Finavia kovaa vauhtia uusiin matkustajaennätyksiin

b8ada94c581e3afe_800x800ar

Lentomatkustajien määrä jatkoi odotetusti kasvuaan vuoden kolmannella vuosineljänneksellä. Kasvua kertyi Finavian operoimilla 21 lentokentällä yhteensä 9,4 prosenttia. Kansainvälisten matkustajien lukumäärä kasvoi tätäkin nopeammin ollen 12,7 prosenttia. Tammi-syyskuun aikana lentomatkustajia oli yli 16,8 miljoonaa matkustajaa.

– Matkustajamääriemme kasvua selittävät muun muassa talouden yleinen positiivinen kehitys, Finnairin vahva kasvu erityisesti Aasian liikenteessä, lentoyhtiöiden täyttöasteiden parantuminen sekä Suomen vetovoiman kasvaminen matkakohteena. Lisäksi teemme lujasti töitä uusien reittiyhteyksien ja lentoyhtiöiden saamiseksi lentoasemillemme. Olemme vuoden sisällä saaneet asiakkaiksemme Helsinki-Vantaan lentoasemalle Qatar Airwaysin Transavian Blue Airin ja Croatia Airlinesin . Lisäksi kiinalainen Lucky Air aloittaa liikennöinnin tammikuussa, kertoo Joni Sundelin .

Kolmannen neljänneksen aikana kaikista Finavian matkustajista 88,0 prosenttia kulki Helsinki-Vantaan kautta. Lentoasemalla oli kolmannen kvartaalin aikana 5,2 miljoonaa matkustajaa, ja kasvua oli edellisvuoden vastaavaan neljännekseen verrattuna 10,7 prosenttia.

Eniten matkustajia Euroopan liikenteessä, suurin kasvu Aasiasta

Kansainvälisen liikennematkailun matkustajamäärät kasvoivat vuoden kolmannella neljänneksellä niin Euroopasta (+11,2 % vs. 2016 Q3) kuin muualtakin (+21,0 %). Tärkeimmät kohdemaat olivat Euroopassa Saksa, Ruotsi ja Espanja sekä Aasiassa Japani ja Kiina.

– Kesä on Euroopan lentomatkustuksessa vuoden vilkkainta aikaa. Esimerkiksi Helsinki-Amsterdam-reittivälin matkustajaluvut olivat 27 prosenttia suuremmat kuin vuotta aiemmin vastaavana ajankohtana. Myönteiseen kehitykseen ovat vaikuttaneet esimerkiksi Norwegianin ja Transavian operointien aloitukset. Myös Tampereella kansainvälisten matkustajien tilastoissa on merkittävä muutos [+30,7 vs. 2016 Q3], johon vaikutti Air BalticinRiikan-reitin avaus, kertoo Sundelin.

Vuoden kolmannella neljänneksellä kansainvälisessä lentoliikenteessä matkusti 4,8 miljoonaa henkilöä, joista reilut 660 000 oli kansainvälisiä vaihtomatkustajia (+25,5 % vs. 2016 Q3). Vaikka yli 83 prosenttia oli Euroopan liikennettä, Aasian liikenne muodosti jo kymmenyksen kvartaalin koko liikenteestä.

– Lentomatkustus kasvattaa suosiotaan Euroopan lisäksi muuallakin. Meillä tämä näkyy erityisen hyvin kansainvälisten vaihtomatkustajien lukumäärän kasvuna Helsinki-Vantaan lentoasemalla, ja olemme tänä vuonna kvartaalista toiseen rikkoneet ennätyslukuja. Esimerkiksi Aasian 20 prosentin kasvua matkustajaluvuissamme selittää myös Finnairin lisäfrekvenssit Hong Kongiin [+46,1 % vs. 2016 Q3] ja Tokioon [Japani +19,7 % vs. 2016 Q3] sekä lentoyhtiöiden reiteillään käyttämät isommat koneet ja niiden parantuneet täyttöasteet, Sundelin kertoo.

Oulun kiitotieremontti verotti kotimaan lentoliikennettä

Oulussa maan toiseksi suurimman lentoaseman matkustajaluvut putosivat kesän kiitotieremontin vuoksi ja normalisoituivat vasta syyskuussa (-33,0 vs. 2016 Q3). Remontin vaikutukset näkyivät Kemi-Tornion lentoasemalle, jossa matkustajaluvut kasvoivat. Rovaniemellä taas heijastuivat edelliskesän kiitotieremontin vaikutukset (+46,0 % vs. 2016 Q3).

Vaikka kotimaan matkustajamäärät laskivat kolmannella neljänneksellä 3,1 prosenttia edellisvuodesta, vuoden alusta lähtien tarkasteltuna ollaan kuitenkin vielä 0,7 prosenttia edellä viime vuotta.

Liikenneilmailun laskeutumisia Finavian operoimilla lentokentillä oli vuoden kolmannella neljänneksellä 6,9 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Tammi-syyskuussa laskeutumisia kertyi koko maassa yhteensä 86 365 kappaletta, mikä on 4,6 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin.

Helsinki-Vantaan uudistunut kiitotie 2 otetaan käyttöön huomenna

Helsinki Airport winter 2013 5

Photo by Finavia

Finavia on kesän aikana peruskorjannut Helsinki-Vantaan kiitotie 15–33:n eli kiitotie 2:n. N oin 20 jalkapallokentän kokoinen alue remontoitiin neljässä kuukaudessa.  

Peruskorjauksella taataan lentokoneille turvalliset liikennöintiolosuhteet. Finavia uudisti muun muassa kiitotien päällystekerrokset, sadevesilinjastot ja valaistusjärjestelmän.

Investointi oli arvoltaan noin 13 miljoonaa euroa, josta 20 prosenttia käytettiin ympäristön kannalta tärkeän infrastruktuuria parantamiseen. Vanhojen sadevesikaivojen- ja putkistojen kunnostaminen parantaa lentoaseman hulevesien hallintaa.

– Teimme myös kenttävalojärjestelmään merkittäviä muutoksia. Niiden ansiosta kiitotien valaisimet nyt toimivat energiatehokkaalla LED-tekniikalla, sanoo Finavian tekninen johtaja Henri Hansson .

Hansson kertoo, että kiitotien rakentaminen ja ylläpito vaativat paljon osaamista ja investointeja.

– Kiitotien pinnan alta löytyvät tiivistetystä kiviaineksesta tehdyt rakenteet, jotka yhdessä noin 20 senttimetriä paksun päällysteen kanssa ottavat vastaan koneista tulevan kuormituksen. Kiitotien pinnan on oltava tasainen, mutta veden on kuitenkin päästävä valumaan pois. Lisäksi kitkaominaisuuksien pitää olla riittävät, hän kertoo.

Finavia käyttää lentoasemillaan kiitoteiden pintamateriaalina asfalttia, jota nyt kului kiitotie 2:n päällystämiseen 2 500 kuorma-autollista eli noin 60 000 tonnia. Vaihtoehtona olisi betoni, mutta sen elinkaari ja kestävyys talvikunnossapidon takia Suomessa on haasteellista.

Finavia on parin viimeisen vuoden aikana investoinut yhteensä 60 miljoonaa euroa viiden kiitotien peruskorjaukseen. Helsinki-Vantaalla on peruskorjattu kaksi kiitotietä vuosina 2015 ja 2017. Täysremontissa ovat olleet myös Kittilän, Rovaniemen ja Oulun lentoasemien kiitotiet.

Helsinki-Vantaan kiitotie 2:n peruskorjattava alue oli kooltaan 138 000 neliömetriä, mikä vastaa noin 20 jalkapallokenttää. Operaatiot uudistuneelta kiitotieltä käynnistyvät 10. lokakuuta 2017.

Remontin valmistuttua lentokonemelun alueet palautuvat ennalleen

Lentokonemelun määrä Nurmijärvellä palautuu ennalleen, kun Helsinki-Vantaan ensisijaisesti laskeutumisiin käytettävä kiitotie 2 otetaan noin neljä kuukautta kestäneen tauon jälkeen käyttöön.

Järvenpään, Tuusulan ja Keravan suunnissa remontin aikana poikkeuksellisesti kuulunut lentokonemelu sen sijaan vähenee.

Kiitotie valitaan aina tuulensuunnan mukaan, sillä koneiden on turvallisinta nousta vastatuuleen. Helsinki-Vantaalla on lisäksi käytössä ensisijainen kiitotiejärjestelmä lentokonemelun ohjaamiseksi vähiten asutuille alueille.

Lentoon lähdetään pääsääntöisesti kiitotie 3:lta lounaan suuntaan. Laskeutumiset tehdään kiitotie 2:lle luoteesta. Vilkkaimpina tunteina koneet laskeutuvat rinnakkaisille kiitoteille, ykköselle ja kolmoselle.

Finavia on edelläkävijä vihreiden laskeutumisten käyttöönotossa. Kyse on niin sanotusta jatkuvan liu´un lähestymismenetelmästä, joka tähtää melua ja päästöjä vähentäviin lentotapoihin. Jo noin 70 prosenttia Helsinki-Vantaan päiväajan ja 80 prosenttia yöajan laskeutumisista tehdään jatkuvalla liu’ulla.

Faktoja kiitotie 2:n remontista

  •   Peruskorjattava alue oli pinta-alaltaan 138 000 m2.
  •   Sadevesikaivoja 173 kpl
  •   Sadevesiputkistoa 5 km, salaojaputkistoa 4,5 km
  •   Kaapeliputkistoa 30 km
  •   Asfalttia 60 000 tn

Taustatietoa kiitoteiden numeroinnista

Lentoasemien kiitotiet numeroidaan maailmanlaajuisesti kompassisuuntien mukaan.

Helsinki-Vantaan kakkoskiitotien kompassisuunta on noin 150 astetta, joten sen toinen tunnusluku on 15. Koska kiitotietä voidaan käyttää molempiin suuntiin, kummallakin suunnalla on oma numeronsa. Toinen suunta on siis 180 astetta suurempi – eli kiitotien 2 kohdalla 15+18=33, jolloin sen toinen tunnusluku on 33. Kiitotien tunnus on yhdistelmä näistä luvuista: 15/33.

Jos lentoasemalla on kaksi samansuuntaista kiitotietä ne erotetaan kompassisuuntien lisäksi vasen–oikea-tunnuksilla L (left) ja R (right). Helsinki-Vantaan rinnakkaisten kiitoteiden numerotunnisteet ovat 04R/22L (kiitotie 1) ja 04L/22R (kiitotie 3).

Finavia tarjoaa ja kehittää lentoasemapalveluja, joiden kulmakivinä ovat turvallisuus, asiakaslähtöisyys ja kustannustehokkuus. Finavian kattava 21 lentoaseman verkosto mahdollistaa kansainväliset yhteydet Suomesta maailmalle − ja maailmalta eri puolille Suomea. Helsinki-Vantaan lentoasema on Pohjois-Euroopan johtava vaihtoasema kaukoliikenteessä. Vuoden 2016 liikevaihto oli 381 miljoonaa euroa ja konsernin henkilöstömäärä on 1900.

Kimmo Mäki Finavian toimitusjohtajaksi

Satama

Finavian Oyj:n toimitusjohtaja 1.1.2018 alkaen on DI Kimmo Mäki,

Lentoasemayhtiö Finavian Oyj:n uudeksi toimitusjohtajaksi on nimitetty diplomi-insinööri Kimmo Mäki, 43. Hän aloittaa tehtävässään 1. tammikuuta 2018.

Kimmo Mäellä on laaja kokemus palvelu- ja logistiikka-alalta. Hän on toiminut viimeiset kuusi vuotta Helsingin Satama Oy:n toimitusjohtajana. Sitä ennen hän on työskennellyt muun muassa Steveco Oy:n ja Stockmann Oyj:n palveluksessa.

– Kimmo Mäellä on vahva kokemus palveluliiketoiminnan johtamisesta ja suurinvestointien menestyksellisestä läpiviennistä. Finavian tulos on huipputasolla, lentoliikenne on voimakkaassa kasvussa ja Helsinki-Vantaalla on menossa yhtiön historian suurin investointiohjelma. Uskon, että Mäen johdolla voimme kehittää Finaviaa yhä asiakaskeskeisemmäksi ja varmistaa yhtiön kannattava kasvu myös jatkossa, sanoo Finavian hallituksen puheenjohtaja Harri Sailas .

– On hienoa päästä työskentelemään Suomen kilpailukyvyn ja saavutettavuuden kannalta merkittävään yritykseen. Odotan innolla, että pääsen kehittämään Finavian ja lentoasemien palveluita. Luotettava ja asiakaslähtöinen toimintatapa, vastuullinen ote ja osaava henkilökunta ovat jatkossakin yhtiön menestyksen kulmakiviä, sanoo Mäki.

Toimitusjohtajan palkitsemisessa noudatetaan valtio-omistajan ohjeita. Uuden toimitusjohtajan kuukausipalkka on 26 000 euroa. Hänen eläke-etuutensa ja -ikänsä määräytyvät työntekijän eläkelain mukaan.

Finavian nykyinen toimitusjohtaja Kari Savolainen , 63, jatkaa johdon neuvonantajana ja jää eläkkeelle ensi vuonna.

Finavia-konsernin puolivuosikatsaus tammi – kesäkuulta 2017: Kannattavuus ja asiakastyytyväisyys ennätykselliselle tasolle

bad80bf3da2677b6_800x800ar

Tammi – kesäkuu 2017

  •   Tammi-kesäkuun kokonaismatkustajamäärä kasvoi 7,9 prosenttia verrattuna vuoden 2016 vastaavaan jaksoon
  •   Uusia reittejä avattiin yhteensä 18 Eurooppaan, USA:an ja Aasiaan
  •   Liikevaihdon kasvu jäi 1,4 prosenttiin johtuen lennonvarmistusliiketoiminnan eriyttämisestä omaksi yhtiökseen. Vertailukelpoinen liikevaihto nousi 9,1 prosenttia hyvän matkustajakehityksen sekä kaupallisten palveluiden menestyksen ansiosta.
  •   Kehitys- ja investointiohjelmat jatkuivat Helsinki-Vantaalla ja verkostolentoasemilla
  •   Investoinnit olivat 76,1 miljoonaa euroa (H1/2016: 81,7)
  •   Käyttökate ilman kertaluonteisia eriä nousi 62,9 miljoonaan euroon (H1/2016: 52,3)
  •   Liikevoitto ilman kertaluonteisia eriä nousi 29,6 miljoonaan euroon (H1/2016: 23,9)
  •   Liiketoiminnan rahavirta kasvoi 56,0 miljoonaan euroon (H1/2016: 41,9)

b016255730eca4e2_800x800ar

Toimitusjohtaja Kari Savolainen:

Finavia-konsernin alkuvuosi on ollut erittäin onnistunut lentoliikenteen voimakkaan kasvun ja yhdessä Finnairin ja muiden lentoyhtiöiden kanssa tehdyn kehitystyön ansiosta. Suomen saavutettavuus eri puolilta maailmaa on huipputasolla pitkäjänteisen myynnin ja reittikehityksen vuoksi. Uusia reittejä Suomesta maailmalle avattiin alkuvuoden aikana 18. Panostukset Helsinki-Vantaan laajentamiseen, Lapin matkailuun ja lentoasemien matkustajakokemukseen ovat menestyksen takana.

Finavian liikevoitto ilman kertaluonteisia eriä kasvoi 29,6 miljoonaan (23,9) ja käyttökate parani 62,9 miljoonaan (52,3). Huhtikuussa tehty lennonvarmistusliiketoiminnan eriyttäminen kokonaan omaksi yhtiöksi hidasti liikevaihdon kasvua, joka jäi 1,4 prosenttiin. Vertailukelpoinen liikevaihto kuitenkin kasvoi 9,1 prosenttia hyvän matkustajakehityksen sekä Helsinki-Vantaan kaupallisten palveluiden menestymisen ansiosta. Alkuvuoden aikana olemme kehittäneet palvelutarjontaamme edelleen ja asiakastyytyväisyys on pysynyt erinomaisella tasolla niin Helsinki-Vantaalla kuin lentoasemaverkostossakin.

Hyvän tuloskehityksen taustalla on voimakkaan matkustajamäärän kasvun ohella hyvä kustannusten hallinta. Huolimatta yhtiön historian suurimmasta investoinnista Helsinki-Vantaan terminaalilaajennukseen, olemme pystyneet pitämään kulumme kurissa. Olemme vieneet kehitysohjelman rakennusurakoita eteenpäin aikataulussaan ja budjetissaan, mitä Finavian hyvä rahoitusasema myös tukee. Ensimmäinen terminaalin laajennusosa, Eteläsiipi, otettiin kesällä käyttöön Aasian ja Euroopan väliselle matkustajaliikenteelle.

Matkustajamäärät Finavian lentoasemilla kasvoivat yhteensä 7,9 prosenttia, mikä ennustaa erinomaista vuotta matkustajaliikenteessä. Kansainvälinen vaihtoliikenne Helsinki-Vantaan kautta on lähtenyt ennennäkemättömään vauhtiin vuoden edetessä ja odotamme uusien matkustajaennätysten menevän rikki tänä vuonna. Hyvässä nosteessa on myös Suomen houkuttelevuus matkailumaana. Erityisesti Lappiin suuntautuva vahva kysyntä tuo alueen toimijoille uusia matkailun kehittämisen mahdollisuuksia.

Uskomme, että hyvä matkustajakehitys jatkuu, ja yhtiön tämän vuoden liikevoitto ilman kertaluonteisia eriä arvioidaan olevan vuoden 2016 tasolla huolimatta kehitysohjelman myötä kasvavista poistoista.

Puolivuosikatsaus tammi-kesäkuu 2017 

Helsinki-Vantaa on nyt hiilineutraali lentoasema

80ad71f994910d97_800x800ar

Helsinki-Vantaa on virallisesti painanut hiilidioksidipäästönsä nollaan, ja saanut siitä kansainvälisen ACA-sertifikaatin.

– Helsinki-Vantaan saama ACA-sertifikaatti on tärkeä virstanpylväs, kun toteutamme Finavian kiihdytettyä ilmasto-ohjelmaa lentoasemillamme. Ilmasto-ohjelmamme koostuu useista eri toimenpiteistä, mutta juuri Helsinki-Vantaan toiminta on keskeisessä roolissa päästöjen vähentämisessä, sanoo kestävän kehityksen johtajaMikko Viinikainen .

Käytännössä sertifikaatin saavuttaminen on merkinnyt mittavaa selvitystyötä, Finavian päästötehokkuuden jatkuvaa parantamista sekä jäännöspäästöjen kompensointia. Viinikainen kertoo, että ACA-ohjelman huipulle kohoaminen edellyttää paitsi lentoaseman omien, myös muiden kentän toimijoiden päästöjen selvittämistä.

Sähköä aurinkopaneeleista ja uusiutuvaa dieseliä busseihin

Hiilidioksidipäästöjen laskeminen nollaan on saavutettu aktiivisilla teoilla jo usean vuoden ajan. – Helsinki-Vantaalla on parhaillaan käynnissä pohjoismaiden lentoasemien suurimman aurinkovoimalan rakentaminen, Viinikainen sanoo.

a6b0c213a727d2a0_800x800ar

Helsinki-Vantaalla asennetaan parhaillaan aurinkopaneeleja, joiden odotetaan tuottavan energiaa jo loppukesästä. Valmistuessaan koko voimalan teho on yli 500 kWp. Se tuottaa lähes kymmenen prosenttia Helsinki-Vantaan uusien terminaalilaajennusten tarvitsemasta sähköstä. Heinäkuussa Finavia aloitti uusiutuvan dieselin tankkaamisen ajoneuvoihin. Kokonaan jätteistä ja tähteistä tehtyä biodieseliä käytetään muun muassa terminaalin ja lentokoneiden välillä kulkevissa busseissa.

Päästöjä alennetaan määrätietoisesti myös muilla Finavian lentoasemilla. Uusiutuvan energian käyttöä lisätään muun muassa bioenergian ja maalämmön avulla. Finavian tavoitteena on myös sitouttaa lentoasemilla toimivat yritykset uusiutuvien polttoaineiden käyttäjiksi.

Hiilineutraalisuudesta kertova ACA-sertifikaatti on globaalisti tunnustettu saavutus

Kansainvälinen ACA-ohjelma (Airport Carbon Accreditation) käynnistettiin vuonna 2009 tukemaan lentoasemien ympäristötehokkuutta osana koko lentoliikenneteollisuuden päästötavoitteita. Helsinki-Vantaa ja Lapin lentoasemat ovat olleet ohjelmassa mukana vuodesta 2011. Nyt myönnetyn ACA-sertifikaatin myötä Helsinki-Vantaan lentoasema on järjestyksessä maailman 34. täysin hiilineutraali lentoasema.

Finavian on vuosittain osoitettava, että Helsinki-Vantaan päästöt vähenevät. Nykyisten keinojen lisäksi tähän pyritään esimerkiksi lisäämällä LED-valaistusta. – On entistä tärkeämpää, että yritykset näyttävät päästöjen vähentämisessä esimerkkiä. Finavia on sitoutunut tekemään sisukkaasti töitä sen puolesta, että lentoasemamme eivät lisää hiilidioksidipäästöjä vuonna 2020. Se tarkoittaa omien päästöjemme minimoimisen lisäksi sitä, että sitoudumme vähentämään päästöjä kompensaatiomekanismin kautta ympäristöongelmien kanssa painivissa maissa kuten Intiassa, Viinikainen sanoo.

Lapin lentoasemat ovat ACA-luokituksen tasolla kaksi eli ovat osoittaneet vähentäneensä aktiivisesti hiilidioksidipäästöjä. Tavoitteena on tehdä kaikista Finavian lentoasemista hiilineutraaleja vuoteen 2020 mennessä.

Finavia on mukana keskeisenä toimijana koko 21 lentoaseman verkostollaan eurooppalaisten lentoasemayhtiöiden yhteisessä sitoumuksessa, jonka tavoitteena on saada Eurooppaan 100 hiilineutraalia lentoasemaa vuoteen 2030 mennessä. Lentoliikennetoimialan yhteisenä globaalina tavoitteena on puolittaa kansainvälisen lentoliikenteen aiheuttamat päästöt vuoteen 2050 mennessä huolimatta alan kasvusta.

Finavian ilmasto-ohjelman keskeiset toimenpiteet 2020 mennessä

  • Tuulisähkön käyttäminen
  • Aurinkovoimalan rakentaminen
  • Uusiutuva diesel kalustossa lentoasemilla
  • Ympäristöystävällisen kaluston hankkiminen
  • LED-valaistusten voimakas lisääminen
  • Lämmön lähteinä mm. pelletit ja maalämpö
  • Kompensointi, päästöyksiköt vapaaehtoisilta markkinoilta
  • Ekotehokas uudisrakentaminen, mm. uusien terminaalien BREEAM-sertifiointi
  • Lentoasemilla toimivien muiden yritysten sitouttaminen päästöjen vähentämiseen

Lue lisää Finavian ilmasto-ohjelmasta

Onnettomuustutkintakeskus: Neljä turvallisuussuositusta vakavasta vaaratilanteesta Helsinki-Vantaan lentokentällä 28.10.2016

medium_helsinki_airport_tower_2013

Helsinki-Vantaan lentokentällä tapahtui vakava vaaratilanne 28.10.2016. Lennonjohto antoi epähuomiossaan luvan rullaavalle Finnairin matkustajalentokoneelle ylittää laskeutuvan liikenteen aktiivisen kiitotien, jossa oli juuri laskeutumassa SAS:n matkustajalentokone.  Ohjaamon miehistö huomasi virheen, eivätkä he lähteneet ylittämään kiitotietä. Pian huomattuaan erehdyksensä myös lennonjohtaja korjasi antamansa virheellisen selvityksen.

Onnettomuustutkintakeskus (OTKES) antaa neljä turvallisuussuositusta vakavien vaaratilanteiden ja onnettomuuksien välttämiseksi ja ilmailuturvallisuuden parantamiseksi:

OTKES suosittaa, että Liikenteen turvallisuusvirasto velvoittaa Finavia Oyj:n ja ANS Finland Oy:n tekemään yhdessä riskianalyysin Helsinki-Vantaan lentoasemalla aktiivisen kiitotien yli rullaamisesta rinnakkaiskiitotieoperoinnin yhteydessä.

Finavialla on Liikenteen turvallisuusviraston hyväksymä ja Euroopan lentoturvallisuusvirasto EASA:n vaatimukset täyttävä turvallisuudenhallintajärjestelmä, jolla voidaan tehdä riskianalyyseja. Riskianalyysillä olisi tässä tapauksessa tarkoitus arvioida turvallisuuden näkökulmasta ilma-alusten rullaamista aktiivisen kiitotien ylitse käytössä oleville rinnakkaiskiitoteille Helsinki-Vantaan lentoasemalla.

Toiseksi OTKES suosittaa, että Finavia Oyj hankkii yhteistyössä ANSF Oy:n kanssa Helsinki-Vantaan lähilennonjohdossa käytössä oleviin järjestelmiin perustuvan teknisen varoitusjärjestelmän.

Helsinki-Vantaan lähilennonjohdossa on käytössä erilaisia varoitusjärjestelmiä, joihin on teknisesti mahdollista kytkeä ilma-alusten ja ajoneuvojen liikkumiseen perustuvia automaattisia varoituksia. Tällä hetkellä ilma-alusten ja ajoneuvojen liikkumiseen perustuvat varoitukset eivät ole nykyisen ohjeistuksen takia käytössä. Varoitus voisi kertoa esimerkiksi ristiriidasta ilma-aluksen sijaintitiedon ja pysäytysvalorivin statuksen välillä.

Kolmanneksi OTKES suosittaa, että ANS Oy varmistaa riittävän ja laadukkaan HF-tekijöiden (Human Factors) koulutuksen sekä kouluttajien HF-pätevyyden lennonjohtajien täydennys- ja kertauskoulutuksissa.

Liikennemäärien kasvaessa ja teknisten järjestelmien monimutkaistuessa ihmisen toiminnalla on yhä keskeisempi merkitys lentoturvallisuuden hallinnan kannalta.  OTKES havaitsi tutkinnassa, että inhimillisiin tekijöihin liittyvän koulutuksen painoarvo oli viime vuosien aikana vähentynyt, vaikkakin vuoden 2017 alusta voimaan astunut EU-asetus nyt velvoittaa HF-koulutusta osana lennonjohtajan lupakirjan kertauskoulutusta. Koulutuksen avulla voitaisiin muun muassa paremmin tiedostaa lennonjohtajan työn sisältämät ristiriitaiset tavoitteet, kuten esimerkiksi mahdollisimman nopea ja turvallinen lennonjohtaminen.

Lisäksi OTKES suosittaa, että ANS Finland Oy yhteistoiminnassa säähavaintopalloja operoivan yrityksen kanssa kehittää toimintaa niin, että säähavaintopallojen lähettämisen kuormittavuutta puhelinliikenteen muodossa voidaan lähilennonjohdon työpisteissä vähentää.

Säähavaintopalloja lähettävä yritys pyytää lähetysluvan lähilennonjohdosta puhelimitse. Puheluihin vastaa joko vuoroesimies tai toinen lennonjohdossa työskentelevä henkilö. Koska vuoroesimies ei ollut paikalla, lähilennonjohtaja vastasi kolmeen sääpalloja koskevaan puheluun ennen vakavaa vaaratilannetta.  Suosituksella kohdistetaan huomio sellaisiin lennonjohdon työtä häiritseviin tekijöihin, joita tulisi ilmailuturvallisuuden parantamiseksi vähentää.

Yhteydet maailmaan lähes tuplaantuneet kymmenessä vuodessa – Helsinki-Vantaa on Pohjois-Euroopan ylivoimaisesti verkottunein lentoasema

476860_406468089369276_673409991_o

Finavian operoima Helsinki-Vantaa on parhaiten maailman lentoverkostoihin kytkeytynyt lentoasema Pohjois-Euroopassa. Helsinki-Vantaan valttikortteja ovat lentoaseman kilpailukyky, siellä operoivien lentoyhtiöiden tarjoamat kattavat lentoyhteydet sekä suuri vaihtoliikenteen osuus lentoaseman kokonaismatkustajamäärästä. Tiedot ilmenevät kansainvälisen lentoasemajärjestö Airports Council Internationalin (ACI) julkaisemasta Airport Industry Connectivity -raportista.

ACI Europen vertailussa nousevat korkealle ne lentoasemat, jotka ovat hyvin verkottuneita muihin hyvien yhteyksien kenttiin. Helsinki-Vantaan lentoaseman sijoitus on kaikkien Euroopan lentoasemien välisessä vertailussa 12. ja Pohjois-Euroopassa ylivoimainen ykkönen.

– Helsinki-Vantaa on vahvistanut viime vuosina voimakkaasti asemaansa lentoliikenteen merkittävänä solmukohtana. Tässä suurimmat tekijät ovat, että Helsinki-Vantaan tarjoamille lentoyhteyksille syntyy kysyntää entistä laajemmalta Itämeren alueelta sekä kasvavasta vaihtoliikenteestä Euroopan ja Aasian välillä. Myös Suomen suosio matkailukohteena on tärkeää. Suomelle hyvä verkottuneisuus merkitsee isoa kilpailukykytekijää ja antaa täällä toimiville yrityksille etulyöntiaseman moneen muuhun maahan verrattuna, toteaa Finavian toimitusjohtaja Kari Savolainen .

Helsinki-Vantaan indeksipistemäärä vertailussa (hub connectivity) on 9 982. Kasvua on tullut kymmenessä vuodessa 96 prosenttia. Helsinki-Vantaa on Pohjois-Euroopan lentokentistä ylivoimaisesti verkottunein, sillä toiseksi korkeimmalla indeksissä on Kööpenhaminan lentoasema pistemäärällä 5 404 (sija 15). Oslon lentoasema on sijalla 17 (3 868 pistettä). Sekä Kööpenhaminan että Oslon lentoasemat ovat matkustajamääriltään Helsinki-Vantaata suurempia.

Helsinki-Vantaan lentoasemalta on Pohjois-Euroopan kentistä eniten suoria lentoyhteyksiä Aasiaan. Lentoyhteyksien määrällä mitattuna Helsinki-Vantaa on viidenneksi suurin solmukohta Kiinan ja Euroopan välillä. Lisäksi Helsinki-Vantaalta on enemmän suoria lentokohteita Japaniin kuin yhdeltäkään toiselta eurooppalaiselta lentoasemalta. Yhteensä Finavian lentoasemilta on yli 200 lentoyhteyttä eri puolille maailmaa.

Kilpailu lentoyhteyksistä on lentoasemien välillä kovaa. Esimerkiksi Tukholman Arlandan lentoasema on pudonnut kymmenen vuoden aikana Euroopan 20 parhaiten verkottuneen kentän joukosta kokonaan.

– Jokainen maa maailmassa haluaa omalle maaperälleen kilpailukykyisen lentoliikenteen solmukohdan. Euroopassakin on lukuisia maita, joissa solmukohtaa ei ole. Nämä maat jäävät helposti pussinperiksi. Jatkamme Finaviassa määrätietoista työtämme Suomen verkottuneisuuden parantamiseksi. Tälläkin hetkellä käymme lukuisten lentoyhtiöiden kanssa tiivistä keskustelua uusista lentoreiteistä ja Suomen-markkinan mahdollisuuksista, Savolainen sanoo.

Kärkipaikkaa Euroopan lentoasemien verkottuneisuusindeksissä pitää koko maailman ykkönen, Frankfurtin lentoasema (indeksiluku 69 930). Toisena on Amsterdamin Schipholin lentoasema (56 535), kolmantena Pariisin Charles de Gaullen kenttä (47 217), neljäntenä Istanbul (33 908) ja viidentenä Lontoon Heathrow (32 437).

Maailman parhaiten verkottuneet lentoasemat löytyvät pääasiassa Euroopasta ja Pohjois-Amerikasta. Jo yli kymmenen vuoden ajan Lähi-idän ja Aasian, erityisesti Kiinan, lentoliikenteen solmukohdat ovat kasvattaneet verkostojaan nopeinta tahtia.

Blue Air aloitti lennot Helsinki-Vantaalta Bukarestiin

aee10b9693a0c899_800x800ar

Helsinki-Vantaan lentoaseman reittivalikoima täydentyi 16. kesäkuuta, kun Blue Air starttasi lennot Romanian Bukarestiin.

Lennot operoidaan ympäri vuoden kolmesti viikossa tiistaisin, perjantaisin ja sunnuntaisin.

– Olemme iloisia uudesta kohteesta, jonka saamme Helsinki-Vantaan reittivalikoimiin. Suorien kansainvälisten reittien kehitys on ollut Suomessa nousujohteista ja suomalaisten ulottuvilla on väestömäärään suhteutettuna ylivertaiset yhteydet eri puolille maailmaa. Toivotamme Blue Airin lämpimästi tervetulleeksi Suomeen ja Helsinki-Vantaalle, jonka rooli lentoliikenteen solmukohtana korostuu entisestään, sanoo lentoasemanjohtaja Ville Haapasaari Finaviasta.

b1b42208912aade9_800x800ar

– On upeaa saada Helsinki mukaan nopeasti kasvavaan Bukarestin-verkostoomme. Helsinki on vetävä kohde, joka palvelee sekä liike- että lomamatkustusta. Reittiavaus on ilouutinen meille ja myös Suomessa asuville romanialaisille, jotka voivat matkustaa perheensä luokse useammin. Suomalaismatkustajille avautuu samalla paremmat mahdollisuudet päästä nauttimaan Bukarestista, joka on hauska ja vehreä kaupunki. Tämä avaus on tärkeä askel meille vahvistaessamme asemiamme Pohjoismaissa, toteaa Vlad Cristescu , Blue Airin reittiverkostosta vastaava johtaja.

Bukarestista on hyvät jatkolentoyhteydet muun muassa Tel Aviviin, Larnacaan ja moniin Italian kohteisiin.

Liput ovat myynnissä Blue Airin verkkosivuilla osoitteessa www.blueairweb.com

Finnair ja Finavia testaavat kasvojentunnistusteknologiaa Helsinki-Vantaan lähtöselvityksessä

medium_Helsinki_Airport_Gate_34_sign

Kuva: Finavia

Finnair ja Finavia testaavat kasvojentunnistusteknologiaa Finnairin lentojen lähtöselvityksessä Helsinki-Vantaan lentoasemalla. 2.-23.5. toteutettavassa kokeilussa selvitetään kasvojentunnistusteknologian soveltuvuutta lentokenttäympäristöön ja lentoyhtiön järjestelmiin ja käytäntöihin. Finnair on kutsunut testiryhmään noin 1000 paljon matkustavaa Finnair Plus -asiakasta.

”Kasvojentunnistusteknologia kiinnostaa meitä, sillä se voi tarjota mahdollisuuksia helpottaa ja nopeuttaa asiakkaan matkallelähtöä, ja jopa poistaa erillisen tarkastuskortin tarpeen tulevaisuudessa”, sanoo Finnairin maapalveluiden kehittämisestä vastaava johtaja Sari Nevanlinna . ”Testillä haemme tietoa teknologian vaikutuksesta asiakaskokemukseen sekä sen soveltuvuudesta lentoyhtiön prosesseihin.”

Testiin osallistuvat asiakkaat lataavat Finnairin kautta saatavan testisovelluksen, jolla he toimittavat kasvokuvansa testissä käytettävään järjestelmään. Testiajanjaksoon sijoittuvien matkojen aikana lähtöselvitykseen testiasiakkaat käyttävät erityistä lähtöselvitystiskiä, jossa kasvojentunnistusteknologia on käytössä. Lähtöselvitystiskillä oleva asiakaspalvelija varmistaa asiakkaan matkatiedot samalla kun kirjaa kasvojentunnistuksen onnistumisen testijärjestelmään.

”Haluamme muuttaa lentomatkustusta entistä sujuvammaksi ja olla mukana kehittämässä asiakaskokemusta. Kasvojentunnistus on osa isompaa biometrisen tunnistautumisen megatrendiä. Se tekee mahdolliseksi Hands in the pockets -matkustamisen, jolloin matkustusasiakirjoja ei enää tarvita. Kun matkaan liittyvä tieto on digitalisoitu, läpimenoaika lentoaseman eri tarkastuspisteiden kautta nopeutuu ja helpottuu. Testasimme viime vuonna kasvojentunnistusteknologiaa henkilökunnan turvatarkastuksessa ja saimme siitä hyvin rohkaisevia tuloksia”, sanoo Helsinki-Vantaan apulaisjohtaja Heikki Koski Finaviasta.

Testissä käytetty kasvojentunnistusjärjestelmän on rakentanut Futurice yleisesti saatavilla olevia ohjelmistoja ja laitteita sekä pilvipalveluja hyödyntäen, ja vahvasti asiakaskokemusta painottaen. “Käytämme kasvonpiirteisiin perustuvaa tunnistusteknologiaa, joka kääntää kasvokuvat biometrisiksi tunnisteiksi. Tämä mahdollistaa testissä olevien matkustajien tunnistamisen ilman, että kuvia tarvitsee varastoida. Testi tuottaa hyödyllistä tietoa ratkaisun toimivuudesta ympäristössä, jossa on suuret asiakasvirrat ja tarkat turvamääräykset,” sanoo Futuricen projektipäällikkö Tuğberk Duman .

Finavian suurinvestointi etenee aikataulussaan: lentoaseman työmaat laajentuvat kesällä

medium_01_XXL_Day_Helsinki Airport_Ilmakuva Etela¦ê

PES-arkkitehdit Oy

Helsinki-Vantaalla on parhaillaan käynnissä yksi Suomen suurimmista rakennushankkeista. Tavoitteena on laajentaa Helsinki-Vantaata ja parantaa lentomatkustajien palvelukokemusta.

– Finavian tekemät investoinnit lentoasemilla olivat viime vuonna yli 180 miljoonaa euroa, joka vastaa jopa viittä prosenttia Suomen tehdasteollisuuden toteuttamista investoinneista, sanoo Finavian tekninen johtaja Henri Hansson .

Helsinki-Vantaan kehitysohjelma on tähän mennessä työllistänyt tuhansia suomalaisia. Kesällä lentoaseman laajentaminen etenee, kun terminaalin länsisiiven rakennustyöt käynnistyvät. Uuden rakennusvaiheen myötä työllisyysvaikutus noussee jo lähes 8 000 henkilöön.

Kokonaisuudessaan kehitysohjelman rakennusaikaisen työllisyysvaikutuksen on arvioitu olevan vuoteen 2020 mennessä noin 14 000 henkilötyövuotta.

Hansson kertoo, että kun Finavia vuonna 2013 käynnisti 900 miljoonan euron investointiohjelman, urakat päätettiin toteuttaa uudella tavalla.

– Rakentamisen kustannukset ovat pysyneet budjetissa ja aikataulu on pitänyt suunnitellusti. Asetimme urakoitsijoille yhteiset aika-, kustannus- ja laatutavoitteet sekä niihin liittyvät kannustimet. Kun tavoitteisiin päästään, myös urakoitsijat hyötyvät, Hansson sanoo.

Hanssonin mukaan lentoaseman kehittämistä ja laajentamista suunnitellaan käyttäjälähtöisesti virtuaalimallin avulla. Helsinki-Vantaa on maailman ensimmäisiä lentoasemia, jotka hyödyntävät kolmiulotteista suunnittelua näin laajassa mittakaavassa.

– Virtuaalimallin avulla saamme suunnitteluun mukaan lentoaseman työntekijät ja muut sidosryhmät entistä vahvemmin. He sitoutuvat tulevaan ja ymmärtävät, millaisia muutoksia laajentaminen tuo tullessaan. Samalla saamme hyödyllistä palautetta ja arvokkaita näkökulmia käyttöömme.

Näin Helsinki-Vantaan laajentaminen etenee

Tällä hetkellä rakenteilla on eteläsiipi ja laajennuksen iso keskusaukio. Eteläsiipi avataan kesällä 2017 ja keskusaukio alkuvuonna 2019. Länsisiiven on tarkoitus valmistua vuoden 2020 alkuun mennessä.

Suunnittelupöydällä on myös nykyisen kakkosterminaalin laajentaminen terminaalin edustalla sijaitseville pysäköinti- ja joukkoliikennealueille. Näin kahden terminaalin sijasta lähtö- ja tulopalvelut voitaisiin keskittää yhteen terminaaliin.

Kaikkiaan Helsinki-Vantaan terminaalin pinta-ala kasvaa noin 45 prosenttia. Uusia neliöitä tulee Linnanmäen huvipuiston verran. Asematason infrastruktuuria uudistetaan 65 jalkapallokentän suuruisella alueella.

Laajentamisen tavoitteena on vahvistaa Helsinki-Vantaan asemaa Euroopan ja Aasian välisen lentoliikenteen solmukohtana. Helsinki-Vantaa on noussut Euroopan tärkeimpien hubien joukkoon, joten laajarunkoliikenteen ja sen toimintaedellytysten kehittäminen on Finavian investointiohjelman yksi keskeisistä tavoitteista.

– Kaukoliikenteen kehittyminen takaa myös suomalaisille yhä useampia lentokohteita niin Eurooppaan kuin Aasiaankin. Suomesta liikennöitävien reittien määrä on viime vuosina kasvanut huomattavasti. Tällä hetkellä Finavian lentoasemilta on 200 suoraa lentokohdetta ympäri maailmaa, Hansson sanoo.