Kiitotieremontti valmis – Lentoliikenne Ivalon lentoasemalle jatkuu

Finavia saa kiitotien päällystystyöt valmiiksi Ivalon lentoasemalla viikonloppuna. Lentoliikenne jatkuu Ivaloon normaalisti jälleen maanantaina 25. elokuuta.

Kiitotien kunnostustyöt sujuivat hyvin. Kiitotieremontti oli osa Finavian laajaa investointia, jonka arvo on kokonaisuudessaan 13,5 miljoonaa euroa. Kyse on Finavian verkostolentoasemien merkittävimmästä investointikokonaisuudesta tänä vuonna.

Kesän aikana Ivalossa on myös rakennettu pysäköintialuetta ja terminaalin laajennusosaa.

Terminaalin uudistamisessa keskitytään erityisesti turvatarkastuslinjastoon, porttialueen odotustiloihin, kahvila- ja myymäläalueeseen sekä tulli- ja passintarkastustiloihin. Lentoaseman uudistustöiden jälkeen matkustuskokemus on entistä sujuvampi ja mukavampi varsinkin sesonkiaikoina. Uudistuksilla Finavia myös valmistautuu kasvaviin liikennemääriin.

Muutostyöt tehdään vuosina 2014–15. Finavia pitää huolen siitä, että matkustaminen Ivalon lentoaseman kautta on mahdollisimman helppoa ja sujuvaa myös muutostöiden aikana.

Osa Finavian laajaa kehitysohjelmaa

Ivalon lentoaseman lisäksi Finavian verkostolentoasemainvestointien kohteina ovat tänä vuonna Tampere, Turku ja Rovaniemi. Lisäksi lukuisilla lentoasemilla tehdään pienempiä muutoksia viihtyvyyden ja palvelutarjonnan parantamiseksi. Verkostolentoasemiin investoidaan kuluvana vuonna noin 35 miljoonaa euroa.

Finavia pahoittelee kunnostustöistä matkustajille ja yhteistyökumppaneille mahdollisesti aiheutuvaa haittaa.

Finavian johtamien ylilentojen määrä kasvoi alkuvuonna

aviation

Finavia Oyj johti tammi−heinäkuussa 8,5 prosenttia enemmän ylilentoja Suomen ilmatilassa kuin viime vuoden vastaavana aikana. Ylilentojen määrä on kääntynyt nousuun viime vuoden notkahduksen jälkeen. Kehitys parantaa Finavian mahdollisuuksia saavuttaa Euroopan ilmatilan yhtenäistämiseen liittyvät lennonvarmistuksen suorituskykytavoitteet.

Finavian operoiman Suomen aluelennonjohdon johtamien ylilentojen määrä Suomen ilmatilassa kasvoi tammi−heinäkuussa 8,5 prosenttia vuoden 2013 vastaavaan ajanjaksoon verrattuna. Aluelennonjohdon johtamia ylilentoja oli yhteensä 19 246 kun niitä edellisvuoden tammi−heinäkuussa oli 17 744.

-Ylilentojen määrä on nyt lähtenyt nousuun viime vuoden notkahduksen jälkeen. Positiivinen kehitys voi kertoa orastavasta kansainvälisen talouden piristymisestä. Lentoyhtiöt ottavat kuitenkin lentoreittejä suunnitellessaan yhä enemmän huomioon kunkin maan ilmatilan käytöstä perimät palvelumaksut. Tavoitteenamme on tarjota Suomessa lennonvarmistuspalveluita kustannustehokkaasti, jotta myös ylilentomaksut lentoyhtiöille säilyvät kilpailukykyisinä ja tukevat näin Suomen asemaa kansainvälisessä lentoliikenteessä. Emme halua ajaa lentokoneita pois Suomen ilmatilasta nousevilla maksuilla, ja siksi jatkamme kustannustehokkuuden parantamista myös lähitulevaisuudessa, sanoo Raine Luojus , Finavian lennonvarmistuksesta vastaava johtaja.

Lennonvarmistusliiketoiminta on Finavian liiketoiminnasta tappiollisinta. Tehokkaasta ja laadukkaasta palvelutuotannosta huolimatta Suomen vähäiset liikennemäärät tekevät lennonvarmistuksen taloudellisen yhtälön haastavaksi. Tappiot katetaan Finavian sisäisellä subventiolla. Lennonvarmistusliiketoiminnan liikevaihto vuonna 2013 putosi 3,6 % edellisestä vuodesta ollen 63,7 miljoonaa euroa.

– Ylilentojen määrän kasvu tukee oman liiketoimintamme ohella myös suomalaisen lentoliikenteen toimintaedellytyksiä ja lentolippujen kuluttajahintojen maltillista kehittymistä. Ylilennot muodostavat noin neljänneksen Finavian ylläpitämän Suomen lennonvarmistusjärjestelmän liikevaihdosta. Kuluvana vuonna kaikista Suomen ilmatilassa lentävistä ylilennoista syntyy Finavialle noin 17 miljoonan euron liikevaihto, toteaa Luojus.

Suomen ilmatila sopii hyvin ylilennoille Suomen suotuisan maatieteellisen sijainnin sekä ilmatilan mahdollistamien lyhyiden ja suorien lentoreittien ansiosta. Suomen ilmatilassa on myös hyvin tilaa ylilennoille. Finavia on ylilentoja lisätäkseen tarjonnut joulukuusta 2012 lähtien lentoyhtiöille mahdollisuuden lentää yöaikaan Suomen ilmatilassa suorinta ja lennon kannalta optimoitua reittiä, joka ei välttämättä kulje lentoväylien kautta. Lentoyhtiöt ovatkin tarttuneet mahdollisuuteen ja se näkyy kasvavana ylilentojen määränä.

Lennonvarmistuksen toimintoympäristössä tapahtuu isoja muutoksia, kun yhtenäisen eurooppalaisen ilmatilan muodostaminen etenee. Single European Sky (SES) -sääntely tuo tiukkoja suorituskykyvaatimuksia ja tiivistää yhteistyötä naapurivaltioiden kanssa. Vuonna 2015 ilmatilan käyttö Pohjois-Euroopassa tehostuu entisestään kun NEFAB maiden (Suomi, Viro, Latvia ja Norja) sekä Ruotsin ja Tanskan ilmatilassa otetaan käyttöön yhteinen vapaa reitityksen (Free Route Airspace) ilmatila.

Finavia valmistelee Helsinki-Vantaan terminaalilaajennusta

medium_Helsinki_Airport_A350_Airbus_12_jpg

Helsinki-Vantaa on valmis ottamaan vastaan uusia konetyyppejä. Tämä todettiin tiistaina, kun Airbusin uusin laajarunkomalli A350 saapui lentoasemalle vierailulle

– Airbus A350:n vierailu oli meille paitsi iloinen tapahtuma, myös hyödyllinen testin paikka. Visiitti vahvisti, että olemme valmiita uusille laajarunkokoneille. Liikennöinti A350:llä käynnistyy ensi vuonna, sanoo Helsinki-Vantaan lentoasemajohtaja Ville Haapasaari Finaviasta.

Finavian vuosille 2014–2020 ajoittuvan kehitysohjelman yhtenä päätavoitteena on kehittää Helsinki-Vantaan vaihtoliikennekapasiteettia. Tarkoituksena on rakentaa muun muassa lisää laajarunkokoneiden pysäköintipaikkoja.

Haapasaaren mukaan kehitysohjelma etenee aikataulussa. Nyt on käynnissä laaja suunnitteluvaihe. Terminaali- ja liikennealueiden laajennuksia valmistelevat purkutyöt käynnistyvät elo-syyskuussa. Varsinaisten uudisrakennustöiden on suunniteltu alkavan vuonna 2016.

Ensimmäisinä purkutyöt kohdistuvat muun muassa entiseen lämpövoimalaan ja vesitorniin. Syksyn aikana aloitetaan louhintatyöt, jotka purkutöiden tavoin luovat pohjaa alueen uudisrakentamiselle.

– Kehitysohjelma toteutetaan vaiheittain, mikä mahdollistaa joustavan reagoinnin mahdollisiin markkinatilanteen muutoksiin, Haapasaari toteaa.

Finavian kehitysohjelman tavoitteena on varmistaa Helsinki-Vantaan vahva kilpailuasema erityisesti Euroopan ja Aasian välisessä vaihtoliikenteessä. Matkustajamäärät Helsingin ja Aasian välillä ovat kasvaneet tasaisesti jo vuosia.

– Helsinki-Vantaa on jo nyt yksi merkittävimmistä vaihtokentistä Euroopassa. Esimerkiksi Euroopan ja Japanin välisessä liikenteessä se on neljänneksi tärkein, Haapasaari sanoo.

Seitsemän vuoden mittainen kehitysohjelma kohdistuu vaihtoliikenteen kapasiteetin kasvattamisen lisäksi Helsinki-Vantaan lähtöselvityksen kehittämiseen ja maaliikennejärjestelyjen parantamiseen. Ratkaisut ja aikataulut terminaalilaajennuksen osalta selviävät vuoden 2014 aikana.

Kehitysohjelman ensimmäinen vaihe on valmistunut

Kehitysohjelman ensimmäisessä, toukokuussa 2014 valmistuneessa vaiheessa Helsinki-Vantaan turvatarkastus- ja lähtöselvityskapasiteettia kasvatettiin merkittävästi. Terminaali 2:n turvatarkastuskapasiteetti nousi 40 prosenttia. Uudet lähtöselvitys- ja bag drop -automaatit tuovat joustavuutta lähtöselvitysaikoihin, tasoittavat ruuhkahuippuja ja kasvattavat terminaalin kapasiteettia.

Finavia toteuttaa Helsinki-Vantaalla myös kaikkien aikojen laajinta kerralla tehtyä palvelu-uudistusta, jonka myötä lentoasemalla avataan lähivuosina lähes 70 uutta tai uudistuvaa palvelupistettä.

Finavian kehitysohjelma tähtää kilpailukyvyn vahvistamiseen

Finavian käynnistämä liki miljardin euron kehitysohjelma valmistaa Helsinki-Vantaata palvelemaan 20 miljoonaa vuosittaista matkustajaa vuoteen 2020 mennessä. Sen arvioidaan tarjoavan työtä noin 14 000 henkilötyövuoden verran, ja matkustajamäärän nousun tuovan alueelle noin 5 000 uutta, pysyvää työpaikkaa.

Finavia investoi myös verkostolentoasemiinsa. Merkittäviä kunnostus- ja laajennustöitä toteutetaan tänä vuonna Turun, Tampereen, Ivalon ja Rovaniemen lentoasemilla. Verkostolentoasemiin investoidaan tänä vuonna yhteensä noin 35 miljoonaa euroa.

Kehitysohjelman tavoitteena on säilyttää Suomen hyvät lentoyhteydet ja parantaa Helsinki-Vantaan kilpailukykyä kiristyvässä kansainvälisessä kilpailussa, etenkin Euroopan ja Aasian välisessä vaihtoliikenteessä.

Helsinki-Vantaalla otetaan käyttöön uutta teknologiaa matkustuskokemuksen parantamiseksi

Helsinki-Vantaan lentoasema on ensimmäinen lentoasema maailmassa, joka ottaa käyttöön uutta teknologiaa matkustajavirtojen seurantaan. Uusi järjestelmä toimii lentoasemalla kaikkialla missä matkustajia liikkuu. Lentoasemaoperaattori Finavia Oyj hyödyntää järjestelmän tuottamia tietoja kehittäessään matkustuskokemusta ja lentoaseman palveluja. Teknologia mahdollistaa erittäin tarkan paikannuksen tallentamatta mitään yksittäisen käyttäjän tietoja.

Järjestelmän on kehittänyt suomalainen teknologiayhtiö Walkbase, jonka ratkaisua käyttävät muun muassa suuret kauppaketjut ympäri Eurooppaa. Walkbasen ratkaisu perustuu sisätilapaikannukseen hyödyntäen kannettavien laitteiden päällä olevia Wi-Fi-signaaleja – tavoittaen tällä hetkellä arviolta 60-70% lentokentän matkustajista.

Uudet innovaatiot korostavat Helsinki-Vantaan mainetta edistyksellisenä ja asiakaslähtöisenä liikennekeskuksena: “Walkbasen ratkaisu on osa strategiaamme älykkäästä lentoasemasta, joka tarjoaa mutkattoman palvelukokemuksen ja vaivattoman matkustamisen Euroopan ja Aasian välillä. Helsinki-Vantaa ottaa käyttöön teknologian matkustajavirtojen hallintaan ensimmäisenä maailmassa, kattaen koko lentokenttäkokemuksen aina pysäköintialueista lähtöporteille asti,” kertoo Helsinki-Vantaan lentoaseman apulaisjohtaja Heikki Koski .

Kerättyä paikkatietoja hyödynnetään saapuvien ja lähtevien matkustajavirtojen seurantaan, sekä asiakaskokemuksen parantamiseen, esimerkiksi ruuhkien ja pullonkaulojen löytämiseen turvatarkastuksessa tai myymälöissä. Lähiaikoina myös matkustajat voivat halutessaan ottaa uusia järjestelmän mahdollistavia palveluita käyttöönsä, kuten tietoja lähtöaikojen tai -porttien muutoksista sekä nopeimmista reiteistä eri lentoaseman alueille. “Kuvittele, että älypuhelimesi kertoisi lentoasemalla paljonko sinulla on täsmälleen aikaa syödä tai tehdä ostoksia, ja koska sinun pitäisi lähteä kävelemään kohti lähtöporttiasi. Tämä on jo mahdollista Helsinki-Vantaalla Walkbasen teknologian ansiosta,” kertoo Walkbasen toimitusjohtaja ja perustajajäsen Tuomas Wuoti .

“Yhteistyömme Finavian kanssa osoittaa myös, kuinka perinteinen palveluntarjoaja kuten lentoasema voi innovoida ja parantaa liiketoimintaansa jatkuvasti kehittymällä ja olemalla avoin uusille ideoille, jotka kumpuavat startup-kulttuurista,” Wuoti sanoo
Järjestelmän tekninen toteutus sisältää jopa 300:n iBeacon-laitteen ja Wi-Fi-reitittimen asentamisen lentoasemalle tämän vuoden aikana. Ne seuraavat hienovaraisesti matkapuhelimien ja muiden kannettavien laitteiden lähettämiä signaaleja joko passiivisesti tai applikaatio-pohjaisen opt-in-toiminnon kautta. Matkapuhelimien ja muiden kannettavien laitteiden lähettämien Wi-Fi-signaalien tietoturva on järjestelmässä huipputasolla. “Koko vuosia kestänyt kehitystyömme on perustunut erittäin tarkkaan yksityisyydensuojaan, ja se on teknologiamme ydin,” Wuoti jatkaa. “Emme tallenna, emmekä edes näe yksittäiseen henkilöön liittyviä tietoja,” hän painottaa.

Helsinki-Vantaalla voi pian vaihtaa valuuttaa automaatilla

10484729_779804175373229_1197725609654435470_n

Finavia Oyj on jatkanut sopimustaan valuutanvaihtopalveluja tarjoavan ChangeGroupin kanssa. Sopimuksen ansiosta ChangeGroupin palvelut Helsinki-Vantaalla lisääntyvät, ja valuutanvaihto onnistuu lentoasemalla pian myös automaatilla. Itsepalvelupisteet tukevat Finavian käynnistämää Helsinki-Vantaan palvelu-uudistusta ja jatkuvaa asiakaskokemuksen kehittämistä.

Finavia on kilpailuttanut Helsinki-Vantaan lentoaseman valuutanvaihtopalvelut. Yhtiö jatkoi sopimustaan ChangeGroupin kanssa. Uusi sopimus tulee voimaan 1.1.2015.

Vuoden 2015 aikana lentoaseman valuutanvaihtopalvelut laajenevat ja monipuolistuvat lukuisilla ChangeGroupin itsepalveluautomaateilla. Uusien valuutanvaihtoautomaattien ansiosta matkustajat voivat jatkossa vaihtaa valuuttaa ympäri vuorokauden. Lisäksi lentoaseman palvelutarjonta kasvaa ChangeGroupin käteisnostoautomaateilla.

Automaatit eivät syrjäytä Helsinki-Vantaan seitsemää ChangeGroupin palvelupistettä. Matkustajat voivat jatkossa valita, haluavatko asioida palvelupisteellä vai automaatilla. Lähivuosina osa palvelupisteistä tulee saamaan uuden ilmeen.

Itsepalvelu tuo joustoa matkustamiseen

Finavia haluaa tehdä matkustamisesta mahdollisimman helppoa ja sujuvaa. Helsinki-Vantaalla on parhaillaan käynnissä mittava palvelu-uudistus, jonka tavoitteena on kehittää lentoaseman palveluita yhä monipuolisemmiksi ja matkustajien tarpeita paremmin vastaaviksi.

Uudet valuutanvaihto- ja käteisautomaatit tukevat palvelu-uudistusta. Automaatio luo matkustajalle uuden tavan asioida, ja se tuo matkustamiseen joustavuutta – automaattien ansiosta valuuttaa voi vaihtaa vaikka keskellä yötä. Pohjois-Euroopan johtavana vaihtolentoasemana ja merkittävänä Euroopan ja Aasian välisen liikenteen solmukohtana valuutanvaihto on Helsinki-Vantaalle tärkeä palvelukokonaisuus.

“Olemme todella iloisia päästessämme palvelemaan Helsinki-Vantaan lentoaseman yhä kansainvälistyvää matkustajakuntaa entistä monipuolisemmin yhtiömme perusarvojen – luotettavuus, helppous, saatavuus ja innovatiivisuus – mukaisesti”, ChangeGroupin toimitusjohtaja Sacha Zackariya sanoo.

Johtaviin valuutanvaihtopalveluntarjoajiin lukeutuvalla ChangeGroupilla on yhteensä yli sata toimipistettä 12 maassa ja yli 20 vuoden kokemus valuutanvaihtotoiminnasta Suomessa. Yhtiö laajentaa toimintaansa erityisesti Euroopan ja Pohjois-Amerikan johtavilla lentoasemilla.

Lentoliikenteen matkustajamäärät kasvussa

medium_image31_eps

Finavia Oyj:n lentoasemien matkustajamäärät nousivat vuoden 2014 huhti-kesäkuussa 3,8 prosenttia edellisvuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna. Matkustajamäärät ovat kasvaneet koko alkuvuoden kansainvälisen matkustuksen vahvan kehityksen ansiosta. Myös kotimaan lentomatkustus on alkanut elpyä vähitellen.

Finavian lentoasemilla oli vuoden 2014 huhti-kesäkuussa yhteensä 5,1 miljoonaa matkustajaa (9,7 miljoonaa 1−6/2014). Vuoden ensimmäisellä neljänneksellä kysyntä lähti hyvään nousuun ja matkustajamäärät ovat kasvaneet edelleen myös toisella neljänneksellä, ja koko alkuvuoden kasvu on ollut 4,0 %. Myönteinen kehitys johtuu kansainvälisen lentoliikenteen ja vaihtomatkustuksen matkustajamäärän kasvusta.

Liikenneilmailun laskeutumiset vähenivät alkuvuonna 2,1 %, mikä kertoo yhdessä matkustajamäärien nousun kanssa Suomessa operoivien lentokoneiden täyttöasteiden parantumisesta.

Vaihtomatkustus kasvoi edelleen voimakkaasti toisella neljänneksellä

Helsinki-Vantaan lentoaseman matkustajamäärä kasvoi huhti-kesäkuussa 4,5 %, ja matkustajia oli 4,1 miljoonaa. Kansainvälinen matkustus kasvoi 5,1 % vertailujaksoon nähden. Edelleen voimakkaasti kasvoi kansainväliseltä lennolta toiselle kansainväliselle lennolle vaihtavien matkustajien määrä. Kansainvälisten vaihtomatkustajien kasvu oli toisella vuosineljänneksellä peräti 9,5 %.

Vuoden alusta Helsinki-Vantaan matkustajamäärä on noussut 4,7 %.

– Kansainvälinen vaihtomatkustus Helsinki-Vantaan läpi kasvaa voimakkaasti ja asemamme tärkeänä vaihtokenttänä on edelleen vahvistunut. Voimme olla erittäin tyytyväisiä tähän kehitykseen, sillä se osoittaa Helsinki-Vantaan merkityksen ja kiinnostavuuden Euroopan ja Aasian välisenä lentoliikenteen solmukohtana. Tavoitteemme on yhdessa lentoyhtiöasiakkaidemme kanssa yhä kasvattaa kansainvälistä vaihtomatkustusta Helsinki-Vantaalla, kertoo Joni Sundelin Finavian lentoasemaverkostosta sekä markkinoinnista ja myynnistä vastaava johtaja.

Kotimaan matkustajamäärät kääntyneet nousuun

Matkustajien määrä kotimaanlennoilla jatkoi hienoista nousuaan huhti-kesäkuussa vertailukauteen nähden. Matkustajia oli yhteensä 1,2 miljoonaa, missä oli nousua 1,2 %. Vuoden alusta kotimaan matkustajamäärät ovat nousseet 2,9 % ollen 2,7 miljoonaa matkustajaa.

– Kotimaan matkustajamäärien positiivinen kehityssuunta on alkuvuoden ajan jatkunut. Kotimaan lentolippujen hinnat ovat kuitenkin olleet tietyillä reiteillä selvässä nousussa jo pidempään, joten muun muassa tämä vaikuttaa lentojen kysyntään. On selvää, että lentoliikenteen kilpailukyky on kotimaassa etenkin lyhyillä etäisyyksillä alentunut, ja matkustajat hyödyntävät lentämisen sijaan muita liikennemuotoja, kuten junaa, Sundelin jatkaa.

Verkostolentoasemista matkustajamäärä sisältäen sekä kotimaisen että kansainvälisen liikenteen kasvoi eniten Oulussa (14,3 %) , Savonlinnassa (9,4%) sekä Joensuussa (7,7%). Jyrkimmin matkustajamäärät laskivat tammi−kesäkuussa Kokkola-Pietarsaaressa (-11,3), Kajaanissa (-8,1) ja Tampereella (-10,3).

Kansainvälinen lentoliikenne vahvassa kasvussa

Finavian kaikkien lentoasemien kansainvälisen lentoliikenteen matkustajamäärä sisältäen reitti- ja tilausliikenteen kasvoi tammi-kesäkuussa 4,4 % ja oli 7,0 miljoonaa. Toisella neljänneksellä kasvuvauhti noudatteli alkuvuoden vauhtia ja matkustajamäärä kasvoi 4,7 %. Matkustus sekä Eurooppaan että muualle maailmaan kasvoi lähes 5 %.

Aasian merkittävistä kohteista vuoden aikana erittäin vahvasti on kasvanut matkustus Japaniin (matkustajamäärä +24,6 %) sekä Kiinaan (+13,7 %). Euroopan merkittävistä kohteista vahvimmin kasvoivat Espanja (12,0 %) ja Tsekki (19,2 %). Venäjälle suuntautuvat matkat vähenivät ensimmäisellä neljänneksellä -8,1 %, mutta toisella neljänneksellä matkustajamäärät ovat nousseet 3,6 %.

Helsinki-Vantaa valmistautuu palvelmaan 20 miljoonaa matkustajaa 2020-luvun alkupuolella

Kansainvälisen lentoliikenteen ja vaihtomatkustuksen jatkuva kasvu tarvitsee lisäkapasiteettia lentoasemalla. Tänä vuonna aloitettu kehittämisohjelma kohdistuu erityisesti lähtöselvitys- ja vaihtomatkustuskapasiteetin kasvattamiseen sekä liikennejärjestelyjen parantamiseen. Tavoitteena on varmistaa Helsinki-Vantaan vahva kilpailuasema Euroopan ja Aasian välisessä vaihtoliikenteessä.

Helsinki-Vantaan kehittämisohjelma 2014-2020 on suuruudeltaan noin 900 miljoonaa euroa. Sen työllisyysvaikutus on arviolta 14 000 henkilötyövuotta. Kun lentoaseman matkustajamäärä nousee 20 miljoonaan matkustajaan seuraavan kymmenen vuoden kuluessa, syntyy lisäksi eri yrityksiin noin 5000 pysyvää työpaikkaa.

 

Ivalon lentoasemalla tapahtuu: terminaalin laajennustyöt jatkuvat ja kiitotie remontoidaan kesällä

medium_ivalo_terminaali_ulkoa_eps

Finavia Oyj:n toukokuussa aloittamat Ivalon lentoaseman mittavat laajennus- ja kunnostustyöt etenevät suunnitelmien mukaan. Kesällä vuorossa ovat terminaalin laajennustyöt sekä kolmen viikon kiitotieremontti elokuussa. Sujuvan matkustamisen takaamiseksi kaikki lennot operoidaan kiitotieremontin ajan Kittilän lentoasemalta. Finavia on järjestänyt matkustajille maksuttoman bussikuljetuksen Ivalosta Kittilään ja takaisin.

Finavian tämän vuoden merkittävin verkostolentoasemainvestointi etenee aikataulussa. Ivalon lentoaseman liikennealueen maarakennustyöt ovat jo pitkällä, ja terminaalin laajennustyöt on aloitettu. Laajennustöitä jatketaan läpi kesän, ja lisäksi elokuussa uusitaan kiitotien, rullausteiden ja asematason päällysteet.

”Haluamme olla mukana edistämässä Lapin matkailua. Kunnostustöiden kautta valmistaudumme kasvavaan lentoliikennemäärään ja voimme parantaa matkustuskokemusta entisestään”, Finavian Lapin aluejohtajaMartti Oinas iloitsee. ”Vaikka remontit tuovat mukanaan pieniä väliaikaisjärjestelyjä, teemme kaikkemme, että matkustajiemme on mahdollisimman helppo ja mukava liikkua myös muutostöiden aikana.”

Terminaalin laajennustöiden on tarkoitus valmistua kevätkauden 2015 aikana. Tämän jälkeen aloitetaan nykyisen terminaalialueen kunnostustyöt. Kaikki terminaalityöt pyritään saamaan valmiiksi vuoden 2015 loppuun mennessä.

Lentoasema suljettu 4.–24.8. – matkustajille bussikuljetus Kittilään

Lentoturvallisuuden ylläpitämiseksi kiitotielle, rullausteille ja asematasolle tehdään elokuussa uudet päällysteet. Ivalon lentoasema suljetaan päällystetöiden ajaksi 4.–24.8. Lentoasema avataan matkustajille jälleen maanantaina 25.8.

Lentoaseman ollessa suljettuna kaikki lennot operoidaan Kittilän lentoaseman kautta. Finavia järjestää kaikille matkustajille maksuttoman bussikuljetuksen Ivalosta Kittilään ja Kittilästä Ivaloon. Bussimatkalle ei tarvitse hankkia erillistä lippua – riittää, kun mukana on matkustuspäivän lentolippu välille Helsinki–Kittilä tai Kittilä–Helsinki.

Ivalosta Kittilään: Bussi lähtee Ivalon lentoasemalta 4 tuntia 45 minuuttia ennen koneen lähtöaikaa Kittilästä. Bussi on perillä Kittilän lentoasemalla tunti ennen koneen lähtöaikaa. Kittilästä on lentoyhteydet Helsinkiin.

Kittilästä Ivaloon: Bussi lähtee Kittilän lentoasemalta Ivalon lentoasemalle, kun kaikki matkustajat ja matkatavarat on saatu koneesta kyytiin.

Bussit pysähtyvät Saariselällä Riekonlinnan hotellilla, Tunturihotellilla ja Kylpylähotellilla. Lisäksi kyytiin pääsee Kakslauttasen eli nelostien bussipysäkiltä. Myös Sodankylässä voi nousta kyytiin tai jäädä kyydistä pois. Bussi ei pysähdy Kiilopäällä.

Bussin ajoaika on noin 3 tuntia 45 minuuttia. Molemmilla matkoilla pysähdytään 15 minuutiksi Sodankylässä Nesteen huoltoasemalle, missä voi jaloitella, käydä wc:ssä tai ostaa virvokkeita. Busseja liikennöi Lapin Tunturiliikenne Oy.

Kunnostustyöt osa Finavian laajaa kehitysohjelmaa

Ivalon lentoaseman lisäksi Finavian verkostolentoasemainvestointien kohteina ovat tänä vuonna Tampere, Turku ja Rovaniemi. Lisäksi lukuisilla lentoasemilla tehdään pienempiä muutoksia viihtyvyyden ja palvelutarjonnan parantamiseksi. Verkostolentoasemiin investoidaan kuluvana vuonna noin 35 miljoonaa euroa. Ivalon osuus on tästä 13,5 miljoonaa euroa.

Finavia pahoittelee kunnostustöistä matkustajilleen ja yhteistyökumppaneilleen mahdollisesti aiheutuvaa haittaa.

Lue lisää Ivalon lentoaseman kunnostustöistä 
Lue lisää Finavian verkostolentoasemien investointiohjelmasta