Ruska 19 -harjoituksessa mukana yli 50 lentokonetta ja 4 500 sotilasta

ILMAV_Ruska17-aseistettu-HN_20171011

Kuva: Ilmavoimat

Ilmavoimat järjestää Ruska 19 -ilmaoperaatioharjoituksen 1.‒10. lokakuuta. Puolustushaaran vuoden pääsotaharjoitukseen osallistuu yli 50 ilma-alusta ja noin 4 500 henkilöä ympäri Suomea. Myös Ruotsin ilmavoimat on mukana harjoituksessa.

Ruska 19 on ilmavoimien suurin harjoitus vuonna 2019. Vuosittain järjestettävien Ruska-harjoitusten tavoitteena on kehittää ilmavoimien valmiutta sekä kouluttaa puolustusvoimien kantahenkilökuntaa, varusmiehiä ja reserviläisiä toimimaan Suomen ilmapuolustuksen poikkeusolojen tehtävissä. Harjoituksen johtaa ilmavoimien operaatiopäällikkö eversti Juha-Pekka Keränen.

Ruska 19 -harjoitukseen osallistuu yhteensä 4 500 henkilöä, joista noin 2 000 on reserviläisiä. Kaikki ilmavoimien joukko-osastot ovat mukana kokonaisuudessa. Maavoimista harjoitukseen osallistuu joukkoja Panssariprikaatista ja Utin jääkärirykmentistä. Ruskan lentotoimintaan osallistuu ilmavoimista 26‒28 F/A-18 Hornet -monitoimihävittäjää, 14 Hawk-suihkuharjoituskonetta, kuljetus- ja yhteyskonekalustoa sekä yksi maavoimien NH90-helikopteri.

Ruska 19 on osa Suomen ja Ruotsin puolustusyhteistyötä. Ruotsin ilmavoimista on mukana kahdeksan JAS 39 Gripen C/D -monitoimihävittäjää sekä valvonta- ja taistelunjohtokone Argus. Ruotsin ilmavoimat osallistuu harjoitukseen sekä ilmapuolustustehtäviä harjoittelevan osapuolen, että harjoitusvastustajaa kuvaavan osapuolen joukoissa.

Suomen ja Ruotsin ilmavoimat ovat osallistuneet toistensa kansallisen puolustuksen tehtäviin keskittyviin ilmaoperaatioharjoituksiin vuodesta 2016 alkaen. Suomen ilmavoimien Hornetit olivat mukana Ruotsin ilmavoimien Flygvapenövning 19 -ilmaoperaatioharjoituksessa maaliskuussa 2019.

Ruska 19 -harjoituksen lentotoiminta toteutetaan pääosin Tampereen, Kuopion, Rovaniemen ja Jyväskylän lentoasemien yhteydessä sijaitsevista ilmavoimien tukikohdista. Ilmavoimien taistelutavan edellyttämän hajautetun ryhmityksen mukaisesti harjoituksessa perustetaan tilapäiset tukikohdat myös Hallin, Joensuun, Kajaanin, Oulun, Porin ja Vaasan lentoasemille. Harjoitukseen osallistuvat ruotsalaiset lentokoneet tukeutuvat pääasiassa Kuopioon sekä Luulajan tukikohtaan Ruotsissa.

Lentotoiminta suuntautuu Rovaniemelle, Kuusamoon, Kajaaniin, Kuopioon, Jyväskylään, Tampereelle, Vaasaan ja Ruotsin Luulajaan rajautuvalle alueelle. Lisäksi tukikohtien lähialueilla liikkuu jalkaisin ja ajoneuvoilla joukkoja, joiden koulutukseen sisältyy taisteluharjoituksia. Ruska 19 -harjoitukseen osallistuvat ilmatorjuntayksiköt toimivat Lohtajan harjoitusalueella sekä Kuopion tukikohdassa.

Ruska 19 -harjoitukseen liittyy lentoja matalilla lentokorkeuksilla sekä yliäänilentoja, jotka voivat kuulua maassa yliäänipamauksina. Lentotoiminnasta aiheutuva melu voi aiheuttaa häiriötä, jota pyritään ehkäisemään välttämällä asutuskeskusten yllä lentämistä sekä noudattamalla melua vähentäviä lentomenetelmiä aina, kun se on mahdollista. Harjoituksessa käytetään lentokoneiden omasuojajärjestelmiin kuuluvia soihtuja ja silppua. Soihdut voivat näkyä taivaalla kirkkaina valoilmiöinä ja silppu voi aiheuttaa vääriä säätutkahavaintoja.

Harjoituksen lentotoiminta alkaa 1.10. kello 12 ja päättyy 8.10. kello 18 mennessä. Toiminnan määrä kasvaa asteittain harjoituksen edetessä. Lentotoiminnan aktiivisin vaihe on 4.‒8. lokakuuta, jolloin lennot ajoittuvat päivittäin aikavälille kello 8‒22.

Häjy 2019 -lentotoimintaharjoitus järjestetään viikolla 38

ILMAVE_Hawk-vinoneliö_20140808

Kuva: Ilmavoimat

Ilmasotakoulu järjestää Häjy 2019 -lentotoimintaharjoituksen Tikkakosken ja Rissalan tukikohdissa 16. – 20.9.2019.

Lentotoiminta ajoittuu maanantaista torstaihin kello 9.00 – 20.00 väliselle ajalle suuntautuen Tikkakoski – Virrat – Kauhava – Pyhäntä – Kuopio ja Pieksämäki rajautuville harjoitusalueille. Perjantaina lentotoiminta päättyy kello 14.00 mennessä.

Harjoituksessa lennetään 14 Hawk-suihkuharjoituskoneella sekä neljällä Hornet-hävittäjällä lentokoulutusohjelmien mukaisia lentoja, joihin sisältyy matalalentoja. Harjoitukseen osallistuu myös Ilmatorjuntajoukkoja. Harjoituksessa käytetään Hornetin omasuojaheitteitä eli soihtuja, jotka voivat näkyä taivaalla kirkkaina valoilmiöinä.

Baana 19 -lentotoimintaharjoitus Lusissa 9.–13. syyskuuta

2019-08-21 14_36_16-Baana 19 lentotoiminta-alue .pdf - Nitro Reader 3

Lentotoiminta-alue Lusin tukikohdan alueella

Karjalan lennosto järjestää Baana 19 -lentotoimintaharjoituksen Heinolan Lusiin perustettavassa maantietukikohdassa 9.–13. syyskuuta.

Harjoituksessa ilmavoimien ohjaajat lentävät lentokoulutusohjelmien mukaisia harjoituslentoja tilapäiselle sotilaslentopaikalle erilaisissa olosuhteissa. Lentotoimintaan osallistuu F/A-18 Hornet -monitoimihävittäjiä, Hawk-suihkuharjoituskoneita sekä kuljetus- ja yhteyskoneita. Lentotoiminta koostuu pääosin laskeutumisten ja lentoonlähtöjen harjoittelusta. Toimintaan osallistuvat koneet tukeutuvat omiin kotitukikohtiinsa.

Baana 19 -harjoitukseen osallistuu ilmavoimien henkilöstöä ja varusmiehiä. Harjoituksen johtajana toimii Karjalan lennoston komentaja eversti Timo Herranen.

Varsinainen lentotoimintavaihe alkaa maanantaina 9.9. ja päättyy torstaina 12.9. Lentotoimintaa on päivittäin kello 9–23 välisenä aikana. Paikalliset maatalouselinkeinon harjoittajat huomioiden lentotoiminnassa pidetään tauko päivittäin kello 17–19.

Liikennejärjestelyt valtatie 5:llä

Valtatie 5 katkaistaan yleiseltä liikenteeltä lauantaina 7.9. kello 12 alkaen.

Suljettava tieosuus on maantietukikohdan eteläpäässä Heinolan moottoritien (vt 5) ja Jyväskyläntien (vt 4) liittymän sekä pohjoisessa valtatie 5:n ja Lusintien (seututie 140) risteyksen välinen alue.

Kiertotie järjestetään Lusintietä (seututie 140) pitkin. Kiertotiellä on alennettu nopeusrajoitus ja pysäköintirajoituksia.

Valtatie 5 avataan liikenteelle viimeistään perjantaina 13.9. kello 18 mennessä.

Kieltoalueet ja liikkumisrajoitukset

Tukikohta lähialueineen on hallinnollisella päätöksellä otettu harjoituksen ajaksi puolustusvoimien käyttöön. Tukikohdan alueella on lisäksi liikkumisrajoituksia.

Lentotoiminta-alueella on lennokkien (drone) lennätyskielto. Lennätyskieltoalue ja harjoitusalue on merkitty oheiseen karttaan. Lennätyskieltoalueet löydät myös www.droneinfo.fi -sivustolta.

Puolustusvoimain lippujuhlan päivän ylennyksiä ilmavoimissa 4. kesäkuuta 2019

Suomen_Ilmavoimien_tunnus.svg

Tasavallan presidentti on ylentänyt everstiluutnanteiksi majurit Mika Helkovaaran, Lauri Suomisen ja Mikko Tommiskan ilmavoimien esikunnasta.

Insinöörieverstiluutnantiksi on ylennetty insinöörimajuri Jukka Muhonen Karjalan lennostosta. Majuriksi on ylennetty kapteenit Tapio Yli-Nisula ja Kimmo Paavilainen ilmavoimien esikunnasta ja kapteeni Henri Vormisto Ilmasotakoulusta. Insinöörimajuriksi on ylennetty insinöörikapteeni Ilkka Leskelä ilmavoimien esikunnasta ja insinöörikapteeni Jyrki Forsman Satakunnan lennostosta.

Kapteeniksi on ylennetty yliluutnantit Lassi Lintusaari, Janne Martikainen ja Jani Pakarinen Satakunnan lennostosta sekä yliluutnantit Marko Leinonen ja Arto Lindberg Karjalan lennostosta. Insinöörikapteeniksi on ylennetty insinööriyliluutnantti Timo Strömberg Ilmasotakoulusta.

Teknikkokapteeniksi on ylennetty yliluutnantti Jussi Kauppinen ilmavoimien esikunnasta. Teknikkoyliluutnantiksi on ylennetty teknikkoluutnantti Jarmo Tarkiainen Lapin lennostosta.

Lisäksi tasavallan presidentti on ylentänyt reservissä yliluutnantiksi luutnantti Teemu Aholan ilmavoimien esikunnasta sekä luutnantit Juho Muhosen ja Hannu Tammikarin Ilmasotakoulusta. Luutnantiksi on ylennetty vänrikki Janne Kilpiö Lapin lennostosta sekä vänrikit Arttu Kuukkanen ja Ari-Johannes Saniola Ilmasotakoululta.

ACE 19 -lentotoimintaharjoitus kerää yli 100 ilma-alusta pohjoisen taivaalle

D6HPHkmX4AAxvGW

Kuva: Ilmavoimat

Ruotsin, Suomen ja Norjan ilmavoimat järjestävät neljännen monikansallisen Arctic Challenge Excercise -harjoituksen 22. toukokuuta – 4. kesäkuuta.

ACE 19 on eräs vuoden suurimmista lentotoimintaharjoituksista Euroopassa. Harjoitukseen osallistuu yli sata ilma-alusta yhdeksän eri maan asevoimista. Monitoimihävittäjien lisäksi mukana on kuljetus- ja yhteyskoneita, ilmatankkauskoneita, valvonta- ja taistelunjohtokoneita sekä kuljetus- ja pelastushelikoptereita.

Harjoitusviikoilla lennetään maanantaista perjantaihin 2–3 lentokierrosta päivässä aikavälillä kello 9–18 Suomen aikaa (kello 8–17 Norjan ja Ruotsin aikaa). Lentotoimintaa on myös helatorstaina. Harjoituksen lentotoiminta-alue sijoittuu Suomen, Norjan ja Ruotsin pohjoisosiin. Harjoituksessa käytettävät tukikohdat ovat Rovaniemi, sekä Kallax Ruotsissa ja Bodö ja Örlanti Norjassa.

Harjoituksen johtaa tänä vuonna Ruotsin ilmavoimat.

Isäntämaiden lisäksi harjoitukseen osallistuvat Alankomaat, Iso-Britannia, Ranska, Saksa, Tanska, Yhdysvallat sekä NATO AWACS-johtokeskuskoneella.

Vuodesta 2013 alkaen joka toinen vuosi järjestetyt harjoitukset ovat Suomen, Norjan ja Ruotsin välistä NORDEFCO-yhteistyötä. Maiden ilmavoimat järjestävät miltei viikoittain yhteisiä ilmataistelukoulutukseen keskittyviä Cross Border Training (CBT) -lentokierroksia, joiden osallistujat toimivat maiden pohjoisosien kotitukikohdistaan käsin. Kustannustehokasta yhteisharjoittelun mallia voidaan soveltaa myös laajoihin lentotoimintaharjoituksiin.

Harjoituksen kansainvälisenä tavoitteena on harjoituttaa osallistuvia yksiköitä toimimaan monikansallisissa ilmaoperaatioissa, harjoitella turvallista ja tehokasta eri hävittäjätyyppien keskinäistä ilmataistelua, harjoitella yhteistoimintakykyä käyttämällä NATO:n toimintamenetelmiä sekä isäntämaatuen antamista ja toteuttaa kustannustehokas harjoitus käyttäen Cross Border Training -konseptia.

Harjoituksen kansallisena tavoitteena on muun muassa kehittää hävittäjätaktiikkaa ja osaamista ilmaoperaatioiden eri tehtävissä sekä ilmataistelussa erilaisia hävittäjätyyppejä vastaan, kehittää yhteistoimintakykyä monikansallisissa ilmaoperaatioissa haastavassa uhkaympäristössä sekä harjoitella isäntämaatuen antamista Rovaniemen tukikohdassa.

Harjoituksen johtajana toimii Ruotsin ilmavoimista F21 komentaja eversti Claes Isoz. Harjoituksen apulaiskomentajina toimivat Norjan Ilmavoimista Bodön tukikohdan komentaja eversti Vegard Böthun ja Suomen ilmavoimista Lapin lennoston komentaja eversti Antti Koskela, joka toimii myös harjoituksen kansallisena johtajana Suomessa.

Harjoitukseen osallistuu varusmiehiä Rovaniemen tukikohdassa toimien normaaleissa päivittäisissä tehtävissään. Harjoitukseen ei osallistu reserviläisiä.

ACE 19:n harjoitussivusto on avattu osoitteessa ilmavoimat.fi/ace19

Harjoitusta voi seurata myös ilmavoimien sosiaalisen median kanavilla facebook.com/ilmavoimat, twitter.com/finnishairforce ja Instagramissa @ilmavoimat aihetunnisteella #ACE19.

Pihti 2019 -lentotoimintaharjoitus viikolla 20

ILMAVE_Hawk Mk 51_20140808

Kuva: Puolustusvoimat

Ilmasotakoulun Hävittäjälentolaivue 41 järjestää Pihti 2019 -lentoharjoituksen 13.-17. toukokuuta Pirkkalan tukikohdassa Tampereella.

Harjoituksessa lennetään kuudella Hawk MK51A -suihkuharjoituskoneella koulutusohjelmien mukaisia lentoja maanantaista torstaihin klo 8-21välisenä aikana. Harjoitus päättyy perjantaina ja koneet palaavat Tikkakosken tukikohtaan iltapäivän aikana.

Harjoituksessa lennetään Pirkkalan lähialueilla sekä merialueella Porin – Vaasan välillä. Lisäksi harjoitellaan suunnistuslentoja Etelä- ja Keski- Suomen alueella 150 metrin korkeudella ja mittarilähestymisiä Porin, Turun ja Hallin lentokentille.

Pasi Jokinen ottaa vastaan ilmavoimien komentajan tehtävät

PE

Pasi Jokinen ottaa vastaan ilmavoimien komentajan tehtävät Kuva: Puolustusvoimat

lmavoimien komentajan vaihtokatselmusta vietetään Tikkakoskella Jyväskylän varuskunnassa 1. huhtikuuta, kun kenraalimajuri Sampo Eskelinen luovuttaa Ilmavoimat prikaatikenraali Pasi Jokisen komentoon.

Prikaatikenraali Jokinen on 21. ilmavoimien komentaja. Hän siirtyy ilmavoimien komentajaksi Pääesikunnan valmiuspäällikön tehtävästä. Sitä ennen hän on työskennellyt muun muassa Ilmavoimien esikunnassa ilmaoperaatiokeskuksen päällikkönä ja operaatiopäällikkönä vuosina 2014 – 2017 sekä Ilmavoimien teknillisen koulun johtajana vuonna 2013. Valmiuspäällikkönä hän aloitti elokuussa 2017. Jokinen ylennettiin everstiksi vuonna 2012 ja prikaatikenraaliksi vuonna 2017.

Kenraalimajuri Sampo Eskelinen siirtyy reserviin 55 vuoden iässä. Hän on palvellut ilmavoimien komentajana kesäkuusta 2017 alkaen.

Vaihtoparaatin yhteydessä suoritetaan ylilento kahdella F/A-18 Hornet -monitoimihävittäjällä ja kahdella Hawk-suihkuharjoituskoneella. Lennoilla on säävaraus.

TUPPI 2019 -lentotoimintaharjoitus lennetään viikolla 11

ILMAVE_Hawk Mk 51_20140808

Kuva: Ilmavoimat

Ilmasotakoulun Hävittäjälentolaivue 41 järjestää TUPPI 2019 -lentotoimintaharjoituksen Rissalan tukikohdasta 11. – 15. maaliskuuta. Harjoituksessa lennetään kahdeksalla Hawk-suihkuharjoituskoneella koulutusohjelman mukaisia lentoja.

Harjoituksessa lennetään päivittäin kello 9 – 19 välisenä aikana. Lentotoiminta suuntautuu pääsääntöisesti Jyväskylän – Kuopion – Kiuruveden – Kajaanin ja Suomussalmen välisille alueille. Alimmillaan harjoituksessa lennetään 50 metriä maan pinnan yläpuolella.

Ilmavoimat mukana Ruotsin Flygvapenövning 19 -harjoituksessa

ILMAV_20140808_HN ja Gripen

Kuva: Ilmavoimat

Ilmavoimat osallistuu 22.–27. maaliskuuta järjestettävään Ruotsin ilmavoimien Flygvapenövning 19 (FVÖ19) -ilmaoperaatioharjoitukseen 8-12 F/A-18 Hornet -monitoimihävittäjällä.

Flygvapenövning on Ruotsin ilmavoimien vuosittainen ilmaoperaatioharjoitus, jonka tavoitteena on harjoittaa ilmapuolustusjoukkoja Ruotsin kansallisen puolustuksen tehtäviin. FVÖ19-harjoituksen lentotoiminta on ympärivuorokautista ja tapahtuu pääosin Pohjois-Ruotsin yllä. Lentotoimintaa on myös Suomen ilmatilassa Tornionjokilaakson ja Länsi-Lapin yläpuolella.

Suomen ilmavoimat on mukana FVÖ19-harjoituksessa sekä ilmapuolustustehtäviä harjoittelevien niin sanottujen sinisten joukkojen että niiden vastustajaa kuvaavien punaisten joukkojen osana. Ilmavoimista harjoitukseen osallistuu 8-12 F/A-18 Hornet -monitoimihävittäjää ja noin 180 henkilöä. Maavoimat on mukana kolmella NH90-kuljetushelikopterilla ja noin 30 henkilön osastolla. FVÖ19-harjoituksen kokonaisvahvuus on noin 2 500 henkilöä.

Horneteista 4-6 osallistuu sinisen osapuolen toimintaan käyttäen tukikohtanaan Ruotsin Kallaxia sekä tarvittaessa muita Pohjois-Ruotsin tukikohtia. Myös maavoimien NH90-helikopterit tukeutuvat Kallaxiin. Punaisen osapuolen toimintaan osallistuvat 4-6 Hornetia lentävät Rovaniemen tukikohdasta. Rovaniemelle tukeutuu suomalaisten Hornetien lisäksi myös 4-6 Ruotsin ilmavoimien Gripen-monitoimihävittäjää, 2-4 SK-60-suihkuharjoituskonetta ja kaksi Saab SFO:n operoimaa elektroniseen sodankäyntiin erikoistunutta Learjet-suihkukonetta.

Rovaniemen tukikohdassa palvelevat Lapin lennoston varusmiehet osallistuvat harjoitukseen lentoteknisen huollon ja polttoainejakelun tehtävissä sekä sotilaspoliiseina. Lisäksi Kallaxin harjoitusosastoon Ruotsissa osallistuu noin 20 apumekaanikkona palvelevaa varusmiestä.

Suomen ja Ruotsin ilmavoimat ovat osallistuneet toistensa kansallisen puolustuksen tehtäviin keskittyviin ilmaoperaatioharjoituksiin vuodesta 2016 alkaen osana maiden välistä FISE-puolustusyhteistyötä. Toukokuussa 2018 ilmavoimat osallistui Itämeren sekä Ruotsin keski- ja kaakkoisosien yllä järjestettyyn FVÖ18-harjoitukseen kahdeksalla Hornetilla. Myös tuolloin Hornetit lensivät harjoituksessa sekä sinisen että punaisen osapuolen joukoissa Ruotsin ilmavoimien rinnalla. Lokakuussa 2017 ruotsalaiset Gripenit puolestaan osallistuivat vastaavassa roolissa ilmavoimien Ruska 17 -ilmaoperaatioharjoitukseen Suomessa.

Pohjois-Ruotsissa järjestetään samaan aikaan FVÖ19-harjoituksen kanssa Ruotsin maavoimien johtama Northern Wind 2019 -harjoitus, johon osallistuu Suomen maavoimista yli 1 500 henkilöä ja noin 500 ajoneuvoa. Northern Wind 2019 -harjoitukseen osallistuu yhteensä noin 10 000 henkilöä Ruotsista, Suomesta, Norjasta, Yhdysvalloista ja Iso-Britanniasta.

HX-hävittäjähankkeen tarjouspyynnön vastaukset saapuivat

hornet

Kuva: Puolustusvoimat

Puolustusvoimien logistiikkalaitos on saanut vastaukset keväällä 2018 lähetettyyn Hornetin seuraajahankkeen (HX-hanke) tarjouspyyntöön viideltä lentokonevalmistajalta.

HX-hävittäjähankkeen tavoitteena on korvata vuodesta 2025 alkaen poistuvan ilmavoimien Hornet-kaluston suorituskyky monitoimihävittäjään perustuvalla kokonaisratkaisulla. Puolustusvoimat lähetti huhtikuussa 2018 tarjouspyynnön (Request for Quotation, RFQ) Ison-Britannian, Ranskan, Ruotsin ja Yhdysvaltojen hallinnoille välitettäväksi viidelle monitoimihävittäjävalmistajalle. Tarjouspyynnön kohteena olevat konetyypit ovat Boeing F/A-18 Super Hornet (Yhdysvallat), Dassault Rafale (Ranska), Eurofighter Typhoon (Iso-Britannia), Lockheed Martin F-35 (Yhdysvallat) ja Saab Gripen (Ruotsi).

Puolustusvoimien logistiikkalaitos on vastaanottanut tammikuun 2019 loppuun asetettuun määräaikaan mennessä vastaukset alustavaan tarjouspyyntöön kaikista viidestä konetyypistä. Vastaukset sisältävät sitovaa tietoa kunkin monitoimihävittäjävaihtoehdon ympärille rakentuvasta kokonaisratkaisusta ja hankintakokonaisuudesta, jonka tavoitteena on tuottaa Suomen puolustusjärjestelmän kannalta paras mahdollinen suorituskyky Hornet-kaluston korvaajaksi.

Tarjouspyynnön vastaukset sisältävät pyydettyjen 64 lentokoneen lisäksi niiden operointiin tarvittavat tekniset järjestelmät, koulutusjärjestelmät, tarvittavat huoltovälineet, testilaitteet ja varaosat sekä aseet, sensorit ja muut tarvittavat tyyppikohtaiset tukitoiminnot. Lisäksi tarjouksiin sisältyy mahdollisesti muita tukevia järjestelmiä ja suorituskyvyn elementtejä.

Alustavien tarjousten vastaanottamista seuraa useita kuukausia kestävä tarjousten sisällön analyysivaihe sekä hävittäjähankinnan tarjouskilpailun ensimmäinen neuvotteluvaihe, jossa tarjouksia tarkennetaan hävittäjävalmistajien kanssa.

Vuoden 2019 jälkipuoliskolla lähetetään tarkentava tarjouspyyntö, jota seuraavassa toisessa neuvotteluvaiheessa määritellään lopullisten hankintakokonaisuuksien sisällöt tarjoajien kanssa. Toinen neuvotteluvaihe päättyy vuonna 2020, jolloin valmistajilta pyydetään lopulliset tarjoukset. Valtioneuvosto tekee päätöksen Hornet-kaluston seuraajasta vuonna 2021.

Perustietoa HX-hankkeesta: www.defmin.fi/hx