Matkustajamäärä Helsinki-Vantaalla kasvaa nopeammin kuin muilla Pohjoismaiden pääkentillä

b08ba5b88ecb62d1_800x800ar

Valokuvaaja: Finavia

Matkustajaliikenteen kasvu oli maaliskuussa Pohjoismaiden päälentoasemilla jo yhdennettätoista kuukautta peräkkäin nopeinta Helsinki-Vantaan lentoasemalla. Myös muilla Suomen lentoasemilla matkustajamäärien kasvu jatkuu. Vuoden 2018 ensimmäisen neljänneksen aikana Finavian lentoasemilla oli reilut 5,9 miljoonaan matkustajaa.

– Vertailemme kuukausittain Helsinki-Vantaan kansainvälisen matkustajaliikenteen kasvuvauhtia muiden Pohjois-Euroopan pääkenttien ilmoittamiin matkustajamäärien kasvuun. Ohitimme pitkän aikavälin vertailussa Oslon ja Kööpenhaminan lokakuussa 2017. Nyt maaliskuussa 2018 vuorossa oli myös Arlanda, kertoo Helsinki-Vantaan lentoasemanjohtaja Joni Sundelin.

Finavian reittikehityksestäkin vastaava Sundelin ymmärtää kansainvälisen lentokenttäbisneksen kilpailuasetelman. Uusien lentoyhtiöiden saaminen, reittien avaaminen ja suurempien lentokoneiden käyttöönotto vaativat töitä. Kilpailun voittajille palkintona on luvassa matkustajamäärien kasvu ja kilpailijoita nopeampi kasvutahti.

Helsinki-Vantaalla odotetaan jo 20 miljoonan vuosimatkustajan rajapyykkiä

Helsinki-Vantaan lentoasemalla vieraili vuoden ensimmäisellä neljänneksellä yhteensä lähes 4,7 miljoonaa matkustajaa. Muutosta edellisvuoteen kertyi 12,3 prosenttia. Kentän kansainvälisessä lentoliikenteessä liikkui lähes 3,8 miljoonaa matkustajaa, mikä oli 13,0 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Merkittävää kasvua oli lukuisista Euroopan maista ja kaukokohteista. Lukumäärällisesti eniten matkustajamäärät kasvoivat Qatarista, Espanjasta ja Alankomaista. Eniten matkustajia saapui kuitenkin edelleen Espanjasta, Saksasta ja Ruotsista. Kotimaan lennoilla matkustavien määrä kasvoi puolestaan 9,5 prosenttia.

– Jos matkustajamäärien kehitys jatkuu samanlaisena kuin alkuvuodesta, saavutamme 20 miljoonan vuosimatkustajan rajapyykin jo tänä vuonna. Asiakastyytyväisyyden säilyttäminen ja asiakaskokemuksen kehittäminen ovat avainasemassa, kun samalla valmistaudumme palvelemaan yli 30 miljoonaa vuosimatkustajaa,Sundelin toteaa ja viittaa Finavian meneillään olevaan monivuotiseen 900 miljoonan euron kehityshankkeeseen.

Helsinki-Vantaan lentoasemalla oli vuonna 2017 yhteensä 18,9 miljoonaa matkustajaa. Lue lisää, miten Helsinki-Vantaan laajentaminen vaikuttaa matkustajien elämään tulevina vuosina.

Lapin lumo jatkuu – Rovaniemi kirinyt Oulua koko alkuvuoden

Finavia hallinnoi Suomessa 21 lentoasemaa. Lähes kaikilla kentillä nähtiin matkustajamäärien kasvua vuoden ensimmäisellä neljänneksellä vuoden 2017 vastaavaan ajanjaksoon verrattuna. Erityisen tyytyväinen Finavia on Helsinki-Vantaan lisäksi Pohjois-Suomen ja Lapin kenttien kasvuun.

– Suomen toiseksi ja kolmanneksi suurimpia lentoasemia Oulussa ja Rovaniemellä erotti ensimmäisellä kvartaalilla vain reilut 50 000 matkustajaa. Molemmat kasvoivat, mutta joulupukin virallisella lentoasemalla Rovaniemellä vuoden alkupuolen kasvu oli merkittävästi rivakampaa kuin Oulussa, kertoo Sundelin.

Finavia luokittelee Lapin kentikseen suuruusjärjestyksessä Rovaniemen, Kittilän, Ivalon, Kuusamon, Kemi-Tornion ja Enontekiön. Laajalti ympäri maailmaa uutisoitu Lapin lumo heijastuu hyvin myös lentomatkustajien määrissä. Ensimmäisellä vuosineljänneksellä kasvua kertyi edellisvuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna esimerkiksi Kittilässä yli kymmenyksen, Ivalossa yli neljänneksen ja Kuusamossa peräti lähes kolmanneksen.

2018 SKYTRAX World Airport Awards: Helsinki-Vantaa on Pohjois-Euroopan paras lentoasema

a4823e5d64a86da4_800x800ar

Helsinki-Vantaa on äänestetty Pohjois-Euroopan parhaaksi lentoasemaksi 2018 SKYTRAX World Airport Awardseissa. Tulokset julkistettiin Tukholman Passenger Terminal EXPO -tapahtumassa 21.3.2018.

”On kunnia saada palkinto, josta ovat olleet päättämässä matkustajat ympäri maailmaa. Tämä todistaa mitä parhaimmalla tavalla, että kova työmme Helsinki-Vantaan asiakaskokemuksen edelleen kehittämiseksi on huomioitu. Samalla haluan lämpimästi kiittää Finavian henkilökuntaa ja kaikkia kumppaneitamme täällä Helsinki-Vantaalla: ilman heidän panostaan emme olisi koskaan saavuttaneet tätä tulosta”, kertoo Helsinki-Vantaan lentoasemanjohtaja Ville Haapasaari Finavialta.

Finavialle on tärkeää, että Helsinki-Vantaan lentoaseman palveluja kehitetään asiakaskeskeisesti. Lentoasemalla on parhaillaan käynnissä 900 miljoonan euron kehitysohjelma, jonka tavoitteena on valmistautua palvelemaan 30 miljoonaa vuosimatkustajaa.

Haluamme, että ihmiset voivat matkustaa paikasta toiseen mahdollisimman helposti. Teemme parhaamme, että matkustaminen olisi sujuvaa ja että asiakastyytyväisyytemme olisi korkealla tasolla – myös tulevaisuudessa. Tarjoamme turvallisia ja luotettavia palveluita sekä ainutlaatuisen asiakaskokemuksen. Tervetuloa kaikki tutustumaan Helsinki-Vantaan hienoon ilmapiiriin”, Haapasaari sanoo.

Vuoden 2018 World Airport Awards -tulokset perustuvat 13,73 miljoonaan lentoasemakyselyyn, jossa vastaajat edustivat yli 100 kansallisuutta. SKYTRAX:n kysely toteutettiin vuoden 2017 elokuun ja vuoden 2018 helmikuun välisenä ajanjaksona yli 500 lentoasemalla, joilla matkustajat arvioivat kokemuksiaan eri lentoasemapalveluista ja lentoasemien avaintoiminnoista, kuten lähtöselvitys, saapuminen, vaihtomatkustaminen, ostosten tekeminen, turvallisuus ja siirtyminen portille.

8bbb07696c9555ea_800x800ar

Juhlistamme yhdessä matkustajiemme kanssa Pohjois-Europan parasta lentoasemaa

Torstaina 22.3.2018 klo 12-17 tarjoamme Helsinki-Vantaan lentoaseman lähtöportilla 29 mahdollisuuden valokuvauttaa itsensä lähtötunnelmissa Pohjois-Euroopan parhaalla lentoasemalla. Toivotamme matkustajat tervetulleiksi näppäämään hauskan kuvan vieraskirjaamme ja yhden Polaroid-kuvan* muistoksi itselleen. Lisäksi tarjoamme smoothien* ja toivotamme hyvää matkaa: For smooth travelling!

Helsinki-Vantaalta on Pohjois-Euroopan parhaat lentoyhteydet 145 kohteeseen ympäri maailmaa yli 50 lentoyhtiön lennoilla. Se on tärkeä lentoliikenteen solmukohta Euroopan ja Aasian välillä. Helsinki-Vantaalta on Aasiaan yhteensä 20 suoraa reittiä ja yli 100 lentoa viikossa. Vuonna 2017 Helsinki-Vantaan lentoasemalla vieraili 18,9 miljoonaa matkustajaa, mikä oli 9,9 % edellisvuotta enemmän. Vuonna 2018 lentoasema odottaa ohittavansa 20 miljoonan matkustajan rajapyykin.

SKYTRAX World Airport Awards -palkinnot ovat lentokenttäalan arvostetuimpia kunnianosoituksia, joita on jaettu vuodesta 1999 lähtien. Palkinnot perustuvat vuosittain tehtäviin, maailmanlaajuisesti lentoasemilla toteutettaviin asiakaskyselyihin. Palkintoja pidetään alalla yleisesti lentoasemien laadun mittareina, sillä kyselyissä arvioidaan 550 lentoaseman asiakastoimintoja ja matkustajatiloja. Kysely toimitetaan puolueettomasti, eikä lentoasemalla ole mahdollisuutta vaikuttaa kyselyyn tai palkintoihin. World Airport Awards -palkinnot tunnetaan laajasti myös nimellä Passengers Choice Awards, matkustajien valinta – palkintoina. www.worldairportawards.com

* vain rajallinen määrä

Lentoliikenteen sujuvuutta vaikeutti voimakas sivutuuli

20171208_081918973_iOS

Kuva: Markku Hietavuori

Voimakas sivutuuli vaikeutti tiistaina 12.12.2017 Helsinki-Vantaan lentoliikenteen sujumista. Kentällä voitiin käyttää vain yhtä kiitotietä normaalin kolmen sijaan.

Runsaan lumentulon vuoksi yhtä kiitotietä jouduttiin puhdistamaan, mikä osaltaan aiheutti viiveitä, kun muita kiitoteitä ei kovan sivutuulen vuoksi ollut käytössä .

Lentokoneet voivat nousta ja laskeutua vain vastatuuleen, ja kun tuulen suunta kääntyy, joudutaan myös vaihtamaan kiitotietä. Tämän takia Helsinki-Vantaalla oli käytössä vain yksi kiitotie, jota eilen käytettiin sekä nousuihin että laskeutumisiin.

Helsinki-Vantaalla siirryttiin yhden poikittaiskiitotien käyttöön kello 12. Tuulen suunnan käännyttyä täysi kapasiteetti oli uudelleen käytössä kello 19.20. Lentoasema oli koko ajan auki. Lentoja pystyttiin sekä vastaanottamaan että lähettämään vaikkakin normaalia hitaammalla tahdilla.

Kello 17 alkanut Ilmailualan Unionin (IAU) ylityökielto haittasi lentoyhtiöiden maahuolintaa, esimerkiksi matkatavaran purkua ja kuormausta, matkustajasiltojen ajoa sekä jäänpoistoa.

Helsinki-Vantaalla on normaalisti keskimäärin 500 lentoa vuorokaudessa. Eilen myöhästyi 151 lentoa, joista yli puolet kiitotierajoitusten aikana. Lentoyhtiöt peruivat kaikkiaan 83 Helsinki-Vantaalta lähtevää lentoa, joista 43 peruttiin kiitotierajoitusten aikana.

–   Pahoittelemme matkustajille aiheutuneita viiveitä ja odotusaikoja. Tällä kertaa sääolosuhteet olivat poikkeuksellisen hankalat. Kunnossapitomme toimi lumimyrskyn aikaan täydellä teholla ja teki kaikkensa, jotta käytössä oleva kiitotie saatiin pidettyä auki ja että lennot pääsivät lähtemään ja saapumaan Helsinki-Vantaalle, sanoo apulaisjohtaja Heini Noronen-Juhola Finaviasta.

Lentoyhtiöt palauttavat liikennettään tällä hetkellä normaaliksi, mutta viiveitä on vielä odotettavissa.

Tietoja matkatavaroista ja lentojen uusista aikatauluista saa omalta lentoyhtiöltä. Lentojen ajantasaiset tiedot saa Finavian verkkosivuilta www.finavia.fi

Suomen 100-vuotisjuhlan kunniaksi pystytetyn lentoaseman maamerkin nimi julkistettiin

medium_Helsinki_Airport_Stefan_Lindfors_sculpture_001

Helsinki-Vantaan lentoaseman sisäänajotien varteen noussut suurikokoinen veistos on saanut nimen. Finavia tilasi taideteoksen sisustusarkkitehti ja kuvanveistäjä Stefan Lindforsilta Suomi 100 -juhlavuoden kunniaksi.

Lentoaseman uuden maamerkin nimi löytyi Finavian järjestämällä avoimella kilpailulla, johon tuli yhteensä 1 347 ehdotusta. Taideteoksen nimi on Skydreamer .

Nimiehdotuksia lähetettiin yllättävän paljon, enemmän kuin mitä osattiin odottaa. Tuomariston jäsen kirjailijaKari Hotakaisen mukaan se kertoo siitä, että Lindforsin suunnittelema veistos ja sen nimi kiinnostivat ihmisiä

– Skydreamer on osuva ja sopiva nimi Lindforsin sympaattiselle veistokselle. Nimi on vähän villi kuten teoskin, Hotakainen jatkaa.

medium_Helsinki_Airport_Stefan_Lindfors_sculpture_003

medium_Helsinki_Airport_Stefan_Lindfors_sculpture_006

– Nimi tuo mieleen matkustamisen, lentämisen, haaveilun ja kaukokaipuun. Se assosioi ajatukset ainutlaatuiseen lähdön ja tulon tunnelmaan, jonka pystyy tavoittamaan vain lentoasemalla, perustelee valintaa Helsinki-Vantaan lentoasemanjohtaja Ville Haapasaari .

Skydreamer-nimiehdotuksen lähetti Ulla Madetoja . Hän saa palkinnoksi lentosimulaattorielämyksen. Tuomaristo oli päätöksessään yksimielinen.

Lindforsin 16 metriä korkea veistos liikkuu tuulen voimalla kuin jättimäinen tuuliviiri. Teoksen valtava purje toimii paitsi energianlähteenä myös valkokankaana. Lennokkaan otuksen siipiin kiinnitetyt projektorit heijastavat viestejä lentoasemalle saapuville vieraille.

– Veistokseni on lentävä fantasia. Se liikkuu ikuisesti ja arvaamattomasti tuulen voimalla ylpeänä meidän yläpuolellamme. Teoksen toinen ulottuvuus paljastuu, kun se puhuu meille heijastetun kuvan kautta uutta asiaa ja tietoa päivästä toiseen, vuodesta seuraavaan, kertoo Lindfors.

Lindforsin mukaan siivekäs veistos muistuttaa lintua, joka symboloi ilmailua ja kansoja yhdistävää kommunikaatiota. Se sopii hyvin lentoasemalle varsinkin nyt, kun Helsinki-Vantaa uudistuu ja laajenee Finavian merkittävän investointiohjelman myötä.

Skydreamer-veistos lentoaseman tunnisteena on jatkumo Finavian Art Port -taidelentoasemakonseptille, jonkatavoitteena on tarjota matkustajille uudenlaisia ja yllätyksellisiä palveluita. Lentokenttäelämykset ovat hyvä keino erottautua muista kansainvälisistä vaihtokentistä. Taide vaikuttaa myönteisesti matkustajien tyytyväisyyteen ja on siksi myös osa Finavian asiakaskokemuksen kehittämistä.

Helsinki-Vantaalla on käynnissä Finavian 900 miljoonan euron kehitysohjelma, jonka tavoitteena on vahvistaa Helsinki-Vantaan asemaa sekä kansainvälisessä lentoasemien kilpailussa että Euroopan ja Aasian välisen lentoliikenteen merkittävänä solmukohtana. Kansainvälisesti kilpailukykyinen lentoasema on koko Suomen hyvinvoinnin kannalta tärkeä ja sen avulla voidaan säilyttää suomalaisten hyvät lentoyhteydet ympäri maailmaa. Laajennuksen ansiosta lentoasemalla voidaan palvella 30 miljoonaa vuotuista matkustajaa.

Nimikilpailun raatiin kuuluivat lentoasemanjohtaja Ville Haapasaari, kirjailija Kari Hotakainen, sisustusarkkitehti ja kuvanveistäjä Stefan Lindfors sekä markkinointi- ja viestintäjohtaja Katja Siberg ja kehityspäällikkö Merja Haapanen Finaviasta.

Finavia kovaa vauhtia uusiin matkustajaennätyksiin

b8ada94c581e3afe_800x800ar

Lentomatkustajien määrä jatkoi odotetusti kasvuaan vuoden kolmannella vuosineljänneksellä. Kasvua kertyi Finavian operoimilla 21 lentokentällä yhteensä 9,4 prosenttia. Kansainvälisten matkustajien lukumäärä kasvoi tätäkin nopeammin ollen 12,7 prosenttia. Tammi-syyskuun aikana lentomatkustajia oli yli 16,8 miljoonaa matkustajaa.

– Matkustajamääriemme kasvua selittävät muun muassa talouden yleinen positiivinen kehitys, Finnairin vahva kasvu erityisesti Aasian liikenteessä, lentoyhtiöiden täyttöasteiden parantuminen sekä Suomen vetovoiman kasvaminen matkakohteena. Lisäksi teemme lujasti töitä uusien reittiyhteyksien ja lentoyhtiöiden saamiseksi lentoasemillemme. Olemme vuoden sisällä saaneet asiakkaiksemme Helsinki-Vantaan lentoasemalle Qatar Airwaysin Transavian Blue Airin ja Croatia Airlinesin . Lisäksi kiinalainen Lucky Air aloittaa liikennöinnin tammikuussa, kertoo Joni Sundelin .

Kolmannen neljänneksen aikana kaikista Finavian matkustajista 88,0 prosenttia kulki Helsinki-Vantaan kautta. Lentoasemalla oli kolmannen kvartaalin aikana 5,2 miljoonaa matkustajaa, ja kasvua oli edellisvuoden vastaavaan neljännekseen verrattuna 10,7 prosenttia.

Eniten matkustajia Euroopan liikenteessä, suurin kasvu Aasiasta

Kansainvälisen liikennematkailun matkustajamäärät kasvoivat vuoden kolmannella neljänneksellä niin Euroopasta (+11,2 % vs. 2016 Q3) kuin muualtakin (+21,0 %). Tärkeimmät kohdemaat olivat Euroopassa Saksa, Ruotsi ja Espanja sekä Aasiassa Japani ja Kiina.

– Kesä on Euroopan lentomatkustuksessa vuoden vilkkainta aikaa. Esimerkiksi Helsinki-Amsterdam-reittivälin matkustajaluvut olivat 27 prosenttia suuremmat kuin vuotta aiemmin vastaavana ajankohtana. Myönteiseen kehitykseen ovat vaikuttaneet esimerkiksi Norwegianin ja Transavian operointien aloitukset. Myös Tampereella kansainvälisten matkustajien tilastoissa on merkittävä muutos [+30,7 vs. 2016 Q3], johon vaikutti Air BalticinRiikan-reitin avaus, kertoo Sundelin.

Vuoden kolmannella neljänneksellä kansainvälisessä lentoliikenteessä matkusti 4,8 miljoonaa henkilöä, joista reilut 660 000 oli kansainvälisiä vaihtomatkustajia (+25,5 % vs. 2016 Q3). Vaikka yli 83 prosenttia oli Euroopan liikennettä, Aasian liikenne muodosti jo kymmenyksen kvartaalin koko liikenteestä.

– Lentomatkustus kasvattaa suosiotaan Euroopan lisäksi muuallakin. Meillä tämä näkyy erityisen hyvin kansainvälisten vaihtomatkustajien lukumäärän kasvuna Helsinki-Vantaan lentoasemalla, ja olemme tänä vuonna kvartaalista toiseen rikkoneet ennätyslukuja. Esimerkiksi Aasian 20 prosentin kasvua matkustajaluvuissamme selittää myös Finnairin lisäfrekvenssit Hong Kongiin [+46,1 % vs. 2016 Q3] ja Tokioon [Japani +19,7 % vs. 2016 Q3] sekä lentoyhtiöiden reiteillään käyttämät isommat koneet ja niiden parantuneet täyttöasteet, Sundelin kertoo.

Oulun kiitotieremontti verotti kotimaan lentoliikennettä

Oulussa maan toiseksi suurimman lentoaseman matkustajaluvut putosivat kesän kiitotieremontin vuoksi ja normalisoituivat vasta syyskuussa (-33,0 vs. 2016 Q3). Remontin vaikutukset näkyivät Kemi-Tornion lentoasemalle, jossa matkustajaluvut kasvoivat. Rovaniemellä taas heijastuivat edelliskesän kiitotieremontin vaikutukset (+46,0 % vs. 2016 Q3).

Vaikka kotimaan matkustajamäärät laskivat kolmannella neljänneksellä 3,1 prosenttia edellisvuodesta, vuoden alusta lähtien tarkasteltuna ollaan kuitenkin vielä 0,7 prosenttia edellä viime vuotta.

Liikenneilmailun laskeutumisia Finavian operoimilla lentokentillä oli vuoden kolmannella neljänneksellä 6,9 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Tammi-syyskuussa laskeutumisia kertyi koko maassa yhteensä 86 365 kappaletta, mikä on 4,6 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin.

Helsinki-Vantaan uudistunut kiitotie 2 otetaan käyttöön huomenna

Helsinki Airport winter 2013 5

Photo by Finavia

Finavia on kesän aikana peruskorjannut Helsinki-Vantaan kiitotie 15–33:n eli kiitotie 2:n. N oin 20 jalkapallokentän kokoinen alue remontoitiin neljässä kuukaudessa.  

Peruskorjauksella taataan lentokoneille turvalliset liikennöintiolosuhteet. Finavia uudisti muun muassa kiitotien päällystekerrokset, sadevesilinjastot ja valaistusjärjestelmän.

Investointi oli arvoltaan noin 13 miljoonaa euroa, josta 20 prosenttia käytettiin ympäristön kannalta tärkeän infrastruktuuria parantamiseen. Vanhojen sadevesikaivojen- ja putkistojen kunnostaminen parantaa lentoaseman hulevesien hallintaa.

– Teimme myös kenttävalojärjestelmään merkittäviä muutoksia. Niiden ansiosta kiitotien valaisimet nyt toimivat energiatehokkaalla LED-tekniikalla, sanoo Finavian tekninen johtaja Henri Hansson .

Hansson kertoo, että kiitotien rakentaminen ja ylläpito vaativat paljon osaamista ja investointeja.

– Kiitotien pinnan alta löytyvät tiivistetystä kiviaineksesta tehdyt rakenteet, jotka yhdessä noin 20 senttimetriä paksun päällysteen kanssa ottavat vastaan koneista tulevan kuormituksen. Kiitotien pinnan on oltava tasainen, mutta veden on kuitenkin päästävä valumaan pois. Lisäksi kitkaominaisuuksien pitää olla riittävät, hän kertoo.

Finavia käyttää lentoasemillaan kiitoteiden pintamateriaalina asfalttia, jota nyt kului kiitotie 2:n päällystämiseen 2 500 kuorma-autollista eli noin 60 000 tonnia. Vaihtoehtona olisi betoni, mutta sen elinkaari ja kestävyys talvikunnossapidon takia Suomessa on haasteellista.

Finavia on parin viimeisen vuoden aikana investoinut yhteensä 60 miljoonaa euroa viiden kiitotien peruskorjaukseen. Helsinki-Vantaalla on peruskorjattu kaksi kiitotietä vuosina 2015 ja 2017. Täysremontissa ovat olleet myös Kittilän, Rovaniemen ja Oulun lentoasemien kiitotiet.

Helsinki-Vantaan kiitotie 2:n peruskorjattava alue oli kooltaan 138 000 neliömetriä, mikä vastaa noin 20 jalkapallokenttää. Operaatiot uudistuneelta kiitotieltä käynnistyvät 10. lokakuuta 2017.

Remontin valmistuttua lentokonemelun alueet palautuvat ennalleen

Lentokonemelun määrä Nurmijärvellä palautuu ennalleen, kun Helsinki-Vantaan ensisijaisesti laskeutumisiin käytettävä kiitotie 2 otetaan noin neljä kuukautta kestäneen tauon jälkeen käyttöön.

Järvenpään, Tuusulan ja Keravan suunnissa remontin aikana poikkeuksellisesti kuulunut lentokonemelu sen sijaan vähenee.

Kiitotie valitaan aina tuulensuunnan mukaan, sillä koneiden on turvallisinta nousta vastatuuleen. Helsinki-Vantaalla on lisäksi käytössä ensisijainen kiitotiejärjestelmä lentokonemelun ohjaamiseksi vähiten asutuille alueille.

Lentoon lähdetään pääsääntöisesti kiitotie 3:lta lounaan suuntaan. Laskeutumiset tehdään kiitotie 2:lle luoteesta. Vilkkaimpina tunteina koneet laskeutuvat rinnakkaisille kiitoteille, ykköselle ja kolmoselle.

Finavia on edelläkävijä vihreiden laskeutumisten käyttöönotossa. Kyse on niin sanotusta jatkuvan liu´un lähestymismenetelmästä, joka tähtää melua ja päästöjä vähentäviin lentotapoihin. Jo noin 70 prosenttia Helsinki-Vantaan päiväajan ja 80 prosenttia yöajan laskeutumisista tehdään jatkuvalla liu’ulla.

Faktoja kiitotie 2:n remontista

  •   Peruskorjattava alue oli pinta-alaltaan 138 000 m2.
  •   Sadevesikaivoja 173 kpl
  •   Sadevesiputkistoa 5 km, salaojaputkistoa 4,5 km
  •   Kaapeliputkistoa 30 km
  •   Asfalttia 60 000 tn

Taustatietoa kiitoteiden numeroinnista

Lentoasemien kiitotiet numeroidaan maailmanlaajuisesti kompassisuuntien mukaan.

Helsinki-Vantaan kakkoskiitotien kompassisuunta on noin 150 astetta, joten sen toinen tunnusluku on 15. Koska kiitotietä voidaan käyttää molempiin suuntiin, kummallakin suunnalla on oma numeronsa. Toinen suunta on siis 180 astetta suurempi – eli kiitotien 2 kohdalla 15+18=33, jolloin sen toinen tunnusluku on 33. Kiitotien tunnus on yhdistelmä näistä luvuista: 15/33.

Jos lentoasemalla on kaksi samansuuntaista kiitotietä ne erotetaan kompassisuuntien lisäksi vasen–oikea-tunnuksilla L (left) ja R (right). Helsinki-Vantaan rinnakkaisten kiitoteiden numerotunnisteet ovat 04R/22L (kiitotie 1) ja 04L/22R (kiitotie 3).

Finavia tarjoaa ja kehittää lentoasemapalveluja, joiden kulmakivinä ovat turvallisuus, asiakaslähtöisyys ja kustannustehokkuus. Finavian kattava 21 lentoaseman verkosto mahdollistaa kansainväliset yhteydet Suomesta maailmalle − ja maailmalta eri puolille Suomea. Helsinki-Vantaan lentoasema on Pohjois-Euroopan johtava vaihtoasema kaukoliikenteessä. Vuoden 2016 liikevaihto oli 381 miljoonaa euroa ja konsernin henkilöstömäärä on 1900.

Kimmo Mäki Finavian toimitusjohtajaksi

Satama

Finavian Oyj:n toimitusjohtaja 1.1.2018 alkaen on DI Kimmo Mäki,

Lentoasemayhtiö Finavian Oyj:n uudeksi toimitusjohtajaksi on nimitetty diplomi-insinööri Kimmo Mäki, 43. Hän aloittaa tehtävässään 1. tammikuuta 2018.

Kimmo Mäellä on laaja kokemus palvelu- ja logistiikka-alalta. Hän on toiminut viimeiset kuusi vuotta Helsingin Satama Oy:n toimitusjohtajana. Sitä ennen hän on työskennellyt muun muassa Steveco Oy:n ja Stockmann Oyj:n palveluksessa.

– Kimmo Mäellä on vahva kokemus palveluliiketoiminnan johtamisesta ja suurinvestointien menestyksellisestä läpiviennistä. Finavian tulos on huipputasolla, lentoliikenne on voimakkaassa kasvussa ja Helsinki-Vantaalla on menossa yhtiön historian suurin investointiohjelma. Uskon, että Mäen johdolla voimme kehittää Finaviaa yhä asiakaskeskeisemmäksi ja varmistaa yhtiön kannattava kasvu myös jatkossa, sanoo Finavian hallituksen puheenjohtaja Harri Sailas .

– On hienoa päästä työskentelemään Suomen kilpailukyvyn ja saavutettavuuden kannalta merkittävään yritykseen. Odotan innolla, että pääsen kehittämään Finavian ja lentoasemien palveluita. Luotettava ja asiakaslähtöinen toimintatapa, vastuullinen ote ja osaava henkilökunta ovat jatkossakin yhtiön menestyksen kulmakiviä, sanoo Mäki.

Toimitusjohtajan palkitsemisessa noudatetaan valtio-omistajan ohjeita. Uuden toimitusjohtajan kuukausipalkka on 26 000 euroa. Hänen eläke-etuutensa ja -ikänsä määräytyvät työntekijän eläkelain mukaan.

Finavian nykyinen toimitusjohtaja Kari Savolainen , 63, jatkaa johdon neuvonantajana ja jää eläkkeelle ensi vuonna.

Finavia-konsernin puolivuosikatsaus tammi – kesäkuulta 2017: Kannattavuus ja asiakastyytyväisyys ennätykselliselle tasolle

bad80bf3da2677b6_800x800ar

Tammi – kesäkuu 2017

  •   Tammi-kesäkuun kokonaismatkustajamäärä kasvoi 7,9 prosenttia verrattuna vuoden 2016 vastaavaan jaksoon
  •   Uusia reittejä avattiin yhteensä 18 Eurooppaan, USA:an ja Aasiaan
  •   Liikevaihdon kasvu jäi 1,4 prosenttiin johtuen lennonvarmistusliiketoiminnan eriyttämisestä omaksi yhtiökseen. Vertailukelpoinen liikevaihto nousi 9,1 prosenttia hyvän matkustajakehityksen sekä kaupallisten palveluiden menestyksen ansiosta.
  •   Kehitys- ja investointiohjelmat jatkuivat Helsinki-Vantaalla ja verkostolentoasemilla
  •   Investoinnit olivat 76,1 miljoonaa euroa (H1/2016: 81,7)
  •   Käyttökate ilman kertaluonteisia eriä nousi 62,9 miljoonaan euroon (H1/2016: 52,3)
  •   Liikevoitto ilman kertaluonteisia eriä nousi 29,6 miljoonaan euroon (H1/2016: 23,9)
  •   Liiketoiminnan rahavirta kasvoi 56,0 miljoonaan euroon (H1/2016: 41,9)

b016255730eca4e2_800x800ar

Toimitusjohtaja Kari Savolainen:

Finavia-konsernin alkuvuosi on ollut erittäin onnistunut lentoliikenteen voimakkaan kasvun ja yhdessä Finnairin ja muiden lentoyhtiöiden kanssa tehdyn kehitystyön ansiosta. Suomen saavutettavuus eri puolilta maailmaa on huipputasolla pitkäjänteisen myynnin ja reittikehityksen vuoksi. Uusia reittejä Suomesta maailmalle avattiin alkuvuoden aikana 18. Panostukset Helsinki-Vantaan laajentamiseen, Lapin matkailuun ja lentoasemien matkustajakokemukseen ovat menestyksen takana.

Finavian liikevoitto ilman kertaluonteisia eriä kasvoi 29,6 miljoonaan (23,9) ja käyttökate parani 62,9 miljoonaan (52,3). Huhtikuussa tehty lennonvarmistusliiketoiminnan eriyttäminen kokonaan omaksi yhtiöksi hidasti liikevaihdon kasvua, joka jäi 1,4 prosenttiin. Vertailukelpoinen liikevaihto kuitenkin kasvoi 9,1 prosenttia hyvän matkustajakehityksen sekä Helsinki-Vantaan kaupallisten palveluiden menestymisen ansiosta. Alkuvuoden aikana olemme kehittäneet palvelutarjontaamme edelleen ja asiakastyytyväisyys on pysynyt erinomaisella tasolla niin Helsinki-Vantaalla kuin lentoasemaverkostossakin.

Hyvän tuloskehityksen taustalla on voimakkaan matkustajamäärän kasvun ohella hyvä kustannusten hallinta. Huolimatta yhtiön historian suurimmasta investoinnista Helsinki-Vantaan terminaalilaajennukseen, olemme pystyneet pitämään kulumme kurissa. Olemme vieneet kehitysohjelman rakennusurakoita eteenpäin aikataulussaan ja budjetissaan, mitä Finavian hyvä rahoitusasema myös tukee. Ensimmäinen terminaalin laajennusosa, Eteläsiipi, otettiin kesällä käyttöön Aasian ja Euroopan väliselle matkustajaliikenteelle.

Matkustajamäärät Finavian lentoasemilla kasvoivat yhteensä 7,9 prosenttia, mikä ennustaa erinomaista vuotta matkustajaliikenteessä. Kansainvälinen vaihtoliikenne Helsinki-Vantaan kautta on lähtenyt ennennäkemättömään vauhtiin vuoden edetessä ja odotamme uusien matkustajaennätysten menevän rikki tänä vuonna. Hyvässä nosteessa on myös Suomen houkuttelevuus matkailumaana. Erityisesti Lappiin suuntautuva vahva kysyntä tuo alueen toimijoille uusia matkailun kehittämisen mahdollisuuksia.

Uskomme, että hyvä matkustajakehitys jatkuu, ja yhtiön tämän vuoden liikevoitto ilman kertaluonteisia eriä arvioidaan olevan vuoden 2016 tasolla huolimatta kehitysohjelman myötä kasvavista poistoista.

Puolivuosikatsaus tammi-kesäkuu 2017 

Helsinki-Vantaa on nyt hiilineutraali lentoasema

80ad71f994910d97_800x800ar

Helsinki-Vantaa on virallisesti painanut hiilidioksidipäästönsä nollaan, ja saanut siitä kansainvälisen ACA-sertifikaatin.

– Helsinki-Vantaan saama ACA-sertifikaatti on tärkeä virstanpylväs, kun toteutamme Finavian kiihdytettyä ilmasto-ohjelmaa lentoasemillamme. Ilmasto-ohjelmamme koostuu useista eri toimenpiteistä, mutta juuri Helsinki-Vantaan toiminta on keskeisessä roolissa päästöjen vähentämisessä, sanoo kestävän kehityksen johtajaMikko Viinikainen .

Käytännössä sertifikaatin saavuttaminen on merkinnyt mittavaa selvitystyötä, Finavian päästötehokkuuden jatkuvaa parantamista sekä jäännöspäästöjen kompensointia. Viinikainen kertoo, että ACA-ohjelman huipulle kohoaminen edellyttää paitsi lentoaseman omien, myös muiden kentän toimijoiden päästöjen selvittämistä.

Sähköä aurinkopaneeleista ja uusiutuvaa dieseliä busseihin

Hiilidioksidipäästöjen laskeminen nollaan on saavutettu aktiivisilla teoilla jo usean vuoden ajan. – Helsinki-Vantaalla on parhaillaan käynnissä pohjoismaiden lentoasemien suurimman aurinkovoimalan rakentaminen, Viinikainen sanoo.

a6b0c213a727d2a0_800x800ar

Helsinki-Vantaalla asennetaan parhaillaan aurinkopaneeleja, joiden odotetaan tuottavan energiaa jo loppukesästä. Valmistuessaan koko voimalan teho on yli 500 kWp. Se tuottaa lähes kymmenen prosenttia Helsinki-Vantaan uusien terminaalilaajennusten tarvitsemasta sähköstä. Heinäkuussa Finavia aloitti uusiutuvan dieselin tankkaamisen ajoneuvoihin. Kokonaan jätteistä ja tähteistä tehtyä biodieseliä käytetään muun muassa terminaalin ja lentokoneiden välillä kulkevissa busseissa.

Päästöjä alennetaan määrätietoisesti myös muilla Finavian lentoasemilla. Uusiutuvan energian käyttöä lisätään muun muassa bioenergian ja maalämmön avulla. Finavian tavoitteena on myös sitouttaa lentoasemilla toimivat yritykset uusiutuvien polttoaineiden käyttäjiksi.

Hiilineutraalisuudesta kertova ACA-sertifikaatti on globaalisti tunnustettu saavutus

Kansainvälinen ACA-ohjelma (Airport Carbon Accreditation) käynnistettiin vuonna 2009 tukemaan lentoasemien ympäristötehokkuutta osana koko lentoliikenneteollisuuden päästötavoitteita. Helsinki-Vantaa ja Lapin lentoasemat ovat olleet ohjelmassa mukana vuodesta 2011. Nyt myönnetyn ACA-sertifikaatin myötä Helsinki-Vantaan lentoasema on järjestyksessä maailman 34. täysin hiilineutraali lentoasema.

Finavian on vuosittain osoitettava, että Helsinki-Vantaan päästöt vähenevät. Nykyisten keinojen lisäksi tähän pyritään esimerkiksi lisäämällä LED-valaistusta. – On entistä tärkeämpää, että yritykset näyttävät päästöjen vähentämisessä esimerkkiä. Finavia on sitoutunut tekemään sisukkaasti töitä sen puolesta, että lentoasemamme eivät lisää hiilidioksidipäästöjä vuonna 2020. Se tarkoittaa omien päästöjemme minimoimisen lisäksi sitä, että sitoudumme vähentämään päästöjä kompensaatiomekanismin kautta ympäristöongelmien kanssa painivissa maissa kuten Intiassa, Viinikainen sanoo.

Lapin lentoasemat ovat ACA-luokituksen tasolla kaksi eli ovat osoittaneet vähentäneensä aktiivisesti hiilidioksidipäästöjä. Tavoitteena on tehdä kaikista Finavian lentoasemista hiilineutraaleja vuoteen 2020 mennessä.

Finavia on mukana keskeisenä toimijana koko 21 lentoaseman verkostollaan eurooppalaisten lentoasemayhtiöiden yhteisessä sitoumuksessa, jonka tavoitteena on saada Eurooppaan 100 hiilineutraalia lentoasemaa vuoteen 2030 mennessä. Lentoliikennetoimialan yhteisenä globaalina tavoitteena on puolittaa kansainvälisen lentoliikenteen aiheuttamat päästöt vuoteen 2050 mennessä huolimatta alan kasvusta.

Finavian ilmasto-ohjelman keskeiset toimenpiteet 2020 mennessä

  • Tuulisähkön käyttäminen
  • Aurinkovoimalan rakentaminen
  • Uusiutuva diesel kalustossa lentoasemilla
  • Ympäristöystävällisen kaluston hankkiminen
  • LED-valaistusten voimakas lisääminen
  • Lämmön lähteinä mm. pelletit ja maalämpö
  • Kompensointi, päästöyksiköt vapaaehtoisilta markkinoilta
  • Ekotehokas uudisrakentaminen, mm. uusien terminaalien BREEAM-sertifiointi
  • Lentoasemilla toimivien muiden yritysten sitouttaminen päästöjen vähentämiseen

Lue lisää Finavian ilmasto-ohjelmasta

Onnettomuustutkintakeskus: Neljä turvallisuussuositusta vakavasta vaaratilanteesta Helsinki-Vantaan lentokentällä 28.10.2016

medium_helsinki_airport_tower_2013

Helsinki-Vantaan lentokentällä tapahtui vakava vaaratilanne 28.10.2016. Lennonjohto antoi epähuomiossaan luvan rullaavalle Finnairin matkustajalentokoneelle ylittää laskeutuvan liikenteen aktiivisen kiitotien, jossa oli juuri laskeutumassa SAS:n matkustajalentokone.  Ohjaamon miehistö huomasi virheen, eivätkä he lähteneet ylittämään kiitotietä. Pian huomattuaan erehdyksensä myös lennonjohtaja korjasi antamansa virheellisen selvityksen.

Onnettomuustutkintakeskus (OTKES) antaa neljä turvallisuussuositusta vakavien vaaratilanteiden ja onnettomuuksien välttämiseksi ja ilmailuturvallisuuden parantamiseksi:

OTKES suosittaa, että Liikenteen turvallisuusvirasto velvoittaa Finavia Oyj:n ja ANS Finland Oy:n tekemään yhdessä riskianalyysin Helsinki-Vantaan lentoasemalla aktiivisen kiitotien yli rullaamisesta rinnakkaiskiitotieoperoinnin yhteydessä.

Finavialla on Liikenteen turvallisuusviraston hyväksymä ja Euroopan lentoturvallisuusvirasto EASA:n vaatimukset täyttävä turvallisuudenhallintajärjestelmä, jolla voidaan tehdä riskianalyyseja. Riskianalyysillä olisi tässä tapauksessa tarkoitus arvioida turvallisuuden näkökulmasta ilma-alusten rullaamista aktiivisen kiitotien ylitse käytössä oleville rinnakkaiskiitoteille Helsinki-Vantaan lentoasemalla.

Toiseksi OTKES suosittaa, että Finavia Oyj hankkii yhteistyössä ANSF Oy:n kanssa Helsinki-Vantaan lähilennonjohdossa käytössä oleviin järjestelmiin perustuvan teknisen varoitusjärjestelmän.

Helsinki-Vantaan lähilennonjohdossa on käytössä erilaisia varoitusjärjestelmiä, joihin on teknisesti mahdollista kytkeä ilma-alusten ja ajoneuvojen liikkumiseen perustuvia automaattisia varoituksia. Tällä hetkellä ilma-alusten ja ajoneuvojen liikkumiseen perustuvat varoitukset eivät ole nykyisen ohjeistuksen takia käytössä. Varoitus voisi kertoa esimerkiksi ristiriidasta ilma-aluksen sijaintitiedon ja pysäytysvalorivin statuksen välillä.

Kolmanneksi OTKES suosittaa, että ANS Oy varmistaa riittävän ja laadukkaan HF-tekijöiden (Human Factors) koulutuksen sekä kouluttajien HF-pätevyyden lennonjohtajien täydennys- ja kertauskoulutuksissa.

Liikennemäärien kasvaessa ja teknisten järjestelmien monimutkaistuessa ihmisen toiminnalla on yhä keskeisempi merkitys lentoturvallisuuden hallinnan kannalta.  OTKES havaitsi tutkinnassa, että inhimillisiin tekijöihin liittyvän koulutuksen painoarvo oli viime vuosien aikana vähentynyt, vaikkakin vuoden 2017 alusta voimaan astunut EU-asetus nyt velvoittaa HF-koulutusta osana lennonjohtajan lupakirjan kertauskoulutusta. Koulutuksen avulla voitaisiin muun muassa paremmin tiedostaa lennonjohtajan työn sisältämät ristiriitaiset tavoitteet, kuten esimerkiksi mahdollisimman nopea ja turvallinen lennonjohtaminen.

Lisäksi OTKES suosittaa, että ANS Finland Oy yhteistoiminnassa säähavaintopalloja operoivan yrityksen kanssa kehittää toimintaa niin, että säähavaintopallojen lähettämisen kuormittavuutta puhelinliikenteen muodossa voidaan lähilennonjohdon työpisteissä vähentää.

Säähavaintopalloja lähettävä yritys pyytää lähetysluvan lähilennonjohdosta puhelimitse. Puheluihin vastaa joko vuoroesimies tai toinen lennonjohdossa työskentelevä henkilö. Koska vuoroesimies ei ollut paikalla, lähilennonjohtaja vastasi kolmeen sääpalloja koskevaan puheluun ennen vakavaa vaaratilannetta.  Suosituksella kohdistetaan huomio sellaisiin lennonjohdon työtä häiritseviin tekijöihin, joita tulisi ilmailuturvallisuuden parantamiseksi vähentää.