Yleiset Uutiset

Kesällä 2018 suomalaisia lentomatkustajia ovat haitanneet lentojen myöhästymiset, joiden määrä on ollut yli kaksinkertainen edelliskesään verrattuna. Syynä tähän ovat muun muassa lakot, lentäjäpula ja huono sää.

Suomalaisten lentomatkustajien on ollut tavallista hankalampaa päästä ajoissa matkaan kesälomien alettua. Viime kesään verrattuna myöhästymisten määrä Helsinki-Vantaan lentokentällä on yli tuplaantunut. Tämä käy ilmi tilastoista, joita Flightstats tarjoaa koskien kansainvälistä lentoliikennettä. Tilastot osoittavat, että heinäkuussa 2017 yli 15 minuuttia myöhästyneiden lentojen määrä oli 926, kun vuonna 2018 luku oli jopa 1921. Myöhästyneiden lentojen määrä on siis lisääntynyt yli 107 %.

Lentoyhtiöiltä puuttuu joustavuutta Peruutetutlennot.fi:n mukaan lukuisat myöhästymiset johtuvat ennen kaikkea lakoista, lentäjäpulasta ja huonosta säästä ympäri Eurooppaa. Tämän lisäksi lentoyhtiöt joustavat yhä vähemmän, mikäli ensimmäinen lento on myöhässä:

– On selvästi huomattavissa, että ihmiset matkustavat aiempaa enemmän, ja tämä aiheuttaa painetta lentokentillä. Koko lentokalusto on käytössä, ja jos ensimmäinen lento on peruttu tai myöhässä, ovat siitä aiheutuneet myöhästymiset vaikuttaneet myöhempiin lentoihin ja jopa eri lentoreittihin, toteaa Line Jensen, Peruutetutlennot.fi:n viestintäpäällikkö.

Myöhästymisten lisääntyminen on huomattu myös Peruutetutlennot.fi-yrityksessä, joka tarjoaa apua korvausten vaatimisessa lentoyhtiöiltä. Tänä kesänä yhteydenottojen määrä on niin ikään tuplaantunut viime kesään verrattuna. Erityisesti korvauksia vaativat matkustajat, jotka joiden lentoyhtiö on ollut SAS, Norwegian ja Turkish Airlines.

Yhä useammilla matkustajilla on oikeus korvaukseen Myöhästymisistä kärsineillä lentomatkustajilla on tänä vuonna aiempaa enemmän vaadittavaa. EU-tuomioistuin päätti nimittäin kevään lopulla, että lentoyhtiöiden sisäiset lakot eivät enää vapauta lentoyhtiötä korvausvelvollisuudesta.

– Olemme kesän aikana saaneet yli 5000 korvaushakemusta matkustajilta, jotka ovat myöhästyneet lentohenkilökunnan lakkojen takia ja tämä koskee erityisesti lentoyhtiöitä Ryanair ja Air France. Autamme nyt näitä matkustajia saamaan korvauksen pidentyneestä matkustusajasta, kertoo Line Jensen.

Lentomatkustajien oikeudesta korvaukseen määrittää EU-asetus 261/04. Korvauksen määrä riippuu lentomatkan pituudesta ja vaihtelee 125-600 euron välillä matkustajaa kohden.

Toimi näin, jos lentosi on myöhässä

1. Kysy lentohenkilökunnalta syy myöhästymiseen

2. Säilytä lentolippu, maihinnousukortti tai muut matka-asiakirjat

3. Säilytä kuitit ruoasta, juomista, hotellista ja kulkuvälineistä ja muista ylimääräisistä kuluista, joita odotusajasta aiheutuu.

4. Jos lentoyhtiö ei tarjoa uutta reittiä, varaa uudet lentosi itse. Lentoyhtiön kuuluu palauttaa käyttämättömien lentolippujen hinta.

 

http://www.peruutetutlennot.fi

NH90-kuljetushelikopteri (NH) Kuva: Puolustusvoimat

Utin jääkärirykmentin Helikopteripataljoonan loppuvuoden pimeälentoharjoitukset alkavat maanantaina 27. elokuuta. Viikoille 35, 37, 40 ja 50 ajoittuvat koulutuslennot keskittyvät pääosin Kymenlaaksoon.

Lentomiehistöjen pimeälentokoulutus toteutetaan NH90-kuljetushelikoptereilla ja MD500-kevythelikoptereilla. Koulutuslennoissa käytetään ajoittain matalaa lentokorkeutta ja niiden aikana tehdään maastolaskuja. Lentojen aikana saatetaan käyttää valonheittimiä, joiden valokeilat voivat olosuhteista riippuen näkyä hyvinkin kauas.

Lennot keskittyvät noin 100 kilometrin säteelle Utin lentokentästä. Osa niistä suuntautuu eteläiselle merialueelle. Koulutusviikkoina lentotoiminta alkaa pääsääntöisesti maanantai-iltaisin ja päättyy torstain ja perjantain välisenä yönä. Lennot aloitetaan kello 16 jälkeen pimeän tultua ja ne päättyvät, kun suunnitellut lentokierrokset on saatu tehtyä, yleensä viimeistään kello 02 mennessä.

Lentotoiminnasta voi aiheutua meluhaittaa, jota pyritään välttämään suuntaamalla toimintaa harvaan asutuille alueille. Lentokenttien lähialueilla noudatetaan melua vähentäviä lentomenetelmiä aina, kun se on mahdollista.

Pimeälentoharjoitukset liittyvät helikopterimiehistöjen koulutukseen sekä virka-apuvalmiuteen kuuluvan pelastuspäivystyksen harjoitteluun.

Lisäksi helikopterit osallistuvat loppuvuoden aikana puolustusvoimien sotaharjoituksiin, joihin liittyvä lentotoiminta voi olla ympärivuorokautista ja poiketa pimeälentokoulutuksen toiminta-alueesta.

Uusi Euroopan unionin lentoturvallisuuslainsäädännön kulmakivi, uudistettu EASA-asetus julkaistiin tänään. Uusi asetus tulee voimaan 11.9.2018 ja sen vaikutukset näkyvät asteittain niin lentomatkustajille kuin kaikille ilmailun toimijoillekin.

Euroopan parlamentin ja neuvoston  tänään 22.8.2018 julkaisema ns. EASA-asetus tuo ilmailun turvallisuuskysymyksissä EU-tasolle yhä yhtenäisemmät säännöt, joiden muokkaamisessa Suomi on ollut vahvasti mukana.

Suomen ilmailun turvallisuuspolitiikassa turvallisuus ja matkustajien luottamus lentoliikennejärjestelmään ovat keskeisiä päämääriä. Matkustajan näkökulmasta uudet teknologiat ja digitalisaation kehitys lisäävät usein asiakasystävällisyyttä ja matkustusmukavuutta.

”Suomelle ja suomalaisille uudistus on tervetullut. Nyt julkaistu EASA-asetus tuo monia elementtejä, jotka vahvistavat viranomaisten ja toimijoiden mahdollisuutta vastata toimintaympäristön muutoksiin ja varmistaa turvallinen toiminta”, sanoo Trafin ilmailujohtaja Pekka Henttu.

Uutuutena tulevat olemaan muun muassa yhteiset säännöt miehittämättömässä ilmailussa, kyberturvallisuudessa ja maahuolinnassa eli lentoasematoiminnoissa. Uusi asetus korostaa turvallisuustiedon roolia, riskiperusteista lähestymistapaa muun muassa valvonnassa sekä joustavaa reagointia vaikeasti ennakoitaviin ilmiöihin. Nämä kehittyneet turvallisuudenhallinnan mekanismit edellyttävät toimijoiden, kansallisten viranomaisten ja Euroopan lentoturvallisuusvirasto EASAn vuoropuhelua ja yhteistyötä kuten myös yhteisiä sekä kansallisia turvallisuusohjelmia ja -suunnitelmia.

Droneille EU:n laajuiset, yhtenäiset ohjeet

Uusia EU-sääntöjä on pian odotettavissa miehittämättömien ilma-alusten osalta. Tähän saakka pienemmillä laitteilla ei ole ollut yhteistä EU-pohjaa, sillä EU:n toimivaltaan ovat kuuluneet vain vähintään 150 kg:n miehittämättömät ilma-alukset. Suomi on ollut aktiivisesti mukana valmistelemassa näitä sääntöjä.

”Olemme pystyneet hyödyntämään valmistelussa kansallisia ratkaisuja, joilla on edistetty liiketoiminnan kehittymistä. Suomalainen dronesääntely on kansainvälisesti erittäin liberaalia ja olemmekin tuoneet onnistuneesti myös tätä näkökulmaa yhteiseen lainsäädäntötyöhön”, kertoo Henttu.

Uudet teknologiat lisäävät lentomatkustamisen mukavuutta, mutta samalla myös tuovat haasteita

Myös kyberturvallisuuskysymyksissä saadaan pian yhteistä pohjaa. Digitalisaatio on tuonut mukanaan uudenlaisia mahdollisuuksia, mutta myös haasteita, ja on tärkeää, että toimintaa kehitetään hyödyntäen mahdollisimman laajaa tietopohjaa ja yhteistyössä muiden EU-maiden kanssa. Tehokkaat tietoturvan riskienhallintamenetelmät mahdollistavat digitalisaation hyödyntämisen kestävällä tavalla sekä varmistavat yleisesti turvallisen toiminnan jatkuvasti muuttuvassa toimintaympäristössä.

EU:n piirissä jo olevan ilmailutoiminnan osalta (esimerkiksi lentäjiä, lennonjohtajia, lentämistä ja lentoasemia koskevat säännöt) lakiuudistus syventää ja selkiyttää EU-tason toimintaa.

Kuten vuoden 2017 lopussa ilmoitettiin, Nesteen ja Geneven lentoaseman pilottihankkeessa yksi prosentti lentokoneiden käyttämästä kerosiinista aiottiin korvata uusiutuvalla lentopolttoaineella. Hankkeen toteutumiseksi tarvittiin Sveitsin viranomaisen tuki, mutta pitkän harkinnan jälkeen viranomainen päätti olla sitoutumatta projektiin.

“Luonnollisesti olemme pettyneitä viranomaisen päätökseen olla tukematta uusiutuvan lentopolttoaineen käyttöönottoa Geneven lentokentällä. Tämä päätös ei kuitenkaan vaikuta Nesteen suunnitelmaan tuoda maailman markkinoille uusiutuvaa lentopolttoainetta. Olemme kertoneet yhteistyösopimuksistamme muiden lentokenttien ja lentoyhtiöiden kanssa jo aiemmin, ja uskon, että pääsemme kertomaan lisää lähitulevaisuudessa,” sanoo Nesteen Uusiutuvat tuotteet -liiketoiminta-alueen johtaja Kaisa Hietala.

”Haluan kiittää Geneven lentokenttää ja kaikki muita tahoja avartavasta yhteistyöstä. Viime kuukausien aikana olemme saaneet huomattavan paljon tietoa siitä, kuinka uusiutuvan lentopolttoaineen toimitusketjua voidaan kehittää ja kuinka sillä täydennetään lentoasemien nykyistä infrastruktuuria ja toimintaa. Pystymme hyödyntämään tätä tietoa tulevissa yhteistyöhankkeissa”, jatkaa Hietala.

Nesteen uusiutuvan lentopolttoaineen tuotanto jatkuu suunnitelman mukaan ja määrä nousee vuosittain. Singaporeen suunnitellun uuden 1 miljoonan tonnin uusiutuvien tuotteiden laitoksen myötä uusiutuvan lentopolttoaineen määrä kasvaa merkittävästi vuoteen 2022 mennessä.

Green Hub -ratkaisun avulla Neste aikoo jatkaa työtään ilmailun hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi ja tukea kansainvälisen siviili-ilmailujärjestön ICAO:n tavoitteita ilmailun hiilineutraalin kasvun saavuttamiseksi vuodesta 2020 lähtien. Neste Green Hub -ratkaisu yhdistää ilmailun sidosryhmiä ja muodostaa koko lentoliikenteelle ekosysteemin hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi. Se tarjoaa alustan, jonka puitteissa lentoasemat, ratkaisujen tarjoajat, lentoyhtiöt, viranomaiset, paikallisyhteisöt ja matkustajat voivat tehdä yhteistyötä edistääkseen kestävämpää lentomatkustamista. Neste MY uusiutuva lentopolttoaine on olennainen osa Green Hub -ratkaisua.

Kartta 1: viitteellinen lentokieltoalue

Ilmailua rajoitetaan Helsingin kaupungissa ja ympäröivällä alueella sunnuntain 15.7.2018 klo 6.00 ja tiistain 17.7.2018 klo 8.00 välisenä aikana. Rajoitus koskee sekä lentoliikennettä että miehittämätöntä ilmailua kuten droneja.

Rajoitukset ovat seuraavat:

• Helsingin kantakaupungin yllä ja Helsinki-Vantaan lennonjohdon lähialueella ilmailu on kokonaan kielletty lukuun ottamatta kaupallista ilmaliikennettä, jonka määränpää tai lähtökenttä on Helsinki-Vantaan lentoasema. (Kartta 1: viitteellinen lentokieltoalue)
• Helsinkiä ympäröivälle laajemmalle alueelle maanpinnasta Helsinki-Vantaan lennonjohdon ilmatilaan asti asetetaan transponderi- (TMZ), radio- (RMZ) sekä lentosuunnitelmapakko (FPL MZ). Lentosuunnitelma tulee jättää kaksi tuntia ennen aiottua toimintaa. (Kartta 2: lentokieltoalue EFR416A, alueilla B1–B3 lentäminen ja lennättäminen ainoastaan vaatimusten mukaisesti)

Kartta 2: lentokieltoalue EFR416A, alueilla B1, B2 ja B3 lentäminen ja lennättäminen ainoastaan vaatimusten mukaisesti

Rajoitukset koskevat kaikkea ilmailua mukaan lukien miehittämätön ilmailu. Kartan 1 alueella ei siis saa lennättää esimerkiksi droneja tai muita miehittämättömiä ilma-aluksia ollenkaan. Kartan 2 alueilla B1–B3 lennättäminen on sallittua ainoastaan, kun ottaa huomioon yllämainitut vaatimukset. Poikkeuslupia ei myönnetä.

Rajoitukset eivät koske sotilas-, rajavartio-, poliisi-, tulli-, merenkulku- ja ilmailuviranomaisia eikä pelastustointa, ensihoitopalvelua tai potilaskuljetuksia hoitavia viranomaisia tai heidän määräämiään lentoja silloin, kun näille viranomaisille säädettyjen tehtävien suorittaminen vaatii lentämistä alueella. Rajoitukset eivät myöskään koske kiireellistä lääkintälentotoimintaa helikoptereilla, eikä lentoja, jotka perustuvat Suomea sitovaan kansainväliseen velvoitteeseen.

Exact on voittanut suuren tarjouskilpailun hankkeesta, jonka tarkoituksena on Norjan ilmavoimien Evenesissä ja Ørlandissa sijaitsevien lentotukikohtien päivittäminen vastaamaan nykyaikaisen ilmapuolustuksen vaatimuksia. Sopimuksen arvo on yhteensä 50 miljoonaa Ruotsin kruunua, ja hanke kestää seitsemän vuotta.

– Olemme ylpeitä siitä, että Norjan Forsvarsbygg on valinnut Exactin yhteistyökumppanikseen. Me voimme täyttää hankkeen asettamat korkeat vaatimukset niin tekniikan kuin osaamisen ja tarkkuudenkin osalta, ja olemme mielellämme mukana kehittämässä tulevaisuuden lentotukikohtia Norjassa, sanoo Exactin konsernijohtaja Fredrik Andershed.

Hanke käynnistyy jo syksyllä, ja sen ensimmäisen vaiheen suunnitellaan kestävän seitsemän vuotta. Hankkeen arvon lasketaan olevan tältä ajanjaksolta 4.8 miljoonaa euroa, ja ensimmäisen vaiheen jälkeen hanketta voidaan mahdollisesti vielä jatkaa. EXACT vastaa kiitoratojen, rakennusten ja muiden tärkeiden kohteiden mittauksiin liittyvistä tehtävistä hankkeen edellyttämien tiukkojen toleranssivaatimusten mukaisesti. Lisäksi EXACT kehittää ja toteuttaa maantieteellisiä tietojärjestelmiä Norjan puolustusvoimien kiinteistönhallintayksikölle (Forsvarsbygg).

Projekti asettaa korkeat vaatimukset tekniselle osaamiselle ja tarkkuudelle, mikä on yksi syy siihen, miksi Exact pärjäsi kilpailussa parhaiten.

– Tekninen osaaminen on vahvuutemme. Meillä on myös runsaasti kokemusta vastaavista vaativista hankkeista, jotka asettavat suuria vaatimuksia tarkkuudelle ja suunnittelulle. Olen ylpeä pätevistä työntekijöistämme, joiden ansiosta saimme tämän toimeksiannon, Fredrik Andershed sanoo.

Kuva: SKY-FOTO Möller/ Helsingin Kaupunginmuseo

Uudenmaan ELY-keskus katsoo, että Malmin lentoaseman kokonaisvaltainen suojelu on mahdollista, mutta tämän tulee tapahtua asemakaavoituksen avulla.

Malmin lentoaseman ystävät ry pitää lentoasematoiminnan jatkumista tärkeänä suojeltavana arvona ja on esittänyt ELY-keskukselle lentoasemakokonaisuuden suojelua rakennusperintölain perusteella. Rakennusperintölaki ei kuitenkaan mahdollista käyttötarkoituksen suojelemista ja lakia sovelletaan vain silloin, jos suojelua ei voida turvata maankäyttö- ja rakennuslailla.

Malmin lentoasema on kiistatta kansallisesti ja kansainvälisesti merkittävä kulttuuriperintökohde sekä maailman mittakaavassa ainutlaatuinen kokonaisuus. ELY-keskuksen mukaan lentoaseman suojeluarvot voidaan tutkia ja turvata maankäyttö- ja rakennuslain säännöksin ja asemakaavoituksella.

Kaavoituksen lähtökohtana on, että valtakunnalliset rakennetun kulttuuriympäristön arvot ja tiiviskin kaupunkirakenne pystytään sovittamaan yhteen. ELY-keskuksen käsityksen mukaan tämä yhteensovittaminen on Malmin lentoaseman kohdalla mahdollista. Maakuntakaavan suunnittelumääräys edellyttää, että alueen käyttötarkoitus taajamana sovitetaan yhteen maisema- ja kulttuuriarvojen kanssa ja yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa vaalitaan alueen ominaispiirteitä.

Uudessa yleiskaavassa alue on merkitty asuntovaltaiseksi alueeksi ja asemakaavoitus on käynnistynyt. Asemakaavan muutoksella lentoterminaali, lentokonehalli ja autotalli osoitetaan toimistokäyttöön ja suojellaan.

• Uudenmaan ELY-keskuksen päätös.pdf  (1,35 Mt)

Fortum osallistuu Helsingin sähkölentokoneyhdistyksen hankkeeseen, jossa testataan sähkön käyttöä lentokoneen käyttövoimana. Ensimmäinen Suomeen hankittu sarjavalmisteinen sähkölentokone, Pipistrel Alpha Electro, lentää suunnitelmien mukaan ensilentonsa Suomessa heinäkuun 31. päivä kello 10 Helsingissä Malmin lentokentällä.

“Liikenteen sähköistyminen on mielestämme yksi tehokkaimmista keinoista pienentää hiilidioksidipäästöjä. Olemme olleet edelläkävijä sähköautoliikenteen latausinfran kehittämisessä ja laajentamisessa Pohjoismaissa. Nyt haluamme soveltaa sähköautojen latausinfrasta saamaamme kokemusta nopeasti kehittyvän sähköisen lentoliikenteen kehittämisessä”, teknologiajohtaja Heli Antila Fortumista kertoo.

Sähkön käyttö lentoliikenteessä pienentää päästöjä ilmakehään ja vähentää lentämisen aiheuttamaa melua lentokenttien läheisyydessä. Ratkaisuna käytetään täyssähkömoottoreita pienkoneissa ja hybriditeknologiaa suuremmissa matkustajaliikenteen koneissa.

“Osallistumalla tähän Suomen ensimmäiseen sähkölentokonehankkeeseen saamme arvokasta tietoa sähkölentokoneiden akkujen lataamisesta, akkujen kestosta ja virrankulutuksesta lennon eri vaiheiden aikana. Tätä tietoa voimme hyödyntää ilmailun infrastruktuurin kehittämisessä ja rakentamisessa”, projektipäällikkö Tapio Poutiainen Fortumista toteaa.

Pipistrel Alpha Electro -sähkölentokonetta käytetään tutkimustiedon keräämisen lisäksi monipuolisesti lentäjäkoulutuksessa.

“Käyttökustannuksiltaan perinteistä lentokonetta edullisempi sähkölentokone mahdollistaa lentokoulutuksen aiempaa useammalle lentoharrastuksesta tai lentäjän urasta haaveilevalle. Eräiden arvioiden mukaan sähkölentokoneen käyttö lentokoulutuksessa voisi alentaa koulutuksen hintaa jopa yhdellä kolmasosalla”,   Janne Vasama, Helsingin sähkölentokoneyhdistyksestä kertoo.

Uusiutuvien tuotteiden johtava tuottaja Neste ja lentoasemien edelläkävijä vastuullisuudessa, Dallas-Fort Worthin kansainvälinen lentoasema (DFW) ovat aloittaneet yhteistyön DFW:ltä lähtevien lentokoneiden hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi. Osapuolia yhdistää näkemys siitä, että ympäristötietoisuus lisääntyy kaikkialla ja ilmailualalla tarvitaan toimia ilmastonmuutoksen torjumiseksi, sillä lentoliikenne on nopeimmin kasvava liikennemuoto.

”Olemme erittäin tyytyväisiä kumppanuuteen DFW:n kaltaisen edelläkävijän kanssa. Selvitämme yhdessä ratkaisuja, joilla voidaan vähentää DFW:llä toimivien lentoyhtiöiden päästöjä ja pienentää niiden hiilijalanjälkeä. Sen lisäksi, että edistämme Neste MY uusiutuvan lentopolttoaineen käyttöä DFW:llä, pyrimme tarjoamaan muita uusiutuvia ratkaisuja esimerkiksi jäänpoistossa, maaleissa ja muoveissa ilmailun kestävyyden parantamiseksi”, kertoo Nesteen Uusiutuvat tuotteet -liiketoiminta-alueen johtaja Kaisa Hietala. ”Tarjoamme kaiken osaamisemme vastuullisissa uusiutuvissa tuotteissa DFW:n avuksi, jotta se voi saavuttaa tavoitteensa.”

”Toivomme, että tämän kumppanuuden avulla löydämme uusia tapoja pienentää lentoaseman hiilijalanjälkeä ja pystymme myös auttamaan kumppaneitamme pienentämään omaansa”, sanoo DFW:n lentoaseman ympäristöjohtaja Robert Horton. ”DFW:n tavoitteena on toteuttaa ohjelmia, jotka myötävaikuttavat  asemaamme sertifioituna hiilineutraalina lentoasemana ja pienentävät DFW:n ympäristöjalanjälkeä mahdollisimman paljon. Meille kumppanuus Nesteen kanssa on askel eteenpäin DFW:n toimien vastuullisuuden lisäämisessä ja päästöjen vähentämistavoitteidemme saavuttamisessa.”

Ilmailualan kunnianhimoinen tavoite on vähentää lentoliikenteen kasvihuonekaasupäästöjä siten, että vuodesta 2020 alkaen kasvu on hiilineutraalia. Vuoteen 2050 mennessä lentoliikenteen hiilidioksidin nettopäästöjä on määrä vähentää 50 prosenttia. Tällä hetkellä kestävä uusiutuva lentopolttoaine on ainoa vaihtoehto fossiilisille polttoaineille lentoliikenteessä.

Nesteen uusiutuvaa lentopolttoainetta koskeva teknologia on osoitettu toimivaksi. Sen laatuvaatimukset, lentokonemoottorien suorituskyky ja varastoinnin vakaus ja luotettavuus on testattu, ja niitä on seurattu tuhansilla kaupallisilla lennoilla. Neste MY uusiutuva lentopolttoaine (TM) pienentää käyttäjiensä ympäristöjalanjälkeä ja tuo siten asiakkaille huomattavaa etua. Se on valmistettu uusiutuvista ja kestävistä raaka-aineista, ja se vähentää huomattavasti tuotteen koko elinkaaren aikaisia kasvihuonekaasupäästöjä.

Ilmatieteen laitoksen kehittämä ILMARI-lentosäähavaintojärjestelmä otettiin käyttöön Ivalon, Kittilän ja Kuusamon lentoasemilla touko-kesäkuun vaihteessa. Lähes kaikkien Suomen virallisten lentoasemien sääjärjestelmät päivitetään vuosina 2018—2020.

Järjestelmä tarjoaa entistä monipuolisemmat paikalliset säätiedot ilmailun käyttöön. Lisäksi se tuottaa runsaasti laadukasta yleiskäyttöistä säähavaintotietoa osana Suomen kansallista säähavaintoverkostoa.

”ILMARI-järjestelmä laajentaa merkittävästi lentoasemien havaintolaitevalikoimaa. Lämpötila-, kosteus-, ilmanpaine-, tuuli-, näkyvyys- ja pilvitiedot saadaan nyt vähintään kahdelta havaintolaitteelta. Kahdennetut havaintoanturit vähentävät palvelukatkoksia, parantavat merkittävästi järjestelmän toimintavarmuutta ja edelleen palvelun saatavuutta”, Havaintopalvelut-yksikön päällikkö Juhana Hyrkkänen Ilmatieteen laitokselta sanoo.

Uutena lentosääsuureena järjestelmä tuottaa RVR-tietoja (Runway Visual Range eli kiitotienäkyvyys), joita lentokentällä tarvitaan turvalliseen toimintaan erityisesti silloin, kun näkyvyys laskee riittävän huonoksi esimerkiksi sumu- tai lumisadetilanteessa. Järjestelmässä hyödynnetään myös Ilmatieteen laitoksella kehitettyä säätutkapohjaista ukkospilvien tunnistamismenetelmää ja laitoksen salamanpaikanninjärjestelmän tietoja. Niistä saadaan kohdennettua tietoa ukkospilvien sijainnista ja mahdollisesta salamoinnista lentoasemalla tai sen välittömässä läheisyydessä.

”Vallitsevasta säätilanteesta saatavaa tietoa parantavat entisestään jäätämisanturi sekä sääkamerat, joista tuotetaan panoraamakuvia Ilmatieteen laitoksen meteorologien käyttöön”, Hyrkkänen sanoo.

Havaintodataa myös yleiseen käyttöön

Ilmailulle toimitettavien havaintotietojen lisäksi ILMARI-järjestelmä tuottaa runsaasti yleiskäyttöistä säähavaintodataa tutkijoiden, Ilmatieteen laitoksen verkkosivujen, avoimen datan käyttäjien ja muiden laitoksen asiakkaiden tarpeisiin.

”Havaintodataa kertyy tietokantaan jopa minuutin välein, ja havainnot ovat ilmastollisesti edustavia sekä vertailukelpoisia Ilmatieteen laitoksen muiden vajaan 200 sääaseman kanssa”, Hyrkkänen korostaa.

Uuden lentosäähavaintojärjestelmän käyttöönottoon tähtäävä hanke käynnistyi vuonna 2013. Hankkeessa hyödynnettiin laajasti Ilmatieteen laitoksen luonnontieteellistä ja teknistä osaamista, minkä lisäksi mukana on ollut useita yhteistyökumppaneita. Ensimmäinen ILMARIn tuottama lentosäähavaintosanoma METAR lähti Ivalosta ilmailun viestiverkkoon 29.5.2018 klo 13.20 Suomen aikaa. Kittilässä järjestelmä otettiin käyttöön 4.6.2018 ja Kuusamossa 6.6.2018.

Ilmatieteen laitos tulee päivittämään lentosäähavaintojärjestelmät lähes kaikilla virallisilla lentoasemilla vuosina 2018–2020.

”Tavoitteena on palvella ilmailun asiakkaita paitsi laadukkaasti myös kustannustehokkaasti automaatiota hyödyntäen. Järjestelmää tullaan kehittämään asiakkaiden ja ilmailuyhteisön tarpeiden mukaan”, Hyrkkänen sanoo.

Lähivuosina keskitytään ilmailulle merkittävien sääilmiöiden parempaan havainnointiin ja havaintojen tehokkaaseen jakeluun. Tähän sisältyvät muun muassa jäätävien ilmiöiden, ukkospilvien ”esiasteen” ja rakeiden havainnoinnin kehittäminen.