Helsinki-Vantaa on nyt hiilineutraali lentoasema

80ad71f994910d97_800x800ar

Helsinki-Vantaa on virallisesti painanut hiilidioksidipäästönsä nollaan, ja saanut siitä kansainvälisen ACA-sertifikaatin.

– Helsinki-Vantaan saama ACA-sertifikaatti on tärkeä virstanpylväs, kun toteutamme Finavian kiihdytettyä ilmasto-ohjelmaa lentoasemillamme. Ilmasto-ohjelmamme koostuu useista eri toimenpiteistä, mutta juuri Helsinki-Vantaan toiminta on keskeisessä roolissa päästöjen vähentämisessä, sanoo kestävän kehityksen johtajaMikko Viinikainen .

Käytännössä sertifikaatin saavuttaminen on merkinnyt mittavaa selvitystyötä, Finavian päästötehokkuuden jatkuvaa parantamista sekä jäännöspäästöjen kompensointia. Viinikainen kertoo, että ACA-ohjelman huipulle kohoaminen edellyttää paitsi lentoaseman omien, myös muiden kentän toimijoiden päästöjen selvittämistä.

Sähköä aurinkopaneeleista ja uusiutuvaa dieseliä busseihin

Hiilidioksidipäästöjen laskeminen nollaan on saavutettu aktiivisilla teoilla jo usean vuoden ajan. – Helsinki-Vantaalla on parhaillaan käynnissä pohjoismaiden lentoasemien suurimman aurinkovoimalan rakentaminen, Viinikainen sanoo.

a6b0c213a727d2a0_800x800ar

Helsinki-Vantaalla asennetaan parhaillaan aurinkopaneeleja, joiden odotetaan tuottavan energiaa jo loppukesästä. Valmistuessaan koko voimalan teho on yli 500 kWp. Se tuottaa lähes kymmenen prosenttia Helsinki-Vantaan uusien terminaalilaajennusten tarvitsemasta sähköstä. Heinäkuussa Finavia aloitti uusiutuvan dieselin tankkaamisen ajoneuvoihin. Kokonaan jätteistä ja tähteistä tehtyä biodieseliä käytetään muun muassa terminaalin ja lentokoneiden välillä kulkevissa busseissa.

Päästöjä alennetaan määrätietoisesti myös muilla Finavian lentoasemilla. Uusiutuvan energian käyttöä lisätään muun muassa bioenergian ja maalämmön avulla. Finavian tavoitteena on myös sitouttaa lentoasemilla toimivat yritykset uusiutuvien polttoaineiden käyttäjiksi.

Hiilineutraalisuudesta kertova ACA-sertifikaatti on globaalisti tunnustettu saavutus

Kansainvälinen ACA-ohjelma (Airport Carbon Accreditation) käynnistettiin vuonna 2009 tukemaan lentoasemien ympäristötehokkuutta osana koko lentoliikenneteollisuuden päästötavoitteita. Helsinki-Vantaa ja Lapin lentoasemat ovat olleet ohjelmassa mukana vuodesta 2011. Nyt myönnetyn ACA-sertifikaatin myötä Helsinki-Vantaan lentoasema on järjestyksessä maailman 34. täysin hiilineutraali lentoasema.

Finavian on vuosittain osoitettava, että Helsinki-Vantaan päästöt vähenevät. Nykyisten keinojen lisäksi tähän pyritään esimerkiksi lisäämällä LED-valaistusta. – On entistä tärkeämpää, että yritykset näyttävät päästöjen vähentämisessä esimerkkiä. Finavia on sitoutunut tekemään sisukkaasti töitä sen puolesta, että lentoasemamme eivät lisää hiilidioksidipäästöjä vuonna 2020. Se tarkoittaa omien päästöjemme minimoimisen lisäksi sitä, että sitoudumme vähentämään päästöjä kompensaatiomekanismin kautta ympäristöongelmien kanssa painivissa maissa kuten Intiassa, Viinikainen sanoo.

Lapin lentoasemat ovat ACA-luokituksen tasolla kaksi eli ovat osoittaneet vähentäneensä aktiivisesti hiilidioksidipäästöjä. Tavoitteena on tehdä kaikista Finavian lentoasemista hiilineutraaleja vuoteen 2020 mennessä.

Finavia on mukana keskeisenä toimijana koko 21 lentoaseman verkostollaan eurooppalaisten lentoasemayhtiöiden yhteisessä sitoumuksessa, jonka tavoitteena on saada Eurooppaan 100 hiilineutraalia lentoasemaa vuoteen 2030 mennessä. Lentoliikennetoimialan yhteisenä globaalina tavoitteena on puolittaa kansainvälisen lentoliikenteen aiheuttamat päästöt vuoteen 2050 mennessä huolimatta alan kasvusta.

Finavian ilmasto-ohjelman keskeiset toimenpiteet 2020 mennessä

  • Tuulisähkön käyttäminen
  • Aurinkovoimalan rakentaminen
  • Uusiutuva diesel kalustossa lentoasemilla
  • Ympäristöystävällisen kaluston hankkiminen
  • LED-valaistusten voimakas lisääminen
  • Lämmön lähteinä mm. pelletit ja maalämpö
  • Kompensointi, päästöyksiköt vapaaehtoisilta markkinoilta
  • Ekotehokas uudisrakentaminen, mm. uusien terminaalien BREEAM-sertifiointi
  • Lentoasemilla toimivien muiden yritysten sitouttaminen päästöjen vähentämiseen

Lue lisää Finavian ilmasto-ohjelmasta

Onnettomuustutkintakeskus: Neljä turvallisuussuositusta vakavasta vaaratilanteesta Helsinki-Vantaan lentokentällä 28.10.2016

medium_helsinki_airport_tower_2013

Helsinki-Vantaan lentokentällä tapahtui vakava vaaratilanne 28.10.2016. Lennonjohto antoi epähuomiossaan luvan rullaavalle Finnairin matkustajalentokoneelle ylittää laskeutuvan liikenteen aktiivisen kiitotien, jossa oli juuri laskeutumassa SAS:n matkustajalentokone.  Ohjaamon miehistö huomasi virheen, eivätkä he lähteneet ylittämään kiitotietä. Pian huomattuaan erehdyksensä myös lennonjohtaja korjasi antamansa virheellisen selvityksen.

Onnettomuustutkintakeskus (OTKES) antaa neljä turvallisuussuositusta vakavien vaaratilanteiden ja onnettomuuksien välttämiseksi ja ilmailuturvallisuuden parantamiseksi:

OTKES suosittaa, että Liikenteen turvallisuusvirasto velvoittaa Finavia Oyj:n ja ANS Finland Oy:n tekemään yhdessä riskianalyysin Helsinki-Vantaan lentoasemalla aktiivisen kiitotien yli rullaamisesta rinnakkaiskiitotieoperoinnin yhteydessä.

Finavialla on Liikenteen turvallisuusviraston hyväksymä ja Euroopan lentoturvallisuusvirasto EASA:n vaatimukset täyttävä turvallisuudenhallintajärjestelmä, jolla voidaan tehdä riskianalyyseja. Riskianalyysillä olisi tässä tapauksessa tarkoitus arvioida turvallisuuden näkökulmasta ilma-alusten rullaamista aktiivisen kiitotien ylitse käytössä oleville rinnakkaiskiitoteille Helsinki-Vantaan lentoasemalla.

Toiseksi OTKES suosittaa, että Finavia Oyj hankkii yhteistyössä ANSF Oy:n kanssa Helsinki-Vantaan lähilennonjohdossa käytössä oleviin järjestelmiin perustuvan teknisen varoitusjärjestelmän.

Helsinki-Vantaan lähilennonjohdossa on käytössä erilaisia varoitusjärjestelmiä, joihin on teknisesti mahdollista kytkeä ilma-alusten ja ajoneuvojen liikkumiseen perustuvia automaattisia varoituksia. Tällä hetkellä ilma-alusten ja ajoneuvojen liikkumiseen perustuvat varoitukset eivät ole nykyisen ohjeistuksen takia käytössä. Varoitus voisi kertoa esimerkiksi ristiriidasta ilma-aluksen sijaintitiedon ja pysäytysvalorivin statuksen välillä.

Kolmanneksi OTKES suosittaa, että ANS Oy varmistaa riittävän ja laadukkaan HF-tekijöiden (Human Factors) koulutuksen sekä kouluttajien HF-pätevyyden lennonjohtajien täydennys- ja kertauskoulutuksissa.

Liikennemäärien kasvaessa ja teknisten järjestelmien monimutkaistuessa ihmisen toiminnalla on yhä keskeisempi merkitys lentoturvallisuuden hallinnan kannalta.  OTKES havaitsi tutkinnassa, että inhimillisiin tekijöihin liittyvän koulutuksen painoarvo oli viime vuosien aikana vähentynyt, vaikkakin vuoden 2017 alusta voimaan astunut EU-asetus nyt velvoittaa HF-koulutusta osana lennonjohtajan lupakirjan kertauskoulutusta. Koulutuksen avulla voitaisiin muun muassa paremmin tiedostaa lennonjohtajan työn sisältämät ristiriitaiset tavoitteet, kuten esimerkiksi mahdollisimman nopea ja turvallinen lennonjohtaminen.

Lisäksi OTKES suosittaa, että ANS Finland Oy yhteistoiminnassa säähavaintopalloja operoivan yrityksen kanssa kehittää toimintaa niin, että säähavaintopallojen lähettämisen kuormittavuutta puhelinliikenteen muodossa voidaan lähilennonjohdon työpisteissä vähentää.

Säähavaintopalloja lähettävä yritys pyytää lähetysluvan lähilennonjohdosta puhelimitse. Puheluihin vastaa joko vuoroesimies tai toinen lennonjohdossa työskentelevä henkilö. Koska vuoroesimies ei ollut paikalla, lähilennonjohtaja vastasi kolmeen sääpalloja koskevaan puheluun ennen vakavaa vaaratilannetta.  Suosituksella kohdistetaan huomio sellaisiin lennonjohdon työtä häiritseviin tekijöihin, joita tulisi ilmailuturvallisuuden parantamiseksi vähentää.

Yhteydet maailmaan lähes tuplaantuneet kymmenessä vuodessa – Helsinki-Vantaa on Pohjois-Euroopan ylivoimaisesti verkottunein lentoasema

476860_406468089369276_673409991_o

Finavian operoima Helsinki-Vantaa on parhaiten maailman lentoverkostoihin kytkeytynyt lentoasema Pohjois-Euroopassa. Helsinki-Vantaan valttikortteja ovat lentoaseman kilpailukyky, siellä operoivien lentoyhtiöiden tarjoamat kattavat lentoyhteydet sekä suuri vaihtoliikenteen osuus lentoaseman kokonaismatkustajamäärästä. Tiedot ilmenevät kansainvälisen lentoasemajärjestö Airports Council Internationalin (ACI) julkaisemasta Airport Industry Connectivity -raportista.

ACI Europen vertailussa nousevat korkealle ne lentoasemat, jotka ovat hyvin verkottuneita muihin hyvien yhteyksien kenttiin. Helsinki-Vantaan lentoaseman sijoitus on kaikkien Euroopan lentoasemien välisessä vertailussa 12. ja Pohjois-Euroopassa ylivoimainen ykkönen.

– Helsinki-Vantaa on vahvistanut viime vuosina voimakkaasti asemaansa lentoliikenteen merkittävänä solmukohtana. Tässä suurimmat tekijät ovat, että Helsinki-Vantaan tarjoamille lentoyhteyksille syntyy kysyntää entistä laajemmalta Itämeren alueelta sekä kasvavasta vaihtoliikenteestä Euroopan ja Aasian välillä. Myös Suomen suosio matkailukohteena on tärkeää. Suomelle hyvä verkottuneisuus merkitsee isoa kilpailukykytekijää ja antaa täällä toimiville yrityksille etulyöntiaseman moneen muuhun maahan verrattuna, toteaa Finavian toimitusjohtaja Kari Savolainen .

Helsinki-Vantaan indeksipistemäärä vertailussa (hub connectivity) on 9 982. Kasvua on tullut kymmenessä vuodessa 96 prosenttia. Helsinki-Vantaa on Pohjois-Euroopan lentokentistä ylivoimaisesti verkottunein, sillä toiseksi korkeimmalla indeksissä on Kööpenhaminan lentoasema pistemäärällä 5 404 (sija 15). Oslon lentoasema on sijalla 17 (3 868 pistettä). Sekä Kööpenhaminan että Oslon lentoasemat ovat matkustajamääriltään Helsinki-Vantaata suurempia.

Helsinki-Vantaan lentoasemalta on Pohjois-Euroopan kentistä eniten suoria lentoyhteyksiä Aasiaan. Lentoyhteyksien määrällä mitattuna Helsinki-Vantaa on viidenneksi suurin solmukohta Kiinan ja Euroopan välillä. Lisäksi Helsinki-Vantaalta on enemmän suoria lentokohteita Japaniin kuin yhdeltäkään toiselta eurooppalaiselta lentoasemalta. Yhteensä Finavian lentoasemilta on yli 200 lentoyhteyttä eri puolille maailmaa.

Kilpailu lentoyhteyksistä on lentoasemien välillä kovaa. Esimerkiksi Tukholman Arlandan lentoasema on pudonnut kymmenen vuoden aikana Euroopan 20 parhaiten verkottuneen kentän joukosta kokonaan.

– Jokainen maa maailmassa haluaa omalle maaperälleen kilpailukykyisen lentoliikenteen solmukohdan. Euroopassakin on lukuisia maita, joissa solmukohtaa ei ole. Nämä maat jäävät helposti pussinperiksi. Jatkamme Finaviassa määrätietoista työtämme Suomen verkottuneisuuden parantamiseksi. Tälläkin hetkellä käymme lukuisten lentoyhtiöiden kanssa tiivistä keskustelua uusista lentoreiteistä ja Suomen-markkinan mahdollisuuksista, Savolainen sanoo.

Kärkipaikkaa Euroopan lentoasemien verkottuneisuusindeksissä pitää koko maailman ykkönen, Frankfurtin lentoasema (indeksiluku 69 930). Toisena on Amsterdamin Schipholin lentoasema (56 535), kolmantena Pariisin Charles de Gaullen kenttä (47 217), neljäntenä Istanbul (33 908) ja viidentenä Lontoon Heathrow (32 437).

Maailman parhaiten verkottuneet lentoasemat löytyvät pääasiassa Euroopasta ja Pohjois-Amerikasta. Jo yli kymmenen vuoden ajan Lähi-idän ja Aasian, erityisesti Kiinan, lentoliikenteen solmukohdat ovat kasvattaneet verkostojaan nopeinta tahtia.

Blue Air aloitti lennot Helsinki-Vantaalta Bukarestiin

aee10b9693a0c899_800x800ar

Helsinki-Vantaan lentoaseman reittivalikoima täydentyi 16. kesäkuuta, kun Blue Air starttasi lennot Romanian Bukarestiin.

Lennot operoidaan ympäri vuoden kolmesti viikossa tiistaisin, perjantaisin ja sunnuntaisin.

– Olemme iloisia uudesta kohteesta, jonka saamme Helsinki-Vantaan reittivalikoimiin. Suorien kansainvälisten reittien kehitys on ollut Suomessa nousujohteista ja suomalaisten ulottuvilla on väestömäärään suhteutettuna ylivertaiset yhteydet eri puolille maailmaa. Toivotamme Blue Airin lämpimästi tervetulleeksi Suomeen ja Helsinki-Vantaalle, jonka rooli lentoliikenteen solmukohtana korostuu entisestään, sanoo lentoasemanjohtaja Ville Haapasaari Finaviasta.

b1b42208912aade9_800x800ar

– On upeaa saada Helsinki mukaan nopeasti kasvavaan Bukarestin-verkostoomme. Helsinki on vetävä kohde, joka palvelee sekä liike- että lomamatkustusta. Reittiavaus on ilouutinen meille ja myös Suomessa asuville romanialaisille, jotka voivat matkustaa perheensä luokse useammin. Suomalaismatkustajille avautuu samalla paremmat mahdollisuudet päästä nauttimaan Bukarestista, joka on hauska ja vehreä kaupunki. Tämä avaus on tärkeä askel meille vahvistaessamme asemiamme Pohjoismaissa, toteaa Vlad Cristescu , Blue Airin reittiverkostosta vastaava johtaja.

Bukarestista on hyvät jatkolentoyhteydet muun muassa Tel Aviviin, Larnacaan ja moniin Italian kohteisiin.

Liput ovat myynnissä Blue Airin verkkosivuilla osoitteessa www.blueairweb.com

Finnair ja Finavia testaavat kasvojentunnistusteknologiaa Helsinki-Vantaan lähtöselvityksessä

medium_Helsinki_Airport_Gate_34_sign

Kuva: Finavia

Finnair ja Finavia testaavat kasvojentunnistusteknologiaa Finnairin lentojen lähtöselvityksessä Helsinki-Vantaan lentoasemalla. 2.-23.5. toteutettavassa kokeilussa selvitetään kasvojentunnistusteknologian soveltuvuutta lentokenttäympäristöön ja lentoyhtiön järjestelmiin ja käytäntöihin. Finnair on kutsunut testiryhmään noin 1000 paljon matkustavaa Finnair Plus -asiakasta.

”Kasvojentunnistusteknologia kiinnostaa meitä, sillä se voi tarjota mahdollisuuksia helpottaa ja nopeuttaa asiakkaan matkallelähtöä, ja jopa poistaa erillisen tarkastuskortin tarpeen tulevaisuudessa”, sanoo Finnairin maapalveluiden kehittämisestä vastaava johtaja Sari Nevanlinna . ”Testillä haemme tietoa teknologian vaikutuksesta asiakaskokemukseen sekä sen soveltuvuudesta lentoyhtiön prosesseihin.”

Testiin osallistuvat asiakkaat lataavat Finnairin kautta saatavan testisovelluksen, jolla he toimittavat kasvokuvansa testissä käytettävään järjestelmään. Testiajanjaksoon sijoittuvien matkojen aikana lähtöselvitykseen testiasiakkaat käyttävät erityistä lähtöselvitystiskiä, jossa kasvojentunnistusteknologia on käytössä. Lähtöselvitystiskillä oleva asiakaspalvelija varmistaa asiakkaan matkatiedot samalla kun kirjaa kasvojentunnistuksen onnistumisen testijärjestelmään.

”Haluamme muuttaa lentomatkustusta entistä sujuvammaksi ja olla mukana kehittämässä asiakaskokemusta. Kasvojentunnistus on osa isompaa biometrisen tunnistautumisen megatrendiä. Se tekee mahdolliseksi Hands in the pockets -matkustamisen, jolloin matkustusasiakirjoja ei enää tarvita. Kun matkaan liittyvä tieto on digitalisoitu, läpimenoaika lentoaseman eri tarkastuspisteiden kautta nopeutuu ja helpottuu. Testasimme viime vuonna kasvojentunnistusteknologiaa henkilökunnan turvatarkastuksessa ja saimme siitä hyvin rohkaisevia tuloksia”, sanoo Helsinki-Vantaan apulaisjohtaja Heikki Koski Finaviasta.

Testissä käytetty kasvojentunnistusjärjestelmän on rakentanut Futurice yleisesti saatavilla olevia ohjelmistoja ja laitteita sekä pilvipalveluja hyödyntäen, ja vahvasti asiakaskokemusta painottaen. “Käytämme kasvonpiirteisiin perustuvaa tunnistusteknologiaa, joka kääntää kasvokuvat biometrisiksi tunnisteiksi. Tämä mahdollistaa testissä olevien matkustajien tunnistamisen ilman, että kuvia tarvitsee varastoida. Testi tuottaa hyödyllistä tietoa ratkaisun toimivuudesta ympäristössä, jossa on suuret asiakasvirrat ja tarkat turvamääräykset,” sanoo Futuricen projektipäällikkö Tuğberk Duman .

Finavian suurinvestointi etenee aikataulussaan: lentoaseman työmaat laajentuvat kesällä

medium_01_XXL_Day_Helsinki Airport_Ilmakuva Etela¦ê

PES-arkkitehdit Oy

Helsinki-Vantaalla on parhaillaan käynnissä yksi Suomen suurimmista rakennushankkeista. Tavoitteena on laajentaa Helsinki-Vantaata ja parantaa lentomatkustajien palvelukokemusta.

– Finavian tekemät investoinnit lentoasemilla olivat viime vuonna yli 180 miljoonaa euroa, joka vastaa jopa viittä prosenttia Suomen tehdasteollisuuden toteuttamista investoinneista, sanoo Finavian tekninen johtaja Henri Hansson .

Helsinki-Vantaan kehitysohjelma on tähän mennessä työllistänyt tuhansia suomalaisia. Kesällä lentoaseman laajentaminen etenee, kun terminaalin länsisiiven rakennustyöt käynnistyvät. Uuden rakennusvaiheen myötä työllisyysvaikutus noussee jo lähes 8 000 henkilöön.

Kokonaisuudessaan kehitysohjelman rakennusaikaisen työllisyysvaikutuksen on arvioitu olevan vuoteen 2020 mennessä noin 14 000 henkilötyövuotta.

Hansson kertoo, että kun Finavia vuonna 2013 käynnisti 900 miljoonan euron investointiohjelman, urakat päätettiin toteuttaa uudella tavalla.

– Rakentamisen kustannukset ovat pysyneet budjetissa ja aikataulu on pitänyt suunnitellusti. Asetimme urakoitsijoille yhteiset aika-, kustannus- ja laatutavoitteet sekä niihin liittyvät kannustimet. Kun tavoitteisiin päästään, myös urakoitsijat hyötyvät, Hansson sanoo.

Hanssonin mukaan lentoaseman kehittämistä ja laajentamista suunnitellaan käyttäjälähtöisesti virtuaalimallin avulla. Helsinki-Vantaa on maailman ensimmäisiä lentoasemia, jotka hyödyntävät kolmiulotteista suunnittelua näin laajassa mittakaavassa.

– Virtuaalimallin avulla saamme suunnitteluun mukaan lentoaseman työntekijät ja muut sidosryhmät entistä vahvemmin. He sitoutuvat tulevaan ja ymmärtävät, millaisia muutoksia laajentaminen tuo tullessaan. Samalla saamme hyödyllistä palautetta ja arvokkaita näkökulmia käyttöömme.

Näin Helsinki-Vantaan laajentaminen etenee

Tällä hetkellä rakenteilla on eteläsiipi ja laajennuksen iso keskusaukio. Eteläsiipi avataan kesällä 2017 ja keskusaukio alkuvuonna 2019. Länsisiiven on tarkoitus valmistua vuoden 2020 alkuun mennessä.

Suunnittelupöydällä on myös nykyisen kakkosterminaalin laajentaminen terminaalin edustalla sijaitseville pysäköinti- ja joukkoliikennealueille. Näin kahden terminaalin sijasta lähtö- ja tulopalvelut voitaisiin keskittää yhteen terminaaliin.

Kaikkiaan Helsinki-Vantaan terminaalin pinta-ala kasvaa noin 45 prosenttia. Uusia neliöitä tulee Linnanmäen huvipuiston verran. Asematason infrastruktuuria uudistetaan 65 jalkapallokentän suuruisella alueella.

Laajentamisen tavoitteena on vahvistaa Helsinki-Vantaan asemaa Euroopan ja Aasian välisen lentoliikenteen solmukohtana. Helsinki-Vantaa on noussut Euroopan tärkeimpien hubien joukkoon, joten laajarunkoliikenteen ja sen toimintaedellytysten kehittäminen on Finavian investointiohjelman yksi keskeisistä tavoitteista.

– Kaukoliikenteen kehittyminen takaa myös suomalaisille yhä useampia lentokohteita niin Eurooppaan kuin Aasiaankin. Suomesta liikennöitävien reittien määrä on viime vuosina kasvanut huomattavasti. Tällä hetkellä Finavian lentoasemilta on 200 suoraa lentokohdetta ympäri maailmaa, Hansson sanoo.

Näin Suomen lentoyhteydet paranevat – Katso Finavian jättilista!

ba7f3138afb9adac_800x800ar

Kokosimme vuoden 2017 lentoreittiavaukset yhteen nippuun. Uusien lentoyhteyksien avulla satavuotias Suomi on entistä tiukemmin kiinni maailman sykkeessä.

Finavian lentoasemilta uutuuskohteita on luvassa muun muassa Yhdysvaltoihin, Intiaan ja ympäri Eurooppaa. Eniten reittejä avaavat Finnair ja Norwegian, mutta mukana on myös kokonaan uusia lentoyhtiöitä.

– Ensimmäiset kesäkauden reitit avataan jo maaliskuussa ja avajaisia vietetään tiheästi kesäkuulle saakka. Aktiivinen ja pitkäjänteinen työ Suomen lentoliikenteen eteen tuottaa tulosta ja nyt laitetaan lisää pökköä pesään, sanoo reittikehityksestä Finaviassa vastaava johtaja Petri Vuori .

Uusien lentoyhtiöasiakkuuksien löytämiseksi ja reittivalikoiman kasvattamiseksi Finavia on jo pidemmän aikaa panostanut myyntityöhön ja markkinointiin. Tämä on tarkoittanut paitsi Finavian lentoasemien, myös koko Suomen tunnettuuden kohenemista.

– Teemme kovasti töitä saavutettavuuden parantamiseksi ja Suomen matkailun edistämiseksi. Markkinointityötä tehdään myös yhä tiiviimmin yhteistyössä muiden toimijoiden, kuten Visit Finlandin ja alueellisten matkailuorganisaatioiden kanssa. Tuloksia on nähtävissä esimerkiksi Lapissa, jonne saimme talvella kahdeksan suoraa kansainvälistä lentoyhteyttä, sanoo Finavian myynnistä ja markkinoinnista vastaava johtaja Joni Sundelin.

Suomen kiinnostavuus turvallisena ja eksoottisena matkakohteena sekä Helsinki-Vantaan rooli tärkeänä vaihtolentoasemana tarkoittavat, että Suomen lentoliikenne voi kasvaa tulevina vuosina jopa hieman nopeammin kuin Euroopassa yleisesti.

Finavian lentoasemilla riittää hyvin kapasiteettia lentoliikenteen kasvulle ja ne ovat kansainvälisen vertailun mukaan huippuluokkaa. Lisäksi Helsinki-Vantaalla parhaillaan käynnissä olevilla laajennuksilla valmistaudutaan uusiin matkustajaennätyksiin.

8f0d3fb884886d00_800x800ar

”Helsinki-Vantaa yksi edullisimmista”

Toimivat lentoyhteydet pohjautuvat riittävään kysyntään, joka syntyy usein matkailun tai elinkeinoelämän tarpeista. Lentoyhtiöt seuraavat ja analysoivat tarkkaan, millainen kysyntä ja kilpailutilanne eri kohteissa on.

– Finavia helpottaa omalta osaltaan uusien lentoreittien syntymistä muun muassa kilpailukykyisellä hinnoittelulla. Esimerkiksi Helsinki-Vantaa on lentoyhtiöille yksi Euroopan edullisimmista ja täsmällisimmistä lentoasemista, Petri Vuori kertoo.

Reittikehitystyössä viimeisimmät onnistumiset saatiin Balkanilla, josta avataan tänä vuonna kokonaiset neljä uutta lentoyhteyttä Helsinkiin: Zagreb, Pristina, Bukarest ja Varna. Finavia käy tälläkin hetkellä neuvotteluita useiden lentoyhtiöiden kanssa liikenteen aloittamisesta Suomen-reiteillä.

– Kiikaroimme koko ajan uusia reittejä ja lentoyhtiöitä niin idästä kuin lännestä, Vuori sanoo.

Finnairin uudet reitit Helsinki-Vantaalta

Espanja, Alicante alkaen 26. maaliskuuta. Lennot neljästi viikossa kesäkaudella.

Islanti, Reykjavik alkaen 11. huhtikuuta. Lennot neljästi viikossa ympäri vuoden.

Espanja, Ibiza alkaen 7. toukokuuta. Lennot kerran viikossa kesäkaudella.

Espanja, Menorca alkaen 8. toukokuuta. Lennot kerran viikossa kesäkaudella.

Kreikka, Korfu alkaen 9. toukokuuta. Lennot kerran viikossa kesäkaudella.

Kazakstan, Astana alkaen 18. kesäkuuta. Lennot kahdesti viikossa kesäkaudella.

Dominikaaninen tasavalta, Puerto Plata alkaen 23. marraskuuta. Lennot kerran viikossa talvikaudella.

Intia, Goa alkaen 29. marraskuuta. Lennot kahdesti viikossa talvikaudella.

Kuuba, Havanna alkaen 1. joulukuuta. Lennot kahdesti viikossa talvikaudella.

Finnair myös kasvattaa operointia Helsinki-Vantaalta Tokioon neljällä lisävuorolla viikossa ja Hongkongiin kolmella lisävuorolla viikossa.

Norwegianin uudet reitit Helsinki-Vantaalta

Hollanti, Amsterdam alkaen 20. huhtikuuta. Lennot kahdesti viikossa ympäri vuoden.

Kosovo, Pristina alkaen 22. kesäkuuta. Lennot kerran viikossa kesäkaudella.

Bulgaria, Varna alkaen 1. heinäkuuta. Lennot kerran viikossa kesäkaudella.

Helsingin ja Oslon sekä Helsingin ja Kööpenhaminan väliset lennot lisääntyvät 13 viikoittaiseen lähtöön.

Uudet lentoyhtiöt Helsinki-Vantaalla

Transavia aloittaa lennot Amsterdamiin 20.huhtikuuta alkaen. Lennot neljästi viikossa ympäri vuoden.

Croatia Airlines aloittaa lennot Kroatian Zagrebiin 23. toukokuuta. Lennot kolmesti viikossa kesäkaudella.

Blue Air aloittaa lennot Romanian Bukarestiin 16. kesäkuuta. Lennot kolmesti viikossa ympäri vuoden.

Royal Wings aloitti lennot Jordanian Akabaan helmikuussa.

Uudet reitit verkostolentoasemilta tänä vuonna

Air Balticin Tampere–Riika alkaen 26. maaliskuuta. Lennot kuudesti viikossa ympäri vuoden.

Finnairin Kittilä–Frankfurt alkaen 12. joulukuuta. Lennot kerran viikossa talvikaudella.

Finnairin Kittilä–Pariisi alkaen 12. joulukuuta. Lennot kerran viikossa talvikaudella.

Finnairin Ivalo–Lontoo alkaen 14. joulukuuta. Lennot kahdesti viikossa talvikaudella.

Finnairin Kittilä–Zürich alkaen 16. joulukuuta. Lennot kerran viikossa talvikaudella.

Germanian Rovaniemi–Berliini alkoi 29. tammikuuta. Lennot kahdesti viikossa talvikaudella.

Finnairin Tampere–Kittilä alkoi 4. helmikuuta. Lennot kerran viikossa talvikaudella.

Finnairin Turku–Kittilä alkoi 4. helmikuuta. Lennot kerran viikossa talvikaudella.

Lisäksi SAS lisää lentoja Vaasan ja Tukholman välille maaliskuun lopussa.

Lentoliikenne Porin ja Helsingin välillä on alkamassa uudelleen huhtikuussa.

Hollantilainen Voigt Travel aloittaa kesäkuussa matkat Amsterdamista Rovaniemelle.

Vuoden 2016 reittiavaukset

Germania: Kittilä–Düsseldorf, Saksa

Lufthansa: Ivalo–Frankfurt, Saksa

Germania: Rovaniemi–Zürich, Sveitsi

Norwegian: Rovaniemi–Lontoo, Britannia

Monarch: Kittilä–Lontoo, Britannia

Monarch: Kittilä–Manchester, Britannia

Qatar Airways: Helsinki–Doha, Qatar

Norwegian: Helsinki–Palma de Mallorca, Espanja

Norwegian: Helsinki–Nizza, Ranska

Norwegian: Helsinki–Dublin, Irlanti

NextJet: Helsinki–Västerås, Ruotsi

Finnair: Helsinki–Uumaja, Ruotsi

Finnair: Oulu–Hania, Kreeta

Finnair: Oulu–Gazipasa, Turkki

Finnair: Helsinki–Pula, Kroatia

Finnair: Helsinki–Fukuoka, Japani

Finnair: Helsinki–Guangzhou, Kiina

Finnair: Helsinki–Edinburgh, Skotlanti

Finnair: Helsinki–Billund, Tanska

Czech Airlines: Helsinki–Praha, Tshekki

Finavian lennonvarmistusliiketoiminta siirtyy Air Navigation Services Finland Oy:lle

medium_Plane1

Kuva: FINAVIA

Finavian lennonvarmistusliiketoiminta eriytetään omaan yhtiöönsä. Uuden yhtiön nimi on Air Navigation Services Finland Oy (ANS Finland) ja se käynnistää toimintansa 1.4.2017.

Lähtökohtina valmistelussa ovat lennonvarmistuksen toimintaympäristön murros ja pyrkimys nykyistä tehokkaampaan lentoliikenteen palveluiden tuotantoon. Tavoitteena on varmistaa, että Suomen lentoliikenteen kustannusrakenne säilyy kilpailukykyisenä myös tulevaisuudessa.

Finavian lennonvarmistusliiketoimintaan liittyvä henkilöstö, noin 400 henkilöä, siirtyy ANS Finlandin palvelukseen vanhoina työntekijöinä.

Finavian yhtiökokous on hyväksynyt järjestelyn 17.3.2017.

“Eurooppalainen lennonvarmistus on voimakkaassa murroksessa, mihin myös Suomessa on vastattava. Lentoasemayhtiön ja lennonvarmistusyhtiön eriyttäminen toisistaan selkiyttää lentoliikenteen palveluiden tuottamisen rakenteita ja on linjassa eurooppalaisen kehityksen kanssa. Tavoitteena on parantaa suomalaisen lentoliikenteen kilpailukykyä ja kustannustehokkuutta kehittämällä lennonvarmistuksesta omassa yhtiössään kannattavaa liiketoimintaa”, sanoo Finavian toimitusjohtaja Kari Savolainen .

ANS Finland tuottaa 1.4.2017 alkaen Suomessa lentoreittipalvelun sekä lähi- ja lähestymislennonjohtopalvelut lentoasemille. Lisäksi uusi yhtiö vastaa lennonvarmistustekniikan palveluiden tuottamisesta. Lentoreittipalvelut sisältävät Suomen aluelennonjohdon, ilmatilan hallinnan, lentopelastuksen sekä lentoliikennevirtojen säätelyn.

Lennonvarmistuspalveluiden yhtiöittäminen toteutetaan niin, että lentoliikenteen palvelut jatkuvat muutostilanteessa häiriöttömästi lentoyhtiöiden, matkustajien, valtionilmailun ja muiden sidosryhmien näkökulmasta.

Oppilaitos Avia Collegen lennonvarmistuskoulutuksen osat siirtyvät järjestelyssä ANS Finlandille.

”Lennonvarmistuspalveluiden yhtiöittäminen mahdollistaa tulevaisuudessa lentoasemille sen, että ne voisivat kilpailuttaa lähi- ja lähestymislennonjohtopalveluiden tuottajan. Näin on tehty tai ollaan tekemässä muun muassa Norjassa ja Ruotsissa. Lisäksi EU edistää lennonvarmistuspalveluiden avaamista kilpailulle ja eri maiden palveluntuottajien yhteistyön lisäämistä. Järjestely antaa entistä paremmat mahdollisuudet vahvistaa Suomen vahvaa asemaa lentoliikenteen kansainvälisessä kehityksessä”, Savolainen toteaa.

Finavian lennonvarmistusliiketoiminnan siirtyminen ANS Finlandille toteutetaan liiketoimintakaupassa, jonka arvo on n. 15,5 miljoonaa euroa, josta 8,3 miljoonaa euroa perustuu Finavian osinkona valtiolle jakamiin lennonvarmistusyhtiön osakkeisiin.

ANS Finlandin toimitusjohtajana 1.4.2017 alkaen toimii Finavian nykyinen lennonvarmistusliiketoiminnan johtaja Raine Luojus.

”ANS Finlandille siirtyvillä lentoreittipalvelumaksuilla (En Route Charges) rahoitetaan tuotekokonaisuuteen kuuluvat järjestelmät ja palvelut. Tavoitteena on, että yhtiöittämisen jälkeen Suomeen syntyisi lennonvarmistuksen palvelumarkkina, jolloin myös palvelujen hinnat määräytyisivät markkinaehtoisesti. Olemme viimeisiä Euroopan maita joissa lennonvarmistus on vielä toiminut yhdessä lentoasematoiminnan kanssa,” kertoo Raine Luojus .

ANS Finland toimii itsenäisenä ja Finaviasta täysin erillisenä valtionyhtiönä liikenne- ja viestintäministeriön omistajaohjauksessa. Finavian omistajaohjaus siirtyy valtioneuvoston linjauksen mukaisesti 1.4. alkaen valtioneuvoston kansliaan.

Finavian kannattavuus vahvistui ennätystasolle 2016

459603_373768309310153_720974928_o

Finavia-konsernin liikevaihto ja kannattavuus vahvistuivat kaikkien aikojen ennätykseen vuonna 2016. Konsernin liikevaihto kasvoi vauhdikkaasti (+7,9 %) ja oli 380,9 miljoonaa euroa (2015: 353,1 M€). Myös yhtiön kannattavuus parani edelleen. Yhtiön vertailukelpoinen käyttökate ilman kertaeriä kasvoi (+9,6 %) 114,8 miljoonaan euroon (104,8 M€). Vertailukelpoinen liikevoitto ilman kertaeriä oli 55,1 miljoonaa euroa (55,7 meur), vaikka yhtiön investointiohjelma kasvatti poistoja 59,7 miljoonaan euroon (49,1 M€).

Lentoliikenteen kasvun lisäksi Finavian liikevaihtoa kasvattivat Helsinki-Vantaan kaupallisten palveluiden menestyminen sekä tytäryhtiöiden Airpron ja LAK:n liiketoiminnan kasvu. Liikevaihdon kasvu kiihtyi vuoden viimeisellä neljänneksellä muun muassa Lapin vahvan matkailusesongin vuoksi.

Matkustajamäärät Finavian lentoasemilla kohosivat (+3,5 %) uuteen ennätykseen vuonna 2016. Finavian lentoasemilla oli vuonna 2016 yhteensä 20,8 miljoonaa matkustajaa. Helsinki-Vantaalla matkustajia oli 17,2 miljoonaa.

“Vuosi oli erinomainen, sillä Finavian kannattavuus nousi vuonna 2016 kaikkien aikojen parhaaksi. Yhtiön voimakas panostus myyntityöhön näkyy uusien lentoreittien syntymisessä Suomeen ja liikevaihtomme vauhdikkaana kasvuna. Samalla olemme pitäneet kulumme tiukasti kurissa, mikä ilmenee liiketoimintamme kannattavuuden vahvana parantumisena. Olemme edelleen voineet pitää hintamme lentoyhtiöille alhaisina, mikä tukee vahvasti Suomessa operoivien lentoyhtiöiden kilpailukykyä. Voi sanoa, että suorituksemme on ollut maailmanluokkaa samalla, kun kilpailu on entistä tiukempaa lentoasemayhtiöiden välillä”, sanoo Finavian toimitusjohtaja Kari Savolainen .

Finavia on toteuttanut vuosina 2014-2016 noin 100 miljoonan euron investointiohjelman alueellisilla lentoasemillaan. Lisäksi vuonna 2014 käynnistetty Helsinki-Vantaan 900 miljoonan euron mittava kehitysohjelma on edennyt suunnitellusti. Vuonna 2016 Finavian investoinnit nousivat yhteensä 182,8 miljoonaan euroon.

”Lapissa tehdyt isot investointimme ajoittuivat juuri oikeaan aikaan ennen Lapin matkailun buumin vauhdittumista. Myös Helsinki-Vantaan kehitysohjelman eteneminen on kriittistä Suomen lentoliikenteen kilpailukyvyn säilymiselle. Vahva tulos antaa meille mahdollisuuden jatkaa palveluidemme määrätietoista kehittämistä ja lentoyhtiö- ja matkustaja-asiakkaidemme entistä parempaa palvelemista. Matkustajien tyytyväisyys palveluitamme kohtaan parantui entisestään viime vuonna niin Helsinki-Vantaalla kuin lentoasemaverkostossakin”, Savolainen toteaa.

Finavia valmistelee parhaillaan lennonvarmistusliiketoiminnan yhtiöittämistä Suomen hallituksen talouspoliittisen ministerivaliokunnan joulukuussa 2016 tekemän linjauksen mukaisesti. Yhtiö tiedottaa hankkeen etenemisestä kevään aikana tarkemmin.

Tässä tiedotteessa kuvatut talousluvut perustuvat tilintarkastamattomiin ennakkotietoihin Finavian vuoden 2016 tuloksesta. Finavia julkaisee varsinaiset tilinpäätöstietonsa kokonaisuudessaan viikolla 10.

Helsinki ja Lappi vetivät Finavian lentoasemaverkoston uuteen matkustajaennätykseen

finavia-750x498

Matkustajamäärät Finavian lentoasemilla kohosivat kaikkien aikojen ennätykseen vuonna 2016. Nousua nähtiin matkailun kasvun imussa niin kotimaan liikenteessä kuin kansainvälisessä lentomatkustuksessa. Yhä useampi kiinalaismatkustaja valitsee Suomen matkakohteekseen.

Finavian lentoasemilla oli vuonna 2016 yhteensä 20 786 846 matkustajaa (20 083 297 vuonna 2015), mikä oli 3,5 % viimevuotista enemmän. Kotimaan lennoilla lensi 26 % ja kansainvälisillä lennoilla 74 % matkustajista. Uuteen matkustajaennätykseen ylsivät Helsinki-Vantaa (17,2 miljoonaa) ja Rovaniemi (490 000 tuhatta).

Vuoden 2016 viimeisellä neljänneksellä kaikilla lentoasemalla matkustajia oli yhteensä 5 256 244 (5 057 573 matkustajaa 10–12/2015). Edellisvuoden loka−joulukuuhun verrattuna kasvua oli 3,9 %.

Suosituimmat Euroopan matkakohteet Suomesta olivat Tukholma, Lontoo, Kööpenhamina, Amsterdam, Frankfurt, Munich, Paris, Berlin, Oslo ja Riika. Top 10 kaukokohdetta olivat Tokyo, Bangkok, Hong Kong, Seoul, New York, Shanghai, Osaka, Beijing, Singapore ja Nagoya.

Matkustus Yhdysvaltoihin lisääntyi huikeat 23,4 %. Helsinki-Miami reitillä matkusti viime vuonna yhteensä 71 117 matkustajaa (28 639 vuonna 2015), kasvua edellisvuoteen oli 148,3 %. Matkustajamäärä kasvoi myös Chicagoon 86,8 % (50 107 matkustajaa).

Kansainvälinen lentomatkustus kasvoi vahvasti loppuvuotta kohti

Kansainvälisessä lentoliikenteessä matkustajamäärä nousi vuoden 2016 aikana 3,6 % ja oli 15,4 miljoonaa (14,9).

Helsinki-Vantaan lentoaseman koko vuoden matkustajamäärä nousi 4,6 % edellisvuoteen verrattuna ja oli joulukuun lopulla 17,2 (16,4) miljoonaa. Helsinki-Vantaalla oli siis uusia matkustajia saman verran kuin Helsingissä ja Jyväskylässä on yhteensä asukkaita. Lentoaseman matkustajamäärä kasvoi vahvasti erityisesti joulukuussa, jolloin kasvua oli peräti 8,5 %.

Loka−joulukuussa Helsinki-Vantaan kautta kulki 4,2 miljoonaa matkustajaa. Nousua viime vuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna oli 5,7 %.

Helsinki-Vantaan kansainvälisten matkustajien määrä vuonna 2016 nousi 4,9 % ja kotimaan matkustuksessa nähtiin nousua 3,4 %. Kotimaan kasvusta suurin osa tulee kansainvälisiltä lennoilta Lapin reiteille vaihtavista matkustajista.

Vaihtomatkustajien määrä Helsinki-Vantaalla kasvoi ollen 2,7 miljoonaa (2,6). Eniten kasvoi kiinalaisten matkustajien määrä, 7,5 %. Kokonaisuudessaan Aasiasta Suomeen suuntautuva matkustus kasvoi 4,7 %.

– Lentoliikenteen kysyntä on edelleen hyvässä nosteessa ja me olemme vahvasti kasvussa mukana, mistä kertoo ennätyksellinen matkustajamäärä. Meille merkittävä askel asemamme vahvistamisessa oli muun muassa Qatar Airwaysin tulo Suomeen syksyllä. Myös Lapin taika näkyy lentoliikenteen luvuissa, ja erityisesti kiinalaiset valitsevat yhä useammin Suomen matkakohteekseen, toteaa johtaja Joni Sundelin .

Kotimaan matkustajamäärät lähteneet nousuun kansainvälisen vaihtoliikenteen ansiosta

Vuonna 2016 kotimaan lentoliikenteen matkustajamäärä nousi 3,3 % ja matkustajia oli 5,4 miljoonaa (5,2). Neljännellä vuosineljänneksellä kotimaan matkustajamäärät nousivat 1,2 % edellisvuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna.

Lapin tenho vahvistui edelleen ja isoilla matkailulentoasemilla (Ivalo, Kuusamo, Rovaniemi ja Kittilä) liikenne kasvoi hyvin jo toista vuotta yltäen ennätykseen 1 085 464 (1 006 958). Kansainvälisten matkustajien määrä nousi Lapissa yli 22,7 % (276 165).

– Kotimaan lentoliikenteen vahvin kasvu tulee kansainvälisiltä reiteiltä Lapin liikenteeseen vaihtavista matkustajista. Myös suorat yhteydet Euroopasta Lappiin nostivat alueen saavutettavuuden ja matkustajamäärät uudelle tasolle. Samaan aikaan kasvukeskuksissa sijaitsevat vilkasliikenteiset lentoasemat saivat lisää matkustajia. Hyvää kasvua nähtiin tänä vuonna Oulun ja Vaasan kotimaan matkailussa. Lentoliikenteelle on kysyntää erityisesti pidemmillä matkoilla, kun taas lyhyemmillä etäisyyksillä muiden liikennemuotojen kilpailukyvyn parantuminen näkyy useiden lentoasemien matkustajamäärissä, Sundelin toteaa.

Kaupallisen liikenneilmailun laskeutumisten määrä laski edelleen viime vuonna 110 952 operaatioon, mikä oli 2,1 % edellisvuotta vähemmän. Matkustajamäärät eivät ole vähentyneet suhteutettuna laskeutuneiden koneiden määrään, mikä tarkoittaa että lentoliikenne tehostuu jatkuvasti lentokoneiden korkeiden täyttöasteiden sekä koneiden kasvaneen koon vuoksi.