun tarjouspyynnön vastauksia pyydetään 31.1.2020 mennessä.

Tarkennettu tarjouspyyntö jatkaa HX-hankkeen tarjouskilpailuvaihetta suunnitellusti. Tarjouskilpailuvaihe käynnistyi keväällä 2018 Puolustusvoimien logistiikkalaitoksen lähetettyä HX-hankkeen alustavan neuvottelukutsun ja tarjouspyynnön. Tarjouspyynnön vastaukset saapuivat tammikuussa 2019 ja sen jälkeen käynnistyi HX-hankkeen ensimmäinen neuvotteluvaihe.

Tarkennettu tarjouspyyntö on jatkumoa jo käydyille neuvotteluille. Tarkennetun tarjouspyynnön myötä kutakin tarjoajaa pyydetään kokoamaan alustavassa tarjouksessa ja neuvotteluissa antamansa tiedot selkeäksi, päivitetyksi ja parannetuksi kokonaisuudeksi.

Tarjouspyyntö on tarjoajakohtainen, mikä tarkoittaa, että kunkin tarjoajan tarjouspyyntö perustuu jo tarjottuun kokonaisuuteen ja sen tarkennustarpeisiin. Kaikkia tarjoajia kohdellaan edelleen tasapuolisesti. Alustavassa tarjouspyynnössä esitettyihin vaatimuksiin on tehty vain vähäisiä tarkennuksia, jotka ovat samoja jokaiselle tarjoajalle. HX-hankkeen toinen neuvotteluvaihe käynnistyy tarkennetun tarjouspyynnön lähettämisen myötä.

Perusteet ja ohjaus tarjouspyyntöön ovat hallitusohjelmassa ja valtioneuvoston puolustusselonteossa (2017). Hallituksen talouspoliittinen ministerivaliokunta puolsi tarkennetun tarjouspyynnön lähettämistä kokouksessaan lokakuun alussa. HX-hankkeen budjetin enimmäismääräksi asetettiin 10 miljardia euroa.

Suorituskykyinen kokonaisuus vuosikymmeniksi

HX-hanke valmistelee Ilmavoimien Hornet-kaluston suorituskyvyn täysimääräistä korvaamista turvallisuusympäristön asettamien vaatimusten mukaisesti miehitetyillä monitoimihävittäjillä.

Hankinnan kohteena oleva suorituskyky syntyy kunkin monitoimihävittäjävaihtoehdon ympärille rakentuvasta ja neuvoteltavasta hankintakokonaisuudesta. Tarjoajan on rakennettava hankkeelle asetetun enimmäisbudjetin puitteissa vaatimukset täyttävä suorituskyvyn kokonaisuus, joka pitää sisällään lentokoneiden lisäksi muut tekniset järjestelmät, koulutusjärjestelmät, tarvittavat huoltovälineet, testilaitteet ja varaosat sekä aseet, sensorit ja muut tarvittavat tyyppikohtaiset tukitoiminnot. Kokonaisuuteen kuuluvat myös puolustusjärjestelmään integroitumisen vaatimat johtamis- ja tietojärjestelmien muutokset sekä turvallisuuskriittisen infrastruktuurin rakentaminen.

Hankinnassa pyritään pienentämään eri järjestelmien yhteensovittamiseen ja tehokkaaseen yhteistoimintaan liittyvää riskiä pyytämällä toimittajilta kokonaisvaltaisia ratkaisuja suorituskykyvaatimusten täyttämiseksi.

Päätösalueet

Monitoimihävittäjän valinta perustuu viiteen päätösalueeseen: monitoimihävittäjän sotilaallinen suorituskyky, huoltovarmuus, teollinen yhteistyö, hankinta- ja elinkaarikustannukset sekä hankinnan turvallisuus- ja puolustuspoliittiset vaikutukset.

Koska hankinta vaikuttaa puolustusvoimien toimintakykyyn ja ratkaisee ilmavoimien koko taistelukyvyn aina 2060-luvulle asti, tulee hankintapäätöksen ensisijaisesti johtaa suorituskyvyltään parhaimman järjestelmän valintaan, mukaan lukien tukevat elementit ja koko elinkaaren aikainen kehittämiskyky.

Valmistajan on tarjottava vaatimukset täyttävät teollisen yhteistyön ratkaisut sekä ylläpitojärjestelmä, joka mahdollistaa poikkeusolojen toiminnan ja sen edellyttämän riittävän itsenäisen toimintakyvyn. Hankittavan järjestelmän käyttö- ja ylläpitokustannukset on pystyttävä kattamaan puolustusbudjetista.

Tarjoukset asetetaan paremmuusjärjestykseen vain suorituskyvyn perusteella. Muiden päätösalueiden osalta vaaditaan, että tarjous täyttää päätösalueille tarjouspyynnössä määritetyt vaatimukset.

Hankinnan vaiheistus tästä eteenpäin

Nyt lähetetty tarkennettu tarjouspyyntö käynnistää toisen neuvotteluvaiheen, jossa määritellään lopulliset hankintakokonaisuuksien sisällöt kunkin tarjoajan kanssa. Toisen neuvotteluvaiheen päätteeksi vuoden 2020 loppupuolella pyydetään lopulliset tarjoukset. Hankintapäätöksen tekee valtioneuvosto vuonna 2021.

Lapin lennoston Täppä 19 -harjoitus Oulunsalossa viikolla 45

Laplsto_Otava_HN_20191028

Harjoituksessa lennetään kymmenellä F/A-18 Hornet -monitoimihävittäjällä. Kuva: Puolustusvoimat

Lapin lennoston johtama Täppä 19 -lentotoimintaharjoitus järjestetään 4.–8.11. Oulunsalon tukikohdasta käsin.

Lennot suuntautuvat Rovaniemi–Kajaani–Oulu väliselle alueelle sekä Perämeren alueelle. Lentotoimintaa on maanantaista torstaihin klo 9–23 välisenä aikana sekä perjantaina klo 9–13.

Harjoituksessa lennetään kymmenellä F/A-18 Hornet -monitoimihävittäjällä. Harjoituksessa käytetään koneen omasuojaheitteisiin kuuluvia soihtuja, jotka voivat näkyä taivaalla kirkkaina valoilmiöinä.

Lentotoiminnasta aiheutuva melu voi aiheuttaa häiriötä, jota pyritään välttämään suuntaamalla toiminta harvaan asutuille alueille. Lentoaseman lähialueella noudatetaan melua vähentäviä lentomenetelmiä aina, kun se on mahdollista. Myös matalalentoja suoritettaessa pyritään välttämään meluhaittaa. Yliäänilentoja lennetään vain meren päällä.

Täppä 19 on tärkeä harjoitus lennoston nuorimmille ohjaajille. Harjoituksessa lennetään normaaleja koulutusohjelmaan kuuluvia lentoja ja harjoitellaan toimintaa vieraalta kentältä.

Ruska 19 mittasi onnistuneesti ilmavoimien valmiutta ja suorituskykyä

ILMAV_2-HN-Ruska17_20171011

Kuva: Ilmavoimat

Ruska 19 -ilmaoperaatioharjoituksen taisteluvaihe päättyi tiistaina 8. lokakuuta. Vaativa harjoitus on ollut onnistunut kokonaisuus, joka on testannut ilmavoimien valmiutta ja suorituskykyä.

Ilmavoimien vuoden 2019 pääsotaharjoitukseen osallistui enimmillään noin 60 lentokonetta ja 4 500 sotilasta. Useimmat harjoitukseen osallistuneista 2 000 reserviläisestä kotiutuvat keskiviikkona, ja harjoituksen purkuvaihe päättyy torstaina 10. lokakuuta. Ruskassa ilmaoperaatioiden ja ilmapuolustuksen kokonaisuutta on harjoiteltu valtakunnallisessa mittakaavassa.

Harjoituksen johtajana on toiminut ilmavoimien operaatiopäällikkö, eversti Juha-Pekka Keränen. Eversti Keränen, miten Ruska 19 -harjoituksen taisteluvaihe sujui?

‒ Ruska 19 oli erittäin onnistunut kokonaisuus. Ilmavoimien valmius ja suorituskyky mitattiin vaativassa harjoituksessa. Lensimme turvallisesti yli 900 lentotuntia kaikella ilmavoimien kalustolla noudattaen liikkuvaa taistelutapaa. Ilmaoperaatioiden ja ilmapuolustuksen yhteistoiminta Ruotsin ilmavoimien kanssa vahvistui entisestään.

‒ Kykenimme integroimaan F/A-18 Hornet ja JAS 39 Gripen C/D -monitoimihävittäjien, Hawk-suihkuharjoituskoneiden, ruotsalaisen Argus-johtokoneen, kuljetus- ja yhteyskonekaluston sekä ITO12 NASAMS II FIN ja ITO90M Crotale -ilmatorjuntayksiköiden kyvykkyydet ja johtamisjärjestelmät saumattomaksi toiminnaksi.

Harjoitukseen on osallistunut yli 2 000 reserviläistä. Miten kertausharjoitukset ovat onnistuneet?

‒ Kertausharjoitukset ovat sujuneet hyvin. Olen ylpeä reserviläistemme asenteesta, oppimishalusta ja todellisesta kyvystä toimia osana ilmavoimia haastavassa toimintaympäristössä. Taisteluvaiheessa joukot harjaantuivat omiin poikkeusolojen tehtäviinsä. Tämä kasvattaa suoraan kansallista puolustuskykyämme, sillä poikkeusoloissa tarvitaan riittävästi osaavia käsipareja.

Ruskassa harjoiteltiin Suomen kansallista puolustusta ilmavoimien liikkuvan taistelutavan mukaisesti. Miten tämä on näkynyt harjoituksessa?

‒ Liikkuva taistelutapa todennettiin sekä tukikohtien sisäisellä liikkeellä että ottamalla käyttöön uusia tukikohtia. Tukikohtia vastaan hyökättiin maalta, ilmasta ja kyberavaruudesta pakottaen puolustavat joukot sopeutumaan haastaviin tilanteisiin. Liikkuvassa taistelutavassa Karjalan lennoston tukikohtaosasto siirtyi ensin Joensuuhun, missä se käynnisti ilmaoperaatiot. Tilanteen edetessä osasto siirtyi Kajaaniin jatkaen operointia välittömästi rakentaen johtamisyhteydet ja tukeutumisedellytykset.

‒ Satakunnan lennoston tukikohtaosasto puolestaan toteutti samanlaisen operaation ensin Jämsän Hallissa ja sen jälkeen Vaasassa. Lisäksi harjoituksen aikana ilmaoperaatioiden käyttöön otettiin Porin ja Ylivieskan lentopaikat, joissa toimittiin kuljetus- ja yhteyskonekalustolla.

Ilmavoimien hävittäjätorjunnan sekä maa-, meri- ja ilmavoimien ilmatorjuntayksiköiden tulenkäyttöä johdetaan yhteisen ilmatilannekuvan perusteella. Ruska 19 -harjoituksen yhteydessä on evaluoitu ilmavoimien valvonta- ja johtamisjärjestelmien toimivuutta. Miten johtamisyhteydet ovat toimineet käytännössä?

‒ Ruskassa todennettiin uuden ilmavoimien integroidun tiedustelu-, valvonta- ja johtamisjärjestelmän (IITVJ) loppuarviointi. IITVJ on harjoituksen kokemusten perusteella otettavissa täyteen operatiiviseen käyttöön ensi vuoden alusta lukien. Testissä mitattiin henkilöstön osaamista, toimintatapojen dokumentaatiota ja järjestelmien toimintaa.

‒ Lisäksi Ruskassa tehtiin merkittäviä tutkakaluston siirtoja sekä yhdistettiin maavoimien valvonta- ja taistelujärjestelmiä IITVJ:n toiminnoiksi mahdollistaen yhteinen tilannekuva ja johtaminen kaikilla tasoilla. Harjoituksessa todennettiin myös se, että ITO12 NASAMS II FIN -ilmatorjuntakalusto kykenee operoimaan Link 16 -datalinkin välityksellä suomalaisten ja ruotsalaisten lento-osastojen kanssa.

Ruska 19 näkyi ja kuului usealla paikkakunnalla ympäri Suomea. Miksi tukikohtien ympäristössä otettiin käyttöön tilapäisiä harjoitusalueita?

‒ Vahvensimme Ruskassa tukikohtien taistelunkestävyyttä ottamalla viranomaisyhteistyön kautta käyttöön nousuteitä ja laajennettuja harjoitusalueita, mikä toi suojausjoukkomme myös tukikohtien aitojen ulkopuolelle. Esimerkiksi Pirkkalassa nousuteinä käytettiin lentokentän rullaustietä sekä ensimmäistä kertaa maantietä 3003.

‒ Ruska 19 näkyi ja kuului erittäin laajalla alueella osoittaen, että ilmavoimat puolustaa koko maata ja on kiinteä osa ympäröivää yhteiskuntaa. Olen erittäin tyytyväinen viranomaisyhteistoimintaan, joka mahdollisti harjoituksen läpiviennin tässä laajuudessa. Haluan myös kiittää kansalaisia kärsivällisyydestä tilapäisten harjoitusalueiden ja poikkeavien liikennejärjestelyiden kanssa.

Ruska 19 -harjoituksessa mukana yli 50 lentokonetta ja 4 500 sotilasta

ILMAV_Ruska17-aseistettu-HN_20171011

Kuva: Ilmavoimat

Ilmavoimat järjestää Ruska 19 -ilmaoperaatioharjoituksen 1.‒10. lokakuuta. Puolustushaaran vuoden pääsotaharjoitukseen osallistuu yli 50 ilma-alusta ja noin 4 500 henkilöä ympäri Suomea. Myös Ruotsin ilmavoimat on mukana harjoituksessa.

Ruska 19 on ilmavoimien suurin harjoitus vuonna 2019. Vuosittain järjestettävien Ruska-harjoitusten tavoitteena on kehittää ilmavoimien valmiutta sekä kouluttaa puolustusvoimien kantahenkilökuntaa, varusmiehiä ja reserviläisiä toimimaan Suomen ilmapuolustuksen poikkeusolojen tehtävissä. Harjoituksen johtaa ilmavoimien operaatiopäällikkö eversti Juha-Pekka Keränen.

Ruska 19 -harjoitukseen osallistuu yhteensä 4 500 henkilöä, joista noin 2 000 on reserviläisiä. Kaikki ilmavoimien joukko-osastot ovat mukana kokonaisuudessa. Maavoimista harjoitukseen osallistuu joukkoja Panssariprikaatista ja Utin jääkärirykmentistä. Ruskan lentotoimintaan osallistuu ilmavoimista 26‒28 F/A-18 Hornet -monitoimihävittäjää, 14 Hawk-suihkuharjoituskonetta, kuljetus- ja yhteyskonekalustoa sekä yksi maavoimien NH90-helikopteri.

Ruska 19 on osa Suomen ja Ruotsin puolustusyhteistyötä. Ruotsin ilmavoimista on mukana kahdeksan JAS 39 Gripen C/D -monitoimihävittäjää sekä valvonta- ja taistelunjohtokone Argus. Ruotsin ilmavoimat osallistuu harjoitukseen sekä ilmapuolustustehtäviä harjoittelevan osapuolen, että harjoitusvastustajaa kuvaavan osapuolen joukoissa.

Suomen ja Ruotsin ilmavoimat ovat osallistuneet toistensa kansallisen puolustuksen tehtäviin keskittyviin ilmaoperaatioharjoituksiin vuodesta 2016 alkaen. Suomen ilmavoimien Hornetit olivat mukana Ruotsin ilmavoimien Flygvapenövning 19 -ilmaoperaatioharjoituksessa maaliskuussa 2019.

Ruska 19 -harjoituksen lentotoiminta toteutetaan pääosin Tampereen, Kuopion, Rovaniemen ja Jyväskylän lentoasemien yhteydessä sijaitsevista ilmavoimien tukikohdista. Ilmavoimien taistelutavan edellyttämän hajautetun ryhmityksen mukaisesti harjoituksessa perustetaan tilapäiset tukikohdat myös Hallin, Joensuun, Kajaanin, Oulun, Porin ja Vaasan lentoasemille. Harjoitukseen osallistuvat ruotsalaiset lentokoneet tukeutuvat pääasiassa Kuopioon sekä Luulajan tukikohtaan Ruotsissa.

Lentotoiminta suuntautuu Rovaniemelle, Kuusamoon, Kajaaniin, Kuopioon, Jyväskylään, Tampereelle, Vaasaan ja Ruotsin Luulajaan rajautuvalle alueelle. Lisäksi tukikohtien lähialueilla liikkuu jalkaisin ja ajoneuvoilla joukkoja, joiden koulutukseen sisältyy taisteluharjoituksia. Ruska 19 -harjoitukseen osallistuvat ilmatorjuntayksiköt toimivat Lohtajan harjoitusalueella sekä Kuopion tukikohdassa.

Ruska 19 -harjoitukseen liittyy lentoja matalilla lentokorkeuksilla sekä yliäänilentoja, jotka voivat kuulua maassa yliäänipamauksina. Lentotoiminnasta aiheutuva melu voi aiheuttaa häiriötä, jota pyritään ehkäisemään välttämällä asutuskeskusten yllä lentämistä sekä noudattamalla melua vähentäviä lentomenetelmiä aina, kun se on mahdollista. Harjoituksessa käytetään lentokoneiden omasuojajärjestelmiin kuuluvia soihtuja ja silppua. Soihdut voivat näkyä taivaalla kirkkaina valoilmiöinä ja silppu voi aiheuttaa vääriä säätutkahavaintoja.

Harjoituksen lentotoiminta alkaa 1.10. kello 12 ja päättyy 8.10. kello 18 mennessä. Toiminnan määrä kasvaa asteittain harjoituksen edetessä. Lentotoiminnan aktiivisin vaihe on 4.‒8. lokakuuta, jolloin lennot ajoittuvat päivittäin aikavälille kello 8‒22.

Häjy 2019 -lentotoimintaharjoitus järjestetään viikolla 38

ILMAVE_Hawk-vinoneliö_20140808

Kuva: Ilmavoimat

Ilmasotakoulu järjestää Häjy 2019 -lentotoimintaharjoituksen Tikkakosken ja Rissalan tukikohdissa 16. – 20.9.2019.

Lentotoiminta ajoittuu maanantaista torstaihin kello 9.00 – 20.00 väliselle ajalle suuntautuen Tikkakoski – Virrat – Kauhava – Pyhäntä – Kuopio ja Pieksämäki rajautuville harjoitusalueille. Perjantaina lentotoiminta päättyy kello 14.00 mennessä.

Harjoituksessa lennetään 14 Hawk-suihkuharjoituskoneella sekä neljällä Hornet-hävittäjällä lentokoulutusohjelmien mukaisia lentoja, joihin sisältyy matalalentoja. Harjoitukseen osallistuu myös Ilmatorjuntajoukkoja. Harjoituksessa käytetään Hornetin omasuojaheitteitä eli soihtuja, jotka voivat näkyä taivaalla kirkkaina valoilmiöinä.

Baana 19 -lentotoimintaharjoitus Lusissa 9.–13. syyskuuta

2019-08-21 14_36_16-Baana 19 lentotoiminta-alue .pdf - Nitro Reader 3

Lentotoiminta-alue Lusin tukikohdan alueella

Karjalan lennosto järjestää Baana 19 -lentotoimintaharjoituksen Heinolan Lusiin perustettavassa maantietukikohdassa 9.–13. syyskuuta.

Harjoituksessa ilmavoimien ohjaajat lentävät lentokoulutusohjelmien mukaisia harjoituslentoja tilapäiselle sotilaslentopaikalle erilaisissa olosuhteissa. Lentotoimintaan osallistuu F/A-18 Hornet -monitoimihävittäjiä, Hawk-suihkuharjoituskoneita sekä kuljetus- ja yhteyskoneita. Lentotoiminta koostuu pääosin laskeutumisten ja lentoonlähtöjen harjoittelusta. Toimintaan osallistuvat koneet tukeutuvat omiin kotitukikohtiinsa.

Baana 19 -harjoitukseen osallistuu ilmavoimien henkilöstöä ja varusmiehiä. Harjoituksen johtajana toimii Karjalan lennoston komentaja eversti Timo Herranen.

Varsinainen lentotoimintavaihe alkaa maanantaina 9.9. ja päättyy torstaina 12.9. Lentotoimintaa on päivittäin kello 9–23 välisenä aikana. Paikalliset maatalouselinkeinon harjoittajat huomioiden lentotoiminnassa pidetään tauko päivittäin kello 17–19.

Liikennejärjestelyt valtatie 5:llä

Valtatie 5 katkaistaan yleiseltä liikenteeltä lauantaina 7.9. kello 12 alkaen.

Suljettava tieosuus on maantietukikohdan eteläpäässä Heinolan moottoritien (vt 5) ja Jyväskyläntien (vt 4) liittymän sekä pohjoisessa valtatie 5:n ja Lusintien (seututie 140) risteyksen välinen alue.

Kiertotie järjestetään Lusintietä (seututie 140) pitkin. Kiertotiellä on alennettu nopeusrajoitus ja pysäköintirajoituksia.

Valtatie 5 avataan liikenteelle viimeistään perjantaina 13.9. kello 18 mennessä.

Kieltoalueet ja liikkumisrajoitukset

Tukikohta lähialueineen on hallinnollisella päätöksellä otettu harjoituksen ajaksi puolustusvoimien käyttöön. Tukikohdan alueella on lisäksi liikkumisrajoituksia.

Lentotoiminta-alueella on lennokkien (drone) lennätyskielto. Lennätyskieltoalue ja harjoitusalue on merkitty oheiseen karttaan. Lennätyskieltoalueet löydät myös www.droneinfo.fi -sivustolta.

Puolustusvoimain lippujuhlan päivän ylennyksiä ilmavoimissa 4. kesäkuuta 2019

Suomen_Ilmavoimien_tunnus.svg

Tasavallan presidentti on ylentänyt everstiluutnanteiksi majurit Mika Helkovaaran, Lauri Suomisen ja Mikko Tommiskan ilmavoimien esikunnasta.

Insinöörieverstiluutnantiksi on ylennetty insinöörimajuri Jukka Muhonen Karjalan lennostosta. Majuriksi on ylennetty kapteenit Tapio Yli-Nisula ja Kimmo Paavilainen ilmavoimien esikunnasta ja kapteeni Henri Vormisto Ilmasotakoulusta. Insinöörimajuriksi on ylennetty insinöörikapteeni Ilkka Leskelä ilmavoimien esikunnasta ja insinöörikapteeni Jyrki Forsman Satakunnan lennostosta.

Kapteeniksi on ylennetty yliluutnantit Lassi Lintusaari, Janne Martikainen ja Jani Pakarinen Satakunnan lennostosta sekä yliluutnantit Marko Leinonen ja Arto Lindberg Karjalan lennostosta. Insinöörikapteeniksi on ylennetty insinööriyliluutnantti Timo Strömberg Ilmasotakoulusta.

Teknikkokapteeniksi on ylennetty yliluutnantti Jussi Kauppinen ilmavoimien esikunnasta. Teknikkoyliluutnantiksi on ylennetty teknikkoluutnantti Jarmo Tarkiainen Lapin lennostosta.

Lisäksi tasavallan presidentti on ylentänyt reservissä yliluutnantiksi luutnantti Teemu Aholan ilmavoimien esikunnasta sekä luutnantit Juho Muhosen ja Hannu Tammikarin Ilmasotakoulusta. Luutnantiksi on ylennetty vänrikki Janne Kilpiö Lapin lennostosta sekä vänrikit Arttu Kuukkanen ja Ari-Johannes Saniola Ilmasotakoululta.