Lääkärihelikopterit 20 vuotta Varsinais-Suomessa

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Lääkärihelikopteriyksikön nykyinen, moderni tukikohta Turun lentoasemalla on järjestyksessään jo kolmas. Lääkärit voivat enää vain hymyssä suin muistella aikaa, jolloin “tosimiehet ja -naiset” päivystivät Kärsämäen paloaseman pihalla työmaaparakissa.

Tasan 20 vuotta sitten 21.5.1998 Medi-Heli 02 lääkärihelikopteriyksikkö sai ensimmäisen operatiivisen tehtävänsä Marttilaan Valtatielle 10. Lääkäri Arttu Lahdenperä oli tuolloin päivystysvuorossa. Potilas kuljetettiin helikopterilla hoitoon Turun yliopistolliseen keskussairaalaan (Tyks).

Ennen toiminnan käynnistymistä alueen ensihoidon pioneerit olivat ponnistelleet lääkäriyksikön saamiseksi.  Tuohon ajanjaksoon kuuluvat Turun Lääkäriambulanssiin Tuki ry:n perustaminen, lääkärihelikopterikokeilu ja lääkäriambulanssikokeilut, Johanniittojen ajatus tuoda lääkäriyksikkö Turkuun, keskusteluja ja neuvotteluja siiloin Turun palolaitoksen sekä poliittisten päättäjien kanssa. Etenkin anestesiologian erikoislääkäri Arno Vuori toimi määrätietoisesti lääkäriyksikön saamiseksi alueellemme. Sittemmin Vuori itse kuului myös lääkärihelikopteritoiminnan alkuvuosina “lentävien lääkäreiden” vakiokaartiin.

Vuonna 1995 Turun palolaitoksen ambulanssi siirtyi osa-aikaisesti päivystämään Tyksin ensiapupoliklinikalle.

– Työskentelin tuolloin anestesiologian klinikan lääkärinä. Olin kiinnostunut ensihoidosta ja lähdin ambulanssin mukaan kiireisille ensihoitotehtäville. Varsin pian sairaankuljetutuksesta kiinnostuneet palolaitoksen sairaankuljettajat ja joukko meitä ensihoidosta kiinnostuneita lääkäreitä aloimme toimia yhdessä. Hyvä yhteistyö sairaalan ja ensihoidon välillä on jatkunut siitä asti, päivystyksen ylilääkärinä Ensihoidon ja päivystyksen liikelaitoksessa (EPLL) työskentelevä Teemu Elomaa kertoo.

Medi-Heli alkoi kokeiluna

Medi-Heli yhdistys oli aloittanut lääkärihelikopteritoiminnan jo vuonna 1992 Uudellamaalla.  Toimintamallia haluttiin levittää joko Turkuun tai Tampereelle.  Sopimusneuvottelut yhteistyötahojen kanssa etenivät nopeasti. Toukokuun 21. päivänä vuonna 1998 Medi-Heli ry aloitti lääkärihelikopteritoiminnan kokeilujakson raha-automaattiyhdistykseltä ja keräyksistä saatujen rahojen turvin.

Aloitusvaiheessa lääkäritoiminnan järjestämisestä vastasi EMA-group ja lääkärit olivat alkuvuosina osin Medi-Helin 01:ssä päivystäneitä lääkäreitä sekä Tyksin anestesiologian klinikan erikoislääkäreitä. Medi-Heli 01 -lääkäreihin lukeutuivat useat ensihoidon pioneerit kuten lääkärit Ari Kinnunen ja Janne Reitala.  Päivystysvuorot siirtyivät sangen nopeasti Tyksin lääkäreille.

– Alkuvuosina päivystysvuorokausia saattoi yhdelle lääkärille alkuvaiheessa tulla helposti yli kaksi vuorokautta yhtäjaksoisesti, kun hoidettiin sekä anestesiapäivystyksiä että ensihoitoa, Elomaa muistaa.

Lentotoiminnasta ja lentäjistä vastasi Helikopteripalvelu. Lentoavustajat olivat Turun palolaitokselta ja lento-operaattori vastasi heidän kouluttamisestaan lentotoimintaan. Lentoavustajien nimike on muuttunut vuosien varrella HEMS (Helicopter Emergency Medical Services)-pelastajaksi.

– Heidän koulutuksensa vaatimustaso on vuosien saatossa jatkuvasti noussut. Miehistö on silti rakenteeltaan aivan sama kuin toiminnan alkuaikoina ja jokainen miehistön jäsen on aivan yhtä tärkeä ja tehtävät on selkeästi jaoteltu ensihoitotehtävän jokaisessa vaiheessa, Elomaa sanoo.

Lääkärihelikopteriyksikön toiminnan perusteet eivät ole muuttuneet alkuajoista.

Nopea ja laadukas hoito tavoitteena

– Yksikön tarkoitus ei ole lentää, vaan viedä erikoiskoulutettu ensihoitolääkäri sairastuneen luo tai tapaturmapaikalle nopeasti joko helikopterilla tai maayksiköllä ja antaa potilaalle yhdessä muiden ensihoidon toimijoiden kanssa mahdollisimman laadukas alkuvaiheen hoito. Lääkäriyksikkö on yksi tekijä ensihoitoketjussa, jossa jokainen sen lenkki; hätäpuhelun käsittely, ensivasteyksiköt, sairaankuljetus, useat yhteistyöviranomaiset ja lopulta sairaalan tarjoama hoito tukitoimineen ovat yhtä tärkeitä potilaan lopullisen ennusteen kannalta, hän sanoo.

Lääkäriyksikkö on saanut parhaimmillaan yli 3700 hälytystehtävää vuodessa. Ensihoidon ja riskinarvioinnin kehittyessä hälytystehtävät ovat jonkin verran vähentyneet, mutta hälytysten rinnalle ovat tulleet voimakkaasti ensihoidon konsultaatiotoiminta sekä ensihoidon koulutus.

Väri vaihtunut keltavihreään

Lääkärihelikopteriyksikön kutsutunnus on muuttunut Finn-Hems 20:ksi. Kopterin väritys on vaihtunut valkoisesta punaiseen ja edelleen nykyiseen keltavihreään väritykseen. Yksikkö on jo vakiintunut osa paikallista ensihoitoketjua. Sen toiminta on tuttua Varsinais-Suomen viranomaisille, terveydenhuollon toimijoille ja alueemme kansalaisille.

– Ensihoitolääkärin mukana olo ensihoitokentän tehtävissä ja toimintaan liittynyt koulutustoiminta yhdessä ensihoidon toimijoiden koulutustason vaatimusten kasvun, laadukkaasti toimivan kenttäjohtotoiminnan, sairaanhoitopiirin paikallisesti räätälöidyn ensihoidon ohjauksen tarkentumisen ja teknologian kehityksen kanssa on mahdollistanut sen, että ensihoidon taso on noussut tasolle, joka kestää vertailun millä tahansa foorumilla.

Vuosien varrella lento-operaattori on vaihtunut useampia kertoja. Nykyisin lääkärit ovat pääosin sairaanhoitopiirimme lääkäreitä ja päivystäessäänkin työtehtävässä EPLL:ssä. Lentoavustajien työnantajana on palolaitoksen seuraajana Turun pelastuslaitos.

Nykyinen lento-operaattori SHT (Skärgårdshavets Helikoptertjänst AB) ja edelleen sitten koko valtakunnan lääkärihelikopterien lentotoiminnasta yliopistosairaanhoitopiirien kanssa vastaava ja sitä koordinoiva Finn-HEMS on heidän palkanmaksajansa.

– Toiminta siis muuttaa muotoaan ja kehittyy koko ajan niin itse toimijoiden kuin valtakunnantason ohjauksenkin mukana. Perusajatus on kuitenkin se sama kansalaisten avuntarpeeseen vastaaminen ja terveyshyödyn tuottaminen mahdollisimman laadukkaasti, nopeasti ja tasapuolisesti, Elomaa sanoo.

Pirkanmaan sairaanhoitopiiri: Ensihoidon helikopteritoimintaa esitetään Pirkanmaan vastuulle

5_Kopteri_lennossa

Kuva: FinnHEMS

Vastuu koko Suomen ensihoidon helikopteritoiminnasta ehdotetaan keskitettäväksi Pirkanmaan maakunnan vastuulle osana uutta yliopistosairaaloiden välistä työnjakoa. Sosiaali- ja terveysministeriö on lähettänyt lausunnolle säädösehdotukset, jotka liittyvät ensihoidon ilmailupalveluiden järjestämiseen maakunta- ja soteuudistuksessa.

Ehdotuksen mukaan nykyinen viiden yliopistollisen sairaanhoitopiirin omistama FinnHEMS Oy siirtyisi maakunta- ja soteuudistuksessa osaksi Pirkanmaan maakunnan konsernia. Pirkanmaan maakunta vastaisi jatkossa kuudella eri paikkakunnalla toimivasta ensihoidon helikopteritoiminnasta sekä yhtiön omistajaohjauksesta.

Samassa yhteydessä helikopteritoiminnan rahoitusvastuu siirtyisi kokonaan valtiolta maakunnille. Valtion nykyinen rahoitus hajautettaisiin kaikkiin maakuntiin maakuntien rahoituslakiesityksen mukaisesti. Maakunnat vastaisivat yhdessä kustannuksista sekä kiinteällä maksulla että suoriteperusteisesti.

− Sekä ensihoito että ilmailuala ovat erittäin vaativaa toimintaa. Ne edellyttävät selkeää johtamisvastuuta. Tays on valmis ottamaan tämän tehtävän hoitaakseen osana Pirkanmaan maakuntaa, toteaa Pirkanmaan sairaanhoitopiirin johtaja Rauno Ihalainen.

Ehdotuksen perusteluissa todetaan, että ensihoidon lentotoiminnan keskittämiselle Pirkanmaalle on jo nyt erittäin hyvät edellytykset. Maakuntaan on rakentunut turvallisuus- ja ilmailualan koulutuksen, tutkimuksen, tietotekniikan ja yritystoiminnan keskittymä, jossa on sekä julkisia että yksityisiä toimijoita. Puolustusvoimilla on niin ikään Pirkanmaalla ilmavoimien logistiikan ja tutkimuksen keskittymä. Tampere-Pirkkalan lentokenttä on vastaavasti Suomen operoiduin monitoimijakenttä, jonka kehittämiseen alueen kumppanit ja Finavia ovat sitoutuneet.

Ei muutoksia nykyiseen palvelutasoon

Ympärivuorokautista lääkäriyksikön lentotoimintaa on tällä hetkellä kuudessa tukikohdassa: Helsinki-Vantaalla, Turussa, Tampere-Pirkkalassa, Kuopiossa, Oulussa ja Rovaniemellä. Yksiköiden anestesia- ja tehohoidon lääkärit ovat alueidensa sairaaloiden henkilökuntaa. Lentotoimintaa operoivat yksiköissä kaksi eri helikopteriyritystä.

Ehdotetulla muutoksella ei ole vaikutusta toiminnan laajuuteen tai laatuun. FinnHEMSin toiminta jatkuisi nykyisen laajuisena, jollei toimintaa erikseen päätettäisi laajentaa tai supistaa. Ehdotettu muutos ei näin ollen vaikuttaisi ensihoidon palvelutasoon eikä kiireellistä hoitoa tarvitsevien henkilöiden mahdollisuuksiin saada välttämätöntä ensihoitoa.

Ensihoidon helikopteri- tai maayksiköt lähtevät tehtävälle viidessä minuutissa hälytyksestä. Nykyisen toiminnan avulla saadaan noin 76 prosenttia Suomen väestöstä ensihoidon lääkäripäivystyspalveluiden piiriin 30 minuutin kuluessa hälytyksestä.

Lääkärihelikoptereilla vilkkain vappu vuosiin

881810eeba7e4e20_featured

Lääkärihelikopterihälytysten perusteella suomalaiset juhlivat vappua tänä vuonna neljä päivää. Vappuaatto ja -päivä olivat rauhallisimmat kolmeen vuoteen, mutta kokonaisuudessaan vappuviikonloppu oli FinnHEMSin historiassa toiseksi vilkkain. Eniten hälytyksiä kirjattiin vapunpäivänä.

Hälytysmäärien perusteella vapun juhliminen aloitettiin tänä vuonna perjantaina, jolloin lääkärihelikopteri sai 49 hälytystä. Lauantaina hälytyksiä tuli 50, mikä on saman verran kuin tavallisena lauantaina. Vappuaattona hälytyksiä tuli 47 ja vapunpäivänä 51.

Kaikkiaan FinnHEMSin tukikohdissa vastaanotettiin vappuviikonloppuna (28.4.–1.5.) 197 hälytystä.
Tajuttomuus, elottomuus ja päihteet korostuvat

Vappuna hoidettiin eniten tajuttomia ja elottomia potilaita. Kyse on muulloinkin yleisimmistä FinnHEMS-lääkärihelikoptereiden tehtävistä.

Tavallisena viikonloppuna päihteet liittyvät noin puoleen hälytystapauksista, mutta vappuna osuus on kaksi kolmasosaa. Tuolloin hälytyksissä korostuvat myös päihteisiin liittyvät myrkytykset ja vammautumiset sekä liikenneonnettomuudet.

– Vappuna potilaita kohdataan tavallista kevätviikonloppua enemmän ulkona, joten myös hypotermia- ja hukkumistapaukset työllistivät lääkärihelikoptereita, kertoo FinnHEMSin tutkimusjohtaja Ilkka Virkkunen .
Kiireisintä Vantaalla ja Tampereella

Kiireisintä vappuna oli Vantaan (44 hälytystä) ja Pirkkalan (41) tukikohdissa. Tehtävämäärien puolesta rauhallisinta taas oli Pohjois-Pohjanmaalla; Oulun tukikohtaan tuli vappuviikonlopun aikana 26 hälytystä.

FinnHEMSin viisivuotisen toimintajakson aikana vappu on kuulunut aina vuoden vilkkaimpiin päiviin. Eniten hälytyksiä on kertynyt Pirkanmaan tukikohdan, FH30 alueelle. Rauhallisinta vapun vietto on tilastojen valossa pohjoisessa, Rovaniemen tukikohdan toiminta-alueella.
Vapun (28.4.–1.5.2017) hälytysmäärät tukikohdittain:

Tukikohta Hälytykset
FH10 Vantaa 44
FH20 Turku 31
FH30 Pirkkala 41
FH50 Oulu 26
FH51 Rovaniemi 28
FH60 Kuopio 27
YHTEENSÄ 197

Lääkärihelikopterin tärkein tehtävä on viedä ensihoitolääkäri ja tehohoitotasoinen ensihoito nopeasti apua tarvitsevan potilaan luo. Näin hoito pystytään aloittamaan välittömästi tapahtumapaikalla. Tilanteen ja paikan mukaan potilas kuljetetaan jatkohoitoon ambulanssilla tai lääkärihelikopterilla.

Päivystyksen keskittäminen edellyttää ensihoidolle omaa lääkärihelikopteria Kaakkois-Suomen alueelle

6b7b21cb-c8b4-4c6d-8132-de17ce72f255-main_image

FinnHEMS FH10 lääkärihelikopterin sijoituspaikka on Helsinki-Vantaan lentokentällä. Kuva: HUS/Matti Snellman

Ensihoidon kuljetusmatkat Kaakkois-Suomessa ovat pidentymässä päivystyksen keskittämisen vuoksi. Kriittisessä tilassa olevien potilaiden tehokkaaseen ensihoitoon tarvitaan kuitenkin usein lääkäriä. Ratkaisuksi ehdotetaan lääkärihelikopteria, joka avulla toteutuisi myös ensihoidon alueellinen tasa-arvo.

HUS, Carea ja Eksote ovat lähettäneet sosiaali- ja terveysministeriölle esityksen Kaakkois-Suomeen sijoitettavasta lääkärihelikopterista. Hyks-erva –alueella toimii nykyisin yksi Helsinki-Vantaalle sijoitettu lääkärihelikopteri. Sen noin 2500 vuosittaisesta hälytyksestä kuitenkin vain alle 50 suuntautuu Carean ja Eksoten alueelle. Syynä on liian pitkä lentomatka.

– Ensihoidon tärkeimpiä kysymyksiä on kriittisesti sairaiden tai loukkaantuneiden potilaiden hoito ensimmäisen kahden tunnin aikana. Lääkärihelikopterin avulla saadaan tuotua laajempia tehohoitokeinoja nopeammin paikalle, sanoo Carean ensihoidon vastuulääkäri Petri Loikas.

Hyksin ensihoidon linjajohtaja, ylilääkäri Markku Kuisma muistuttaa, että lääkärihelikopterin käyttöönotolla on positiivisia vaikutuksia koko ensihoidon kehittymiseen:
– Henki ja asenne paranevat myös maayksiköiden kohdalla. Ei pidä myöskään unohtaa lääkärikopterin kautta tapahtuvan lääkärikonsultoinnin mahdollisuutta.

Helikopteri edullisin ratkaisu
Tulevan sote-uudistuksen myötä ollaan laajan tason päivystystoimintaa keskittämässä Suomessa 12 sairaalaan. Kaakkois-Suomen osalta se todennäköisesti merkitsee ensihoidon kuljetusmatkojen pidentymistä. Kriittisten potilaiden hoitamiseksi tarvitaan siis lisää lääkäriyksiköitä.

Pääkaupunkiseudun tiheästi asutulla alueella käytetään lääkärimaayksikköä, koska helikopteri ei voi laskeutua kaikkialle. Olisivatko uudet maayksiköt ratkaisu myös Kaakkois-Suomeen?

– Käytännössä ei, koska helikopterin lentoalueen peittämiseen tarvittaisiin noin neljä lääkärimaayksikköä ja se tulisi kalliimmaksi, koska jokaista yksikköä kohden tarvittaisiin ainakin viisi lääkärivakanssia, Petri Loikas sanoo.

Samasta logistisesta syystä olisi uuden lääkärihelikopterin järkevin sijoituspaikka Utin lentoasemalla, jolloin muun muassa Saimaan vesistöalue olisi helikopterin toiminta-alueella. Uuden lääkärihelikopterin toimintakuluista suurin osa syntyy lentotoiminnasta, josta vastaisi valtio. Hyks-ervan sairaanhoitopiirit maksaisivat puolestaan lääkäritoiminnan kulut.

Kaakkois-Suomeen esitetään omaa lääkärihelikopteria

HUS, Carea ja Eksote toivovat, että Kaakkois-Suomi saisi oman lääkärihelikopterin. Perusteluna on alueen ensihoitopalvelun turvaaminen myös tulevaisuudessa. Sairaanhoitopiirit ovat lähettäneet asiasta esityksen sosiaali- ja terveysministeriölle.

Etelä-Suomessa Hyksin erityisvastuualueella (erva) toimii tällä hetkellä vain yksi HUS:n kustantama lääkärihelikopteriyksikkö. Kaikkiaan Suomessa on kuusi lääkärihelikopteria, viisi niistä toimii yliopistosairaaloiden yhteydessä ja kuudes on sijoitettu Rovaniemelle. Helikoptereiden lentotoiminnasta vastaa FinnHEMS Oy.

HUS:n, Carean ja Eksoten johtajat muistuttavat, että lääkärihelikoptereiden nykyiset määrä ja sijaintipaikat perustuvat vuonna 2009 – 2011 tehtyihin suunnitelmiin ja sen hetkisessä tilanteessa tehtyihin sosiaalipoliittisiin linjauksiin. Lähivuosina toteutettava sote-uudistus tulee kuitenkin merkittävästi muuttamaan tätä asetelmaa. Lisäksi päivystystoimintaa keskitetään Suomessa.

Tasa-arvoisen päivystystoiminnan turvaamiseksi Hyksin erva-alueella on alueen sairaanhoitopiirien mielestä perusteltua sijoittaa Kaakkois-Suomeen yksi uusi lääkintähelikopteriyksikkö tukemaan erityisesti Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan ensihoitoa.

Lääkärihelikoptereilla vuoden vilkkain aika – heinäkuussa eniten hälytyksiä

979f2ed0ebc26793_800x800ar

Suomalaisten lomaillessa FinnHEMSin lääkärihelikoptereilla on meneillään vuoden kiireisin kuukausi. Päivystystiimejä työllistävät etenkin päihteidenkäytöstä aiheutuvat vammautumiset.

Viime vuosina (2013–2015) FinnHEMSin lääkärihelikopterit on hälytetty heinäkuussa keskimäärin 1 350 tehtävään. Määrä on yli 30 prosenttia enemmän kuin vuoden hiljaisempaan aikaan helmikuussa. Tiedot käyvät ilmi FinnHEMSin valtakunnallisesta tehtävätietokannasta.

– Nyt mennään lähes koko ajan maksimirajoilla. Juuri kun on ehditty palautua edelliseltä tehtävältä, tulee hälytys jo seuraavalle. Hiljaisia hetkiä ei ole käytännössä ollenkaan, kuvailee tutkimusjohtaja ja päivystävä lääkäri Ilkka Virkkunen .

Heinäkuussa FinnHEMSin yksiköt osallistuvat joka päivä keskimäärin kahdeksaan tiellä ja vesillä tapahtuvaan liikenneonnettomuuteen. Ensihoitolääkäriä tarvitaan myös mm. kaatumisten ja myrkytysten aiheuttamien vakavien vammojen hoidossa.

– Alkoholin ja muiden päihteiden käyttö lisää kesällä tapaturmia, hukkumisia ja väkivallantekoja. Mökkiläisistä – toisin kuin usein luullaan – ei juuri ole lisätehtäviä. Pitkät kuumat jaksot aiheuttavat vanhuksille ongelmia, kuten lisääntyviä sydänoireita, Virkkunen kertoo.

Tehohoitotasoista ensihoitoa tienpientareella

Kiireisintä lomasesongin aikaan on Kuopion, Tampereen ja Turun tukikohdissa. Vantaalla vastaavasti on hieman rauhallisempaa, koska pääkaupunkiseudun väestö levittäytyy lomailemaan muualle Suomeen.

Lääkärihelikopteri tuo tehohoitotasoisen ensihoitotiimin sinne, missä lomalaisetkin ovat eli useimmiten moottoritien sivuun, pellon laidalle, saareen ja keskelle metsää. Maastossa tehdään samoja ensihoidon toimenpiteitä kuin sairaalan tehohoidossa.

FinnHEMSin kuudesta tukikohdasta hoidetaan vuosittain noin 14 000 hälytystä. Lääkärihelikopterin tärkein tehtävä on viedä ensihoitolääkäri ja tehohoitotasoinen ensihoito nopeasti apua tarvitsevan potilaan luo. Näin hoito pystytään aloittamaan välittömästi tapahtumapaikalla. FinnHEMSin yksikkö saapuu tapahtumapaikalle keskimäärin 15 minuutissa. Potilas kuljetetaan jatkohoitoon tilanteesta ja paikasta riippuen joko ambulanssilla tai lääkärihelikopterilla.

Pohjanmaalle esitetään lääkärihelikopteriyksikköä

Tampereen yliopistollisen sairaalan erityisvastuualueen sairaanhoitopiirit (Pirkanmaan, Kanta-Hämeen ja Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirit sekä Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymä) esittävät, että Pohjanmaalle perustetaan uusi FinnHEMS-lääkärihelikopteriyksikkö. Sen sijaintipaikaksi esitetään Seinäjokea. Taysin erityisvastuualue on tehnyt asiasta esityksen sosiaali- ja terveysministeriölle ja FinnHEMSille.

Seinäjoelle perustettava yksikkö turvaisi ensihoitolääkäripalveluiden saatavuuden Pohjanmaalla alueilla, joita nykyinen lääkärihelikopteriverkosto ei kata. Lääkärihelikopterin kustannuksia esitetään valtion rahoittamiksi muiden kuin ensihoitolääkärien palkkakustannusten osalta, kuten muidenkin FinnHEMS-lääkärihelikopterien yksiköiden kohdalla.

Tällä hetkellä Taysin erityisvastuualueella on yksi lääkärihelikopteriyksikkö, jonka asemapaikka on Pirkkala.

Esityksen taustalla on eduskunnan oikeusasiamiehelle Petri Jääskeläiselle tehty kantelu, jonka perusteella oikeusasiamies arvioi viime kesänä lääkärihelikopterin saatavuuden yhdenvertaisuutta Suomessa. Oikeusasiamies pitää tärkeänä, että ensihoitopalveluja järjestettäessä huolehditaan lääkärihelikopterien tasavertaisesta saatavuudesta eri puolilla maata.

Tehtyjen selvitysten mukaan nykyisellä viiden lääkärihelikopterin verkostolla ei kyetä tarjoamaan tasa-arvoista ensihoitolääkärin saatavuutta hätätilapotilaille kaikissa osissa Suomea. Tällaisia alueita on ainakin Pohjanmaalla ja Kaakkois-Suomessa. Taysin erityisvastuualueen esityksessä todetaan myös, että lääkärihelikopteritarve tulee entisestään lisääntymään, mikäli sote-uudistus karsii päivystyspisteitä terveydenhuollossa ja lisää matkaa lähimpään lääkäripäivystykseen.

Lääkärihelikopteri tavoittaa eniten apua tarvitsevat yhä paremmin

97516a87e8914f70_800x800ar

– Kesä erityisen kiireistä aikaa

Lääkärihelikopteritoiminta kohdistuu yhä paremmin palvelua eniten tarvitseviin potilaisiin. Vertailtaessa kesäkuukausien tilastoja kahden vuoden ajalta hälytysten määrä väheni, mutta kriittisesti apua tarvitsevia potilaita kohdattiin aiempaa enemmän. Kesäaikaan lääkärihelikoptereiden tehtävät lisääntyvät huomattavasti.

FinnHEMS yhdessä hätäkeskusten kanssa on pystynyt parantamaan lääkärihelikopteritoiminnan kohdistamista palvelusta eniten hyötyviin potilaisiin. Kesällä 2015 lääkärihelikoptereiden hälytykset vähenivät kymmenellä prosentilla verrattuna vuoden 2014 kesään. Kaikkein kriittisimmin apua tarvitsevien potilaiden kohtaaminen kuitenkin lisääntyi 13 prosenttia. Luvut käyvät ilmi lääkärihelikopteritoimintaa valtakunnallisesti hallinnoivan FinnHEMSin tehtävätietokannasta.

– Tehtävätilastot osoittavat, että olemme matkalla oikeaan suuntaan. Hälytysmäärät vähenivät, mutta potilaita kohdattiin lähes saman verran. Toiminta kohdistuu kaikkein kriittisimpiin potilaisiin aiempaa paremmin, kertoo FinnHEMSin toimitusjohtaja Jyri Örri .

Lääkärihelikopterin hälyttämisestä vastaa aina hätäkeskus hätäpuhelusta tehdyn riskinarvion perusteella. FinnHEMS ja yliopistolliset sairaanhoitopiirit ovat yhteistyössä hätäkeskusten kanssa täsmentäneet lääkärihelikopterin hälytysohjeita, jotta hälytysten perumiset vähenisivät. Perumisia tapahtuukin aiempaa vähemmän, mutta niitä on edelleen liikaa: esimerkiksi Pirkanmaalla noin 55 % hälytyksistä perutaan ennen kuin lääkäri ehtii tapahtumapaikalle. Työ hälytysohjeiden täsmentämiseksi jatkuu.

8f18b16f17fbdcb0_800x800ar

Kesä lisää lääkärihelikopterin tehtäviä

Kesä näkyy selvästi lääkärihelikoptereiden tehtävämäärissä. Valtakunnallisesti ajanjaksolla 1.6.-15.8.2015 hälytykset lisääntyivät noin 10 prosentilla verrattuna vastaavaan ajanjaksoon keväällä. Merkittävin ero on Turun seudulla, missä kesäkuukausien hälytysten määrä on noin 23 prosenttia korkeampi ja kohdattujen potilaiden määrä yli 26 prosenttia suurempi kuin keväällä.

– Kesät ovat aina kiireisempiä. Ihmiset liikkuvat enemmän, mikä valitettavasti lisää myös liikenneonnettomuuksien määrä. Tyypillisiä tehtäviä kesällä ovat erilaiset vammautumiset ja sydänpysähdykset, kertoo FinnHEMSin lääketieteen asiantuntija Ilkka Virkkunen.

Lääkärihelikoptereiden toiminta-alueet ovat laajentuneet uusien EC145-kopterimallien ansiosta Oulun, Kuopion ja Rovaniemen alueilla. Kesällä 2014 yksiköt kohtasivat potilaita 177 kunnassa ja 2015 kesällä 193 kunnassa.

Lääkärihelikopterin tärkein tehtävä on viedä ensihoitolääkäri ja tehohoitotasoinen ensihoito nopeasti apua tarvitsevan potilaan luo. Näin hoito pystytään aloittamaan välittömästi tapahtumapaikalla. Tilanteen ja paikan mukaan potilas kuljetetaan jatkohoitoon ambulanssilla tai lääkärihelikopterilla.

OULUN FH50 -LÄÄKÄRIHELIKOPTERITUKIKOHDASSA VIETETTIIN AVAJAISIA

Keskiviikkona 25.3 vietettiin Oulun lentoasemalla Oulunsalossa FinnHEMSin FH50 –lääkärihelikopteritukikohdan virallisia avajaisia. Tilaisuutta isännöivät Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin ensihoidon vastuulääkäri Matti Martikainen ja FinnHEMS Oy:n toimitusjohtaja Jyri Örri.

FinnHEMSin Oulun FH50 –lääkärihelikopteritukikohdan virallisia avajaisia vietettiin Oulunsalossa keskiviikkona 25.3. Iltapäivällä järjestettyyn tilaisuuteen oli kutsuttu lääkärihelikopteritukikohdan yhteistyökumppaneiden edustajia mm. Finavialta, poliisilta, pelastuslaitokselta ja hätäkeskuslaitokselta. Myös median edustajille tarjottiin tilaisuus osallistua avajaisiin. Tilaisuuden isäntinä toimivat ensihoidon vastuulääkäri Matti Martikainen Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiristä sekä FinnHEMS Oy:n toimitusjohtaja Jyri Örri.

Avajaistilaisuuden aikana vieraat saivat tietoa lääkärihelikopteritoiminnasta, sen toimintatavoista ja vaikuttavuudesta sekä mahdollisuuden tutustua tukikohdassa helmikuun lopussa käyttöön tulleeseen EC145T2 –helikopteriin. EC145T2 –helikopteri on aikaisemmin käytössä ollutta kopterityyppiä isompi ja nopeampi, minkä ansiosta FH50 –tukikohdasta käsin pystytään palvelemaan aikaisempaa isompaa aluetta.

FH50-lääkärihelikopteritukikohta muutti Oulun yliopistollisen keskussairaalan kupeesta Oulunsaloon helmikuun alussa. Muutto vaikutti ennen kaikkea yksikön toimintatapoihin Oulun keskustan alueella: aikaisemmin Oulun keskustan hälytyksiin lähdettiin maayksiköllä, nyt keskustan alueelle lennetään helikopterilla.

Oulunsalon tukikohta koostuu parakkirakenteisista miehistötiloista ja pressurakenteisesta helikopterihallista. Tukikohta on tarkoitettu tilapäiseksi ratkaisuksi kunnes Oulun kaupunki ja sairaanhoitopiiri pääsevät yhteiseen näkemykseen pysyvän tukikohdan sijoituspaikasta. Oulunsalossa toimitaan kuitenkin ainakin kolmen vuoden ajan.

Lääkärihelikopteri aloittaa lennot KYSillä torstaina

d8b849c7-319f-44b6-8ffe-f4e9880db5ae

Kuva: Riikka Myöhänen

Korotetun helikopterikentän avautuminen mahdollistaa potilassiirrot helikopterilla suoraan KYSiin.

Lääkärihelikopteri FinnHEMS 60 teki viime viikolla onnistuneet koelennot KYSin uudelle korotetulle helikopterikentälle ja kenttä voidaan ottaa käyttöön. Toiminta kentällä alkaa torstaina 26. maaliskuuta.

Kattokentän avautuminen mahdollistaa potilassiirrot helikopterilla suoraan KYSiin.

– Potilaiden lopullinen hoitoon pääsy nopeutuu. Varsinkin päähän vammoja saaneet potilaat, aivoverisuonipotilaat, kriittisen suonitukoksen saaneet potilaat ja potilaat, joilla on kriittinen verenvuoto hyötyvät nopeammasta kuljetuksesta, KYSin ensihoitokeskuksen apulaisylilääkäri Helena Jänttikertoo.

– Jos potilaan kuljetuksessa päädytään siihen, että ensihoitolääkäri saattaa potilaan KYSille ambulanssin mukana, tulee helikopteri myös noutamaan ensihoitolääkärin KYSin katolta, Jäntti lisää.

Helikopterin käyttö parantaa ensihoidon resursseja. Jos ensihoitolääkäri saattaa potilaan sairaalaan ambulanssin mukana, tehtävään kiinnittyvät sekä lääkäriyksikkö että ambulanssi. Jos taas kuljetus tapahtuu helikopterilla, vapautuu kyseisen kunnan ambulanssi toimimaan alueella.

Kaarisairaalan korkeus vaikutti

Päivystyksen yläpuolella olevaa helikopterikenttää korotettiin lähes kuusi metriä Kaarisairaalan takia. Viisikerroksinen uudisrakennus on niin korkea, ettei helikopteri olisi päässyt laskeutumaan päivystyksen katolle turvallisesti.

Helikopterikentän korotukseen liittyvät myös päivystysosaston uudet tilat. Kentän alapuolelle, kokonaan uuteen kerrokseen, rakennetaan parhaillaan osastolle uusia tiloja. Päivystysosaston tilat otetaan käyttöön toukokuussa 2015.