Tutkinta lentokoneen OH-BEX nokkatelineen toimintahäiriöstä johtuneesta onnettomuudesta Helsinki-Vantaan lentoasemalla 26.8.2015 on valmistunut

2016-10-03-14_29_00-l2015-02_tutkintaselostus-pdf-nitro-reader-3

Kuva: Onnettomuustutkintakeskus

Onnettomuustutkintakeskuksen tutkinta 26.8.2015 Helsinki-Vantaan lentoasemalla tapahtuneen Beechcraft King Air C90 –tyyppisen lentokoneen onnettomuudesta on valmistunut. Onnettomuus johtui koneen laskutelinejärjestelmän nokkatelineen käyttölaitteen liikeruuvin vaurioitumisesta. Onnettomuuden syntyyn vaikutti myös varamenetelmän puuttuminen laskutelineen liikeruuvin vaurioitumisen varalle. Lentokone vaurioitui huomattavasti onnettomuudessa, henkilövahingoilta vältyttiin.

Lentokone lähti rahtilennolle Helsinki-Vantaan lentoasemalta Ruotsin Örebrohon 26.8.2015. Koneessa oli kahden hengen miehistö ja rahtina lääkeaineita. Muita henkilöitä ei ollut koneessa. Lentokone oli lennolle lähdettäessä lentokelpoisuutta koskevien vaatimusten mukaisesti lentokelpoinen, ohjaajat asianmukaisesti koulutettuja, ja heidän lupakirjansa ja kelpoisuutensa olivat voimassa.

Kun ohjaajat valitsivat laskutelineen lentoonlähdön jälkeen ylös, kuului nokkatelineestä normaalista poikkeava rusahdus. Merkkivalo osoitti, että laskuteline ei ollut tullut normaalisti ylös. Ohjaajat tekivät hätätoimenpideohjeistuksen mukaiset toimenpiteet, mutta nokkatelineen alaslukittumista osoittava merkkivalo ei syttynyt.

Ohjaajat päättivät palata takaisin lähtökentälle. Laskeutumisen yhteydessä lentokoneen nokka liukui maassa noin 500 metriä. Nokka, laskutelineluukut ja potkurit vaurioituivat. Lentoaseman pelastustoimi oli valmiudessa kiitotien läheisyydessä.

Lentokoneen nokkatelineen käyttölaite vaurioitui toimintakelvottomaksi, kun liikeruuvin mutterikierteet leikkautuivat irti telineitä sisään otettaessa. Leikkautuminen johtui pitkälle edenneestä pronssikierteiden kuluneisuudesta, jolloin ne eivät lopulta enää kestäneet välitettyä voimaa. Huoltovaatimusten mukaisesti välystarkastus ja voitelu suoritetaan 1000 laskeutumisen tai 30 kuukauden välein. Vaurioituessaan käyttölaitteelle oli kirjattu noin 900 laskeutumista.

Teknisessä tutkinnassa havaittiin, että nokkalaskutelineen käyttölaitteen liikeruuvin kierteet olivat huomattavasti kuluneet, jopa alle kolmasosaan alkuperäisestä vahvuudestaan. Liikeruuville ominaista kulumista nopeutti se, että voitelutapa ei takaa tasaista voitelua kierteiden pinnoilla ajan kuluessa.

Telineen toimintaperiaatteesta johtuen liikeruuvi muodostaa kriittisen heikon lenkin telineiden toiminnan kannalta. Nokkalaskutelineen varamenetelmä on suunniteltu vain sähköjen menettämisen tai sähkömoottorin rikkoutumisen varalle. Näin ollen varamenetelmän käsikahvalla ei ole mahdollista lukita telineitä alas laskeutumisasentoon, jos liikeruuvin kierteen pettävät irtileikkautumalla.

Onnettomuustutkintakeskus suosittaa, että Yhdysvaltain ilmailuviranomainen FAA – Federal Aviation Administration – velvoittaa lentokoneen valmistajaa tarkistamaan huoltovaatimusta siten, että välystarkastusjaksoa lyhennetään merkittävästi ja että kierteiden kulumisnopeus otetaan huomioon.

Turvallisuussuositus annetaan turvallisuuden parantamiseksi, vastaavien onnettomuuksien ennaltaehkäisemiseksi ja vahinkojen minimoimiseksi.

Vahva potilastietojen luottamuksellisuus turvasi lentäjän, mutta ei matkustajia Germanwingsin onnettomuudessa

2015-07-17 13_54_37-easan-raportti-task-force-on-measures-following-the-accident-of-germanwings-flig

Euroopan komissio on julkaissut tänään Euroopan lentoturvallisuusvirasto EASAn työryhmän laatiman raportin Germanwingsin lento-onnettomuudesta vastaavien onnettomuuksien ehkäisemiseksi. ”Vahva potilastietojen luottamuksellisuus turvasi lentäjän, mutta ei matkustajia”, toteaa Trafin ilmailujohtaja Pekka Henttu. Raportin uusilla suosituksilla pyritään myös  parempaan tasapainoon turvallisuuden ja potilastietojen luottamuksellisuuden välillä.

24.3.2015 tapahtunutta Germanwingsin lento-onnettomuutta tutkivan Ranskan onnettomuustutkintaviraston alustavan raportin mukaan perämies tuhosi koneen tarkoituksellisesti. Onnettomuudessa menehtyi 144 henkilöä. Onnettomuustutkinta valmistunee vuoden loppuun mennessä.

Euroopan komission liikennekomissaari Violeta Bulc antoi 6.5.2015 Euroopan lentoturvallisuusvirasto EASAlle tehtäväksi laatia suosituksia vastaavien onnettomuuksien ehkäisemiseksi. EASAn työryhmässä oli vahva suomalaisedustus – mukana olivat Trafin ilmailujohtaja Pekka Henttu ja lentokapteeni, psykologi Matti Sorsa. Työryhmä luovutti raporttinsa komissaari Violeta Bulcille 16.7.2015.

Suosituksilla tasapainoa lentäjän terveystietojen luottamuksellisuuteen ja yleiseen turvallisuuteen

Raportti sisältää kuusi suositusta. Erityistä huomiota suositusten valmistelussa kiinnitettiin lentäjän terveystietojen luottamuksellisuuden ja yleisen turvallisuuden tasapainoon sekä turvallisuustavoitteiden ja suositettujen toimenpiteiden järkevään suhteeseen. Lentäjien osalta toimenpidesuositukset kohdistuvat kaupallisen ilmakuljetuksen lentäjiin.

”EASA laatii syyskuun aikana suositusten täytäntöönpanosuunnitelman. Esitetyt toimenpiteet ovat komission ja EASAn toimivaltaan kuuluvia, lukuun ottamatta potilastietojen luottamuksellisuutta koskevaa suositusta”, sanoo Henttu.  ”Komissaari Bulc esitti, että suositusten täytäntöönpanossa komission ja EASAn osalta tulisi noudattaa ns. nopeutettua menettelyä. Pidän tätä erittäin tärkeänä”, Henttu jatkaa.

Ilmailupsykologialla tärkeä rooli

”Erityisen merkittävää on se, että nyt tunnistetaan ja tunnustetaan ilmailupsykologian tärkeä rooli. Oikeastaan se olisi pitänyt tehdä jo vuosikymmeniä sitten. Suomessahan psykologisia arviointeja on tehty koulutusorganisaatioiden ja lentoyhtiöiden oma-aloitteisuuteen perustuen, Henttu toteaa. ”On kuitenkin oleellista, että ilmailupsykologian työtä tekevät ilmailun toimintaympäristön ja erityisesti ohjaamotyöskentelyn tuntevat ammattilaiset”, Henttu jatkaa. 

Trafin ilmailujohtajan mukaan myös lentäjien terveystietojen yhteisen eurooppalaisen tietojärjestelmän luominen on erittäin tärkeää. Näin varmistetaan lentäjien terveystietojen siirtyminen eri maiden välillä. 

”Olen tyytyväinen työryhmän tuloksiin myös siinä mielessä, että raportissa tulee esille myös Trafin sääntelyn periaatteita: suhteellisuutta on noudattava. Onnettomuuksiin liittyvissä jälkitilanteissa on vältettävä ns. traumasääntelyä, joka on helposti ylimitoitettua”, Henttu toteaa.

Euroopan komission tiedote

Tiedostot

 

Laskuvarjohyppääjä kuoli onnettomuudessa Kouvolan Utissa

Pääkaupunkiseudulta kotoisin oleva 36-vuotias mies menehtyi laskuvarjohypyssä sattuneessa onnettomuudessa Kouvolan Utissa perjantai-iltana. Mies kuului kokeneeseen hyppyseurueeseen, joka oli suorittanut päivän mittaan useampia laskuvarjohyppyjä. Illalla noin kello 20 viimeisen hyppykierroksen aikana toinen hyppääjä oli juuri ennen laskeutumista ilmeisesti osunut miehen varjoon seurauksella, että mies putosi hallitsemattomasti maahan. Mies toimitettiin sairaalaan. Annetusta ensiavusta huolimatta hän kuoli saamiinsa vammoihin.

Kysymys oli vapaa-ajalla harrastustoiminnassa sattuneesta onnettomuudesta.

PIENI ILMALIIKENNEONNETTOMUUS MALMIN LENTOASEMALLA

Hätäkeskus sai klo 14.16 ilmoituksen Malmin lentoasemalla tapahtuneesta ilmaliikenneonnettomuudesta.

Paikalle lähetettiin useita partioita sekä pelastuslaitoksen yksiköitä. Kohdealue eristettiin onnettomuustutkinnan turvaamiseksi.

Kyseessä oli kaksipaikkainen pienkone, joka moottorivian takia joutui suorittamaan hätälaskeutumisen Malmin lentokenttäalueen ulkopuolelle. Lentäjä oli yksin koneessa ja hän sai onnettomuudessa lieviä vammoja.

Espanjan sotilaskoneturmassa neljä kuollutta

A400M-1969

Turmakone oli kuvankaltainen Airbusin valmistama A400M tyypin sotilaskuljetuskone

Espanjassa ainakin neljä ihmistä on kuollut koelennolla olleen sotilaskuljetuskoneen maahansyöksyssä. Lisäksi kaksi koneessa ollutta loukkaantui vaikeasti.

Espanjan pääministerin Mariano Rajoyn mukaan ilmeisesti kaikki koneessa olleet olivat Airbus-yhtiön espanjalaisia työntekijöitä.

airbus-military-a400m

Kone syttyi tuleen syöksyttyään maahan. Airbus-kone oli testikäytössä, ja se oli määrä luovuttaa myöhemmin Turkin asevoimille.

Sevillan lentokenttä suljettiin pian turman jälkeen.

Kyseessä on ensimmäinen A400M-koneelle sattunut onnettomuus. Seitsemän Nato-maan yhteisprojektina kehitetty kuljetuskone otettiin palveluskäyttöön useiden viivästysten jälkeen vuonna 2013. Turmakone oli koottu Sevillan tehtaalla.

ONNETTOMUUSTUTKINTAKESKUS: Jämijärven lentoturma paljasti puutteita hyppylentotoiminnassa (Animaatio)

Jämijärvellä 20. huhtikuuta 2014 tapahtuneen lento-onnettomuuden taustalla oli useita syitä, jotka liittyivät sekä lentokoneen rakenteisiin että sen käyttötapaan. Onnettomuudessa kuoli kahdeksan koneessa ollutta laskuvarjohyppääjää. Kolme ihmistä pelastui.

Onnettomuustutkintakeskuksen 16.4.2015 julkaiseman tutkintaselostuksen mukaan onnettomuuden välitön syy oli oikean siiven siipituen nurjahtaminen. Siihen vaikuttava voima syntyi, kun suurella nopeudella lentäneen koneen vauhti hidastui nopeasti ja koneen nokka kääntyi alas. Lentokone menetti ohjattavuutensa ja alkoi pyöriä syöksykierteen kaltaisessa liikkeessä pystyakselinsa ympäri. Siipi kääntyi alas hyppyovea vasten ja esti poistumisen.

Muita onnettomuuden syntyyn vaikuttaneita tekijöitä oli neljä.

Siipituessa oli väsymismurtuma, joka oli syntynyt pitkän ajan kuluessa ja jota oli mahdoton havaita silmämääräisesti. Koneen vaurioiden vuoksi väsymismurtuman syntyä ei voitu tarkemmin tutkia.

Lentokoneelle aiheutui laskuvarjohyppytoiminnasta lentotuntien määrään suhteutettuna runsaasti nousuja ja laskuja. Konetta myös lennettiin usein lähes sen sallittuun maksimipainoon kuormattuna. Kumpikin tekijä lisäsi rakenteeseen kohdistunutta kuormitusta.

Kolmanneksi tapahtuneeseen vaikutti ohjaajan vähäinen lentokokemus tehokkaalla potkuriturbiinikoneella sekä puutteellinen koulutus koneen kuormauksesta ja sen vaikutuksista koneen käyttäytymiseen. Myös lentokoneen suuri paino ja massakeskiöaseman sijainti takana onnettomuuslennolla sekä ohjaajan mahdollisesti virheellinen näköhavainto horisonttitasosta vaikuttivat tapahtumiin.

Rakennussarjasta kootun lentokoneen siipiin oli myös tehty rakenteellisia muutoksia, jotka lisäsivät siipitukiin vaikuttavia voimia mutta joiden vaikutusta ei ollut selvitetty. Rakennuslupaan ei ollut haettu Liikenteen turvallisuusvirastolta (Trafi) kirjallisesti lupaa muutoksiin. Rakentamisen valvojalta ja katsastajilta puuttui tieto muutosten alkuperästä tai vaikutuksista.

Tutkinnan perusteella Onnettomuustutkintakeskus antaa viisi turvallisuussuositusta.

Liikenteen turvallisuusvirastoa suositetaan rajoittamaan riskiperusteisesti harrasterakenteisten ilma-alusten paikkalukua ja käyttöä laskuvarjohyppytoiminnassa sekä varmistamaan harrasteilmailun kehittämisprojektin yhteydessä, että Suomen Ilmailuliitto ry tekee hyppytoiminnalle malliohjeen, johon yhdistykset sisällyttävät hyppylentäjille tarkoitetun koulutusohjelman ja kokeet.

Lisäksi Liikenteen turvallisuusvirastoa suositetaan varmistamaan, että harrasterakenteisten ilma-alusten rakennustyön valvojien ja katsastajien kokemus ja koulutus vastaavat rakennustyön sekä muutosten valvonnan vaatimuksia.

Euroopan lentoturvallisuusvirastoa (EASA) suositetaan laatimaan ilma-aluksen päällikölle yksityiskohtaiset teoria- ja lentokoulutusvaatimukset laskuvarjohyppyjen lentotoimintaa varten.

Sosiaali- ja terveysministeriölle annettavassa suosituksessa toistetaan 2008 koulusurmia tutkineen lautakunnan antama suositus. Ministeriötä suositetaan huolehtimaan siitä, että vakavien onnettomuuksien psykososiaalista tukea varten käytössä on suunnitelmat, resurssit, määritellyt vastuut ja päätösvaltainen asiantunteva johto riippumatta siitä, missä onnettomuus tapahtuu tai mistä asianosaiset ovat kotoisin.

L2014-02 tutkintaselostus (pdf, 5.53 Mt)Liite 2. VTT:n tutkimusselostus: Alumiinisen siipituen alapään materiaalin ja murtumisen tutkimus(pdf, 2.37 Mt)Liite 3. VTT:n tutkimusraportti: Siipituen puristuskestävyys (pdf, 1.38 Mt)Liite 4. Patria Aviationin teknisen tarkastelun raportti: OH-XDZ:n siipituen kuorma ja koneen käytös erilaisissa lentotiloissa rajanopeudella (pdf, 1.04 Mt)Liite 5. Psykososiaalista tukea koskevat aiemmat havainnot ja tutkinnan yhteydessä toteutetun kyselyn tulokset (pdf, 0.17 Mt)

:KATSO VIDEO: Kaksi pienlentokonetta syöksyi mereen polttoaineen loputtua

2015-01-26 16_21_07-DVIDS - Video - Pilot Safe After Ditching 253 Miles From Maui

Kaksi pienlentokonetta joutui viikonloppuna samanlaiseen onnettomuuteen Yhdysvalloissa lähellä Havaijia. Molemmat pienlentokoneet putosivat mereen sen jälkeen, kun niiden polttoaine loppui.

Yhdysvaltain rannikkovartioston mukaan toisessa koneessa oli vain lentäjä, mutta toisessa oli lentäjän lisäksi kolme matkustajaa. Kaikki selvisivät hengissä onnettomuuksista.

Toinen koneista oli onnettomuuden sattuessa 400 kilometrin päässä rannikosta, toinen 17 kilometrin päässä.

 

Update #2: Four rescued from second plane crash off Oahu

Jämijärven onnettomuuden tutkintaselostus valmistuu maaliskuussa

Jämijärvellä viime pääsiäisenä sattuneen lento-onnettomuuden turvallisuustutkinta on loppuvaiheessa. Onnettomuustutkintakeskus tutkintaselostus julkaistaan kuitenkin aikaisintaan maaliskuussa, koska selostuksesta annetut lausunnot edellyttävät lisäselvityksiä.

Tutkintaselostus lähetettiin useille tahoille lausunnonantoa varten joulukuun alkupuolella. Julkaisemisen yhteydessä järjestetään tiedotustilaisuus.

Onnettomuustutkintakeskus on pitänyt onnettomuudessa kuolleiden laskuvarjohyppääjien omaisille Tampereella erillisen tiedotustilaisuuden joulukuun puolivälissä. Samana viikonloppuna SPR järjesti omaisille vertaistukitilaisuuden.

Lento-onnettomuus tapahtui Jämijärven lentokentällä 20. huhtikuuta, kun laskuvarjohyppääjiä kuljettanut Comp Air -lentokone putosi. Koneen lentäjä ja kaksi hyppääjää pelastuivat putoavasta koneesta, mutta kahdeksan ihmistä kuoli.

Onnettomuustutkintakeskuksen tutkinnassa selvisi jo viime syksynä, että lentokoneen alumiininen siipituki murtui ilmassa. Vikaa ei pystynyt havaitsemaan normaalin huollon ja tarkastuksen yhteydessä.

Murtuma oli onnettomuuden välitön syy, mutta tapahtuman taustalla on lisäksi useita myötävaikuttaneita tekijöitä.

 

Inhimillinen virhe paljastui Hawk-onnettomuuden syyksi

_DSC7860

Kuva Puolustusvoimat , Tiedottaja Laura Kaipainen 20.11.2013. Perho, Ilmavoimien Esikunta

Onnettomuustutkintaryhmä on saanut valmiiksi marraskuussa 2013 Keski-Pohjanmaalla tapahtuneen kahden Hawk-suihkukoneen onnettomuuden tutkinnan. Sotilasilmailun Viranomaisyksikön nimittämän tutkintaryhmän mukaan onnettomuuden taustalla oli ohjaajan virheellistä havaintoa seurannut tapahtumaketju. Havaintovirhe ei yksin aiheuttanut kahden koneen törmäystä ilmassa, vaan sen syntymiseen myötävaikutti lisäksi mm. vähäiseksi jäänyt radioliikenne.

Kaksi Ilmavoimien Hawk-harjoitussuihkukonetta osui toisiinsa harjoituslennolla Perhossa, Salamajärven alueella Keski-Pohjanmaalla 13. marraskuuta. Koneet olivat suorittamassa Hawk-lentokoulutusohjelman mukaista kaartotaisteluharjoitusta.
Toisen onnettomuuskoneen ohjaaja menehtyi turmassa välittömästi törmäyksen yhteydessä. Toinen pelastautui käyttämällä heittoistuinta. Kolmas harjoitukseen osallistunut kone laskeutui normaalisti.
Tutkimuksissa on käynyt ilmi, että heittoistuin ei olisi törmäysvaurioiden vuoksi toiminut oikein, vaikka ohjaaja olisikin käyttänyt heittoistuimen laukaisua, toteaa onnettomuustutkintaryhmän johtaja majuri Mikko Pekkala.
Molemmat turmakoneet tuhoutuivat onnettomuudessa täysin.

Virheellinen havainto johti puutteelliseen tilannekuvaan

Onnettomuushetkellä koneet olivat suorittamassa 2 vastaan 1 kaartotaisteluharjoitusta. Onnettomuuskoneet muodostivat harjoituksessa parin ja harjoittelivat yksittäisen vastustajan eli kolmannen harjoituksessa mukana olleen koneen torjuntaa näköetäisyydellä. Harjoituksen tehtävänanto suoritettiin voimassa olevien ohjeiden mukaisesti.

Ennen onnettomuutta harjoitusosasto lensi yhteensä seitsemän kohtaamista. Koneiden tallenteiden sekä radiopuhelinliikenteen mukaan ennen onnettomuutta lennetyt kohtaamiset sujuivat suunnitellusti. Torjujat vaihtoivat rooleja sujuvasti ja radiopuhelinliikenne oli lyhyttä ja selkeää.

_DSC7932

Maastosta löydettyjen koneen osien koko ja tunnistettavuus vaihteli paljon.
Kuva Puolustusvoimat , Ilmavoimat / Laura Kaipainen 20.11.2013. Perho, Salamajärvi, Ilmavoimien Esikunta

Varjo+ja+vinka

Maastosta löytyneet koneen osat ja muu materiaali etsitään ja dokumentoidaan tarkasti. Onnettomuusalueen kartoittamista ja tutkintaa tuettiin etsintälennoilla. Ilmassa alkeiskoulutuskone Vinka.
Kuva Puolustusvoimat , Ilmavoimat / Laura Kaipainen 14.11.2013. Perho, Ilmavoimien Esikunta

Onnettomuus tapahtui lennon kahdeksannessa eli suunnitelmien mukaisesti viimeisessä kohtaamisessa.

Toinen ohjaajista teki virheellisen havainnon toisen koneen korkeudesta, paikasta sekä lentosuunnasta ennen viimeisen ammuntasyöksyn aloittamista, kuvailee majuri Pekkala. Tämän seurauksena koneet ajautuivat risteäville lentoradoille.

Onnettomuustutkintaryhmän mukaan havaintovirhe ei kuitenkaan suoraan aiheuttanut kahden koneen törmäystä ilmassa. Onnettomuuden syntyyn vaikutti myös se, että ohjaajien välinen radioliikenne jäi vähäiseksi juuri ennen harjoituksen viimeistä kohtaamista.

Radioliikenne oli ohjeistuksen mukaista ja täytti riittävän kommunikaation ehdot, painottaa majuri Pekkala. Radioliikenne ei kuitenkaan tukenut riittävästi ohjaajien oikean tilannekuvan muodostumista.

Suosituksena ohjeistuksen tarkentaminen

Onnettomuustutkintaryhmä toteaa, että ohjaajat ovat toimineet lentotehtävää suorittaessaan voimassaolevien ohjeiden ja sääntöjen mukaisesti. Lentoturvallisuuden kehittämiseksi ryhmä esittää, että ilmataisteluun liittyvää ohjeistusta tarkennetaan etenkin radiopuhelinliikenteen osalta.

Tarkoitus olisi lisätä kommunikaatiota ilmataistelun aikana, ja parantaa siten ohjaajien tilannetietoisuutta, tarkentaa Pekkala.

Etsintä- ja pelastustoimintaan sekä onnettomuuden tutkintaan liittynyt eri viranomaisten välinen yhteistyö sujui hyvin. Tutkintaryhmä näkee kuitenkin myös viranomaisyhteistyössä kehittämisen mahdollisuuksia.

Yhteistoimintaharjoituksia tulisi olla enemmän, tarkentaa Pekkala. Niissä tulisi keskittyä kokonaisuuden johtamiseen sekä yhteisen tilannekuvan kokoamiseen ja jakamiseen. Lentopelastuskeskuksen ja pelastuslaitoksen johtosuhteiden osalta ohjeita tulisi tarkentaa siten, että ne soveltuisivat paremmin sotilaslento-onnettomuustilanteisiin.

Raportti: Malesialaiskoneeseen osui ulkopuolisia esineitä

b0183934171fprem-rapport-mh-17-nl-interactief

Itä-Ukrainan yllä heinäkuussa pudonneen Malaysia Airlines -yhtiön lentokoneen tuhon syynä olivat useat kovalla nopeudella edenneet esineet, jotka lävistivät koneen. Hollantilaistutkijoiden alustavan raportin mukaan esineet aiheuttivat niin paljon rakenteellista vahinkoa, että kone hajosi.

Raportti näyttäisi tukevan jo pitkään julkisuudessa esillä ollutta olettamusta, jonka mukaan kone pudotettiin ilmatorjuntaohjuksella. Länsimaiden ja Ukrainan mukaan separatistit pudottivat koneen venäläisvalmisteisella ohjuksella. Venäjän mukaan koneen pudottivat Ukrainan sotilaat.

caad72313ed9anp-28026977940x500

Tutkijoiden mukaan mikään ei tällä hetkellä viittaa siihen, että kone olisi pudonnut teknisen vian tai miehistön toimien vuoksi.

Amsterdamista Kuala Lumpuriin matkalla olleessa koneessa oli 298 ihmistä, jotka kaikki kuolivat.

Hollantilaistutkijat eivät ole päässeet putoamispaikalle alueella raivonneiden taisteluiden vuoksi. Lopullisen raportin valmistuminen kestää vuoden. Raportissa ei oteta kantaa siihen, mikä taho mahdollisesti pudotti koneen, vaan siinä tutkitaan ainoastaan putoamisen syytä.

b0183934171fprem-rapport-mh-17-nl-interactief(pdf)