Uusi verkkopalvelu aurinkomyrskyjen säteilystä lentomatkustajille

pexels-photo-615060

Suomen Akatemian Auringon pitkäaikaisen muutoksen ja vaikutusten tutkimuksen huippuyksikkö ReSoLVE on kehittänyt verkkopalvelun, jolla voi selata ja tutkia Auringon hiukkasmyrskyjen ominaisuuksia. Aineistoa voi selata interaktiivisesti ja tutkia jokaisen havaitun hiukkasmyrskyn ominaisuuksia, esimerkiksi sen aiheuttamia säteilyannoksia lentoliikenteen korkeudella. Verkkopalvelun avulla voi helposti arvioida viime vuosikymmenien aikana tapahtuneiden hiukkasmyrskyjen säteilyannokset. Palvelu on englanninkielinen.

Tätä varten huippuyksikkö on tuottanut aineistoa syvälle ilmakehään tunkeutuvista Auringon suurista hiukkasmyrskyistä ja niiden ominaisuuksista. Auringon energeettiset purkaukset, erityisesti roihupurkaukset ja koronan massapurkaukset voivat aiheuttaa hiukkasmyrskyjä, jotka tuottavat suuria määriä varattuja energeettisiä hiukkasia Maan lähiympäristöön. Tällaiset hiukkasmyrskyt ovat merkittävä riskitekijä etenkin modernille avaruusteknologialle. Maan pinnalla ilmakehä suojaa näiltä hiukkasmyrskyiltä.

Joskus hiukkasryöpyt voivat olla niin energeettisiä ja voimakkaita, että merkittävä määrä hiukkasia tunkeutuu syvälle ilmakehään, jopa napa-alueita ylittävien lentoliikennereittien korkeudelle. Tällaisten lentojen matkustajat ja henkilökunta saattavat silloin altistua merkittävästi taustasäteilyä suuremmille säteilyannoksille. Säteilyaltistus on kansainvälisesti tunnistettu ammatillinen riskitekijä lentoliikenteen työntekijöille ja siksi sitä on syytä seurata. Taustasäteilyä seurataan nykyään, mutta Auringon hiukkasmyrskyjen aiheuttamien säteilyannosten arviointi on huomattavasti haasteellisempaa, koska niitä tapahtuu satunnaisesti ja niiden ominaisuudet poikkeavat suuresti toisistaan.

ReSoLVE-huippuyksikkö sai SCOSTEPin (ICSUn Scientific Committee on Solar-Terrestrial Physics -järjestön) rahoituksen, jonka turvin aineistoa on kehitetty.

– verkkopalvelu http://gle.oulu.fi/#/dose

Itämeren lentoturvallisuussuosituksista ICAOn tiedote

jet-airplane-in-the-sky-with-sun

Kansainvälisen siviili-ilmailujärjestö ICAO on 1.12.2017 julkaissut ns. EUR OPS Bulletin -tiedotteen, jossa annetaan suosituksia toiminnasta kansainvälisessä ilmatilassa Itämeren alueella. Suositukset on valmisteltu Suomen johtamassa Itämeren lentoturvallisuustyöryhmässä, jonka puheenjohtajana on johtava asiantuntija Kari Siekkinen Trafista.

Tiedotteeseen on koottu periaatteet ja hyvät käytännöt, joita tulisi noudattaa ilmatilassa, jota käyttävät sekä siviili- että sotilasilmailu. Näiden nyt julkaistujen käytäntöjen noudattamisella pyritään edelleen parantamaan lentoturvallisuutta.

Trafin Kari Siekkinen on tyytyväinen julkaistuun tiedotteeseen. Myös ICAO, NATO, Euroopan lentoturvallisuusvirasto EASA ja Euroopan lennonvarmistusjärjestö Eurocontrol sekä lentoturvallisuustyöryhmän työskentelyyn osallistuneet Itämeren valtiot ovat ilmaisseet tyytyväisyytensä saavutettuun tulokseen.

ICAOn tiedote: Principles and best practices in case of air encounters, especially in the High Seas airspace commonly shared by civil & military aviation over the Baltic Sea

Helsingin kaupungin alueella rajoitetaan tilapäisesti ilmailutilaa itsenäisyyspäivän juhlallisuuksien ajan

66016_Valiaikainen_ilmailukielto_Helsingin_alueella_6.12.2017

Karttakuva ilmailukieltoalueesta

Helsingin kaupungin alueella on itsenäisyyspäivän juhlallisuuksien ajan ilmailukielto, joka alkaa 6.12.2017 klo 4.00 ja kestää saman päivän iltaan klo 22.00 asti. Kaikki ilmailu on kielletty kieltoalueilla.

– Ilmailukielto koskee yleisilmailua. Toisin sanoen kannattaa ottaa huomioon, että kielto koskee perinteisillä ilma-aluksilla tapahtuvan lentämisen lisäksi myös miehittämättömiä ilma-aluksia ja lennokkeja, muistuttaa ylikomisario Sami Hätönen Poliisihallituksesta.

Luvattomasta kieltoalueella lennättämisestä tai lentämisestä ilmatilan rajoitusajankohtana voi syyllistyä ilmailulain rikkomiseen ja vakavammissa tapauksissa rikoslain rikkomiseen.

– Ilmatilan rajoitus on välttämätön, sillä kaupunkialueella liikkuu poikkeuksellisen paljon ihmisiä ja lisäksi poliisilla on tapahtumien aikana käytössä useita miehittämättömiä ilma-aluksia. Kyse on viime kädessä kaupungilla liikkuvien turvallisuudesta, Hätönen mainitsee.

Trafi on tehnyt päätöksen ilmailukiellosta poliisin pyynnöstä 6.11.2017. Päätös on nähtävissä nettisivuilla osoitteessa https://www.ais.fi/ais/aipsup/Sup/S2017/EF_SUP_2017_163_en.pdf.

Trafi voi myöntää erityisistä syistä luvan ilmailuun kieltoalueella. Kausilupaa tulee hakea Trafilta viimeistään 7 arkipäivää ennen aiottua toiminnan aloitusta kieltoalueella ja yksittäiset luvat tulee hakea viimeistään 3 arkipäivää ennen aiottua toiminnan aloitusta kieltoalueella. Lisää tietoa ilmailukieltoalueista ja lupien hakemisesta löytyy Trafin sivuilta: https://www.trafi.fi/ilmailu/lennonvarmistus_ja_ilmatila/ilmailu_kieltoalueilla

Ilmavoimien soittokunnan nuotisto digiaikaan

music-score-notes

Kopiosto ja Suomen Puolustusvoimat ovat solmineet pilottisopimuksen Ilmavoimien soittokunnan nuottiarkiston digitoimisesta ja digitaalisesta käytöstä. Pilottisopimus mahdollistaa tablettilaitteiden käyttöönoton Ilmavoimien soittokunnan konserteissa ja muissa esiintymistilaisuuksissa sekä niihin harjoiteltaessa.

Pilottisopimus on ensimmäinen tekijänoikeusjärjestön tekemä sopimus orkesterin nuottiarkiston digitoinnista ja digitaalisesta käytöstä. Sopimuksen myötä Ilmavoimien soittokunta saa digitoida nuottiarkistossaan olevia jäljempänä mainittujen kustantajien nuotteja ja käyttää niitä digitaalisesti. Pilottisopimuksessa ovat mukana seuraavat kustantajat: Warner/Chappell Music Finland Oy, Warner/Chappell Music Scandinavia AB, Blosari-Kustannus ja Elements Music Oy.

”Digitaalisen nuottimateriaalin käyttö on nykyaikaa. Olemme ylpeitä saadessamme olla asiassa edelläkävijöitä sopimustasolla. Ilmavoimien soittokunnalle (Ilmavoimien Big Band) osa esimerkiksi ulkomailta tilattavaa nuotistoa on suoraan ostettavissa digitaalisena, ja tilausteosten sopimuksissa painotamme oikeuksia käyttää nuottia digitaalisesti”, kertoo sotilasmusiikkialan intendentti Marjo Riihimäki.

“On tärkeää, että pystymme tarjoamaan uudenlaisia tekijänoikeudellisia luparatkaisuja teknologian kehittyessä, ja näin helpottamaan aineiston käyttöä. Ilmavoimien soittokunnan kanssa tehty sopimus on hyvä esimerkki uudesta luparatkaisusta,” kommentoi Kopioston toimitusjohtaja Valtteri Niiranen.

Finnair lisää lentoja Tukholmaan ja laajentaa yhteistyötä ruotsalaisen BRA-lentoyhtiön kanssa

w9hiveqkgwzu46yakpym

Finnair lisää uusia yhteyksiä Tukholman Bromman lentokentälle, ja kasvattaa kapasiteettia Helsingin ja Tukholman keskustan tuntumassa sijaitsevan Bromman kentän välillä yhteensä 40 %:lla vuonna 2018. Finnair lentää ensi vuonna Brommaan jopa 7 lentoa päivässä. Lisäksi Finnair lentää Tukholman Arlandan kentälle jopa 8 päivittäistä lentovuoroa.

Finnair laajentaa yhteistyötään Bromman kentältä operoivan ruotsalaisen alueellisen lentoyhtiön BRA:n kanssa. Tammikuusta 2018 lähtien BRA lentää Finnairille uuden iltapäivälennon Brommasta Helsinkiin ja takaisin arkipäivisin, ja tarjoaa näin ruotsalaisille entistäkin paremmat yhteydet Finnairin Aasian verkostoon. Lisäksi Finnair lisää ohjelmaansa uuden aamulennon Helsingistä Brommaan viitenä päivänä viikossa, ja iltalennon Brommasta Helsinkiin kuutena päivänä viikossa. Tämä yhteys tarjoaa Finnairin asiakkaille sujuvat yhteydet BRA:n verkostoon eri puolilla Ruotsia. BRA lentää Brommasta Malmöön, Uumajaan, Sundsvalliin, Växjöön, Visbyyn, Ängelholmiin, Halmstadiin, Ronnebyhyn, Östersundiin ja Trollhättaniin.

“Ruotsi on Finnairille keskeinen markkina, ja uudet yhteydet sekä yhteistyö BRA:n kanssa parantavat entisestään yhteyksiä Suomen ja Ruotsin välillä”, sanoo Finnairin kaupallinen johtaja Juha Järvinen.

Finnair lentää Ruotsissa Tukholmaan Bromman ja Arlandan kentille, Göteborgiin ja Uumajaan yhteensä 17 vuoroa päivässä. BRA operoi Finnairin Uumajan reittiä. Finnairin ja BRA:n codeshare-yhteistyö kattaa 13 kaupunkia Ruotsissa, ja yhtiöiden kanta-asiakaskumppanuus mahdollista Finnair Plus -pisteiden ansaitsemisen ja käyttämisen BRA:n verkostossa.

Helsingin ja Savonlinnan välisen lentoliikenteen tarjouskilpailun voitti Maavoima Oy

etusivukuva

Liikennevirasto kilpailutti Helsingin ja Savonlinnan välisen säännöllisen lentoliikenteen vuosille 2018–2020. Tarjouskilpailuun tuli kaksi hyväksyttyä tarjousta. Näistä Liikennevirasto valitsi halvemman eli Maavoima Oy:n hieman alle 6,6 miljoonan euron tarjouksen

Hankintaan sisältyy kolmen vuoden aikana arkipäivisin kaksi edestakaista lentoa Helsingin ja Savonlinnan välillä (yhteensä 1282 edestakaista lentoa).

Hankinnan kustannukset jakautuvat siten, että Savonlinnan kaupunki vastaa vähintään 50 % kustannuksista ja Liikennevirasto korkeintaan 50 % kustannuksista.

Nyt tehty hankintapäätös on ehdollinen. Päätöksen voimaantulon edellytyksenä on, että eduskunta myöntää hankintaa varten ennen vuoden 2017 päättymistä yhden miljoonan euron suuruisen määrärahan vuodelle 2018. Lisäksi päätöksen voimaantulon edellytyksenä on, että Savonlinnan kaupunki myöntää hankkeeseen tarvittavat määrärahat.

Suomi toteuttaa Turkin kanssa tarkkailulennon Venäjällä

flag-2465295_960_720

Suomi toteuttaa Turkin kanssa yhdistetyn Open Skies -tarkkailulennon Venäjällä 23.-27. lokakuuta 2017. Turkki toimii lennon johtovaltiona.

Yhdistetystä lennosta on Suomen ja Turkin välillä tehty Technical Agreement -sopimus, jossa on määritetty osapuolten vastuut, velvoitteet ja kustannusten jakautuminen. Tarkkailulennolla käytetään Turkkilaista CASA/CN-235 sertifioitua valvontakonetta.

Suomen tarkkailuryhmä johtaa komentajakapteeni Kari Ahrnberg Pääesikunnasta.

Open Skies on sopimus, jonka tavoitteena on edistää avoimuutta ja turvallisuutta Euroopassa. Sopimus mahdollistaa jäsenvaltioiden tarkkailu- ja kuvauslennot toistensa ilmatilassa ennalta laadittujen lentosuunnitelmien mukaisesti. Suomi liittyi sopimukseen helmikuussa 2003.

Lennonjohtajat marssivat ulos tes-neuvotteluista

Neuvottelut lennonjohtajien työehtosopimuksen uudistamiseksi ovat keskeytyneet perjantaina aamupäivällä. Suomen Lennonjohtajien Yhdistys ryn edustajat marssivat ulos tes-neuvotteluista vastalauseena Palvelualojen työnantajat Palta ryn toiminnalle.

Lennonjohtajien työnantaja ANS Finland eriytettiin Finaviasta omaksi yhtiökseen keväällä 2017. Siitä lähtien yhteistyö työnantajan ja lennonjohtajien kesken on ollut hyvää, rehellistä ja avointa. Yhtiö on mm. yhteistyössä henkilöstönsä kanssa rakentanut uutta strategiaa tulevaisuuden haasteita silmällä pitäen.

Syksyllä kaikessa hiljaisuudessa aloitetut neuvottelut ovat tähän mennessä sujuneet hyvin: yhteistyössä ja luottamuksellisessa hengessä. Lennonjohtajilla on mm. ollut valmiutta heikentää työehtojaan tukeakseen juuri rakennettavaa ANS Finlandin strategiaa, ja siksi onkin erittäin valitettavaa, että Palta omalla toiminnallaan romuttaa yhtiön sisälle syntynyttä uutta luottamuksen ja yhteisen tekemisen kulttuuria, pahoittelee yhdistyksen puheenjohtaja Roy Myrberg.

Kiista Paltan ja SLJYn välillä liittyy työtuomioistuimessa käsiteltävään riitaan, johon liittyen Palta on toimittanut työtuomioistuimelle nyt käytäviin neuvotteluihin liittyvää materiaalia, jonka luottamuksellisuudesta oli yhteisesti sovittu. Riidan vastaajana ei ole ANS Finland, vaan Paltan ohella entinen työnantaja Finavia.

Lennonjohtajilla on voimassa yrityskohtainen työehtosopimus, jonka sopijaosapuolet ovat Palta ja Suomen Lennonjohtajien Yhdistys ry. Sopimuskausi päättyy 30.11.2017.

Työtuomioistuin: IAU:n viime marraskuun lakko Airprossa oli laiton

judge-gavel-1461287273llp

Ilmailualan Unioni IAU ja sen kaksi ammattiosastoa järjestivät 24.11.2016 Airpro Oy:ssä lentoaseman turvatarkastajia koskevan työnseisauksen. Työtuomioistuin vahvisti eilen, että kyseessä oli laiton lakko.

Ilmailualan Unioni IAU, Finavian maapalvelutyöntekijät 009 ry ja Siviililentoliikenteen työntekijät ry väittivät lakkoa poliittiseksi, koska heidän mukaansa työnantaja olisi rajoittanut työntekijöiden järjestäytymisvapautta. Työtuomioistuin ei löytänyt IAU:n väitteille mitään perusteita. Muutoinkin oikeus katsoi, että yhtiö oli toiminut kaikin tavoin asiallisesti ja toimivaltuuksiensa puitteissa. Näin ollen IAU ja sen ammattiosastot tuomittiin työrauhavelvollisuuden rikkomisesta erisuuruisiin hyvityssakkoihin.

– Olemme tyytyväisiä tuomioon. Lakko yritettiin työnantajaa mustamaalaamalla naamioida poliittiseksi, vaikka se oli selvästi laiton, Paltan varatoimitusjohtaja Tuomas Aarto sanoo.

– Nykyinen työrauhalainsäädäntö on valitettavan hampaaton, eikä sen puitteissa kyetä estämään laittomia työtaisteluita. Asiaan tulisi saada pikainen korjaus. Nykytilasta kärsivät kaikki, Aarto jatkaa.

Työtuomioistuimen ratkaisu kokonaisuudessaan:

http://tyotuomioistuin.fi/fi/index/tyotuomioratkaisut/tyotuomioratkaisut/1507020849968.html

Kuluttaja-asiamies vie Finnairin markkinaoikeuteen lentomatkustajien oikeuksien rikkomisesta

finnair-2786442_960_720

Kuluttaja-asiamies hakee markkinaoikeudelta kieltoa menettelyyn, jolla Finnair epää kuluttajamatkustajilta täysimääräisen vakiokorvauksen silloin, kun lennon peruutuksen tai viivästyksen taustalla on ennakoimaton, Finnairin mukaan valmistus- tai suunnitteluvirheen luontoinen tekninen vika, joka ei kuitenkaan EU-tuomioistuimen ratkaisukäytännön mukaan kelpaa syyksi olla maksamatta vakiokorvausta.

Evätessään vakiokorvauksen Finnair tarjoaa yleensä sovintoratkaisuna matkustajalle lahjakorttia tai käteistä rahaa, joiden arvo alittaa vakiokorvauksen määrän. Sovintotarjous edellyttää, että matkustaja luopuu lopullisesti asetuksen mukaisesta oikeudestaan täysimääräiseen vakiokorvaukseen. Vastauksissaan kuluttajille Finnair antaa harhaanjohtavan kuvan vallitsevan oikeuskäytännön vaatimuksista, Finnairin velvollisuuksista ja matkustajan oikeuksista. Myös näihin Finnairin menettelyihin kuluttaja-asiamies hakee markkinaoikeudelta kieltoa.

Kuluttaja-asiamies vaatii markkinaoikeutta tehostamaan kutakin kolmea kieltoa 500 000 euron uhkasakolla. Kuluttaja-asiamiehen hakemus on jätetty markkinaoikeuteen keskiviikkona 27.9.2017.

Ennen asian saattamista markkinaoikeuden ratkaistavaksi kuluttaja-asiamies ja Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi ovat käyneet Finnairin kanssa pitkälliset neuvottelut asian sovinnolliseksi ratkaisemiseksi.

Taustalla satoja valituksia ja pakottavat EU-säännökset

Sadat kuluttajat ovat syksystä 2015 lähtien olleet yhteydessä kuluttaja-asiamieheen ja maistraateissa toimiviin kuluttajaoikeusneuvojiin siitä, että Finnair ei ole maksanut heille lentomatkustajien oikeuksia koskevan asetuksen mukaisia lennon pituudesta ja määränpäästä riippuvia 250-600 euron vakiokorvauksia lennon viivästymisestä tai peruutuksesta.

Lentomatkustajien oikeuksia koskevalla EU-asetuksella on vahvistettu lentomatkustajien vähimmäisoikeudet, kun muun muassa matkustajan lento peruutetaan tai lento viivästyy. Asetuksesta ja Euroopan unionin tuomioistuimen ratkaisukäytännöstä ilmenee, missä tilanteissa peruutetun tai viivästyneen lennon matkustajalla on oikeus vakiokorvaukseen, kuten myös se, milloin lentoyhtiön ei tarvitse maksaa vakiokorvausta. Asetuksessa on määrätty lentoyhtiöitä velvoittavasti vakiokorvauksen määrä.

Kuluttaja-asiamiehen toiminnan ensisijaisena tavoitteena on saada lainvastaisesti toimiva yritys lopettamaan menettelynsä tai muuttamaan sitä vapaaehtoisesti. Jos yritystä ei saada neuvottelemalla luopumaan lainvastaisesta menettelystä, kuluttaja-asiamiehen on tarvittaessa ryhdyttävä asian edellyttämiin pakkotoimiin tai saatettava asia tuomioistuimen käsiteltäväksi. Kuluttaja-asiamies ei kommentoi asiaa sen käsittelyn ollessa kesken tuomioistuimessa.

Lisätietoja: