Itämeren lentoturvallisuuskokous sopi uusista suosituksista lentoturvallisuuden lisäämiseksi

airplane-1465641537rfA

Trafi järjesti 31.5.–1.6.2017 Itämeren lentoturvallisuutta käsitelleen asiantuntijakokouksen yhteistyössä kansainvälisen siviili-ilmailujärjestö ICAOn kanssa. Kokouksen tavoitteena oli sopia edellisessä, maaliskuun alussa pidetyssä kokouksessa esillä olleiden ehdotusten viimeistelystä suosituksiksi. Konkreettinen ehdotus tehtiin hyvän ilmailutavan mukaisten toimintamenetelmien julkaisusta. Myös transpondereiden käytöstä saatiin alustava yhteisymmärrys.

Lentoturvallisuuskokous antoi useita suosituksia toiminnasta kansainvälisessä ilmatilassa.

”Kokous sujui hyvässä hengessä ja pääsimme monissa asioissa konkreettisiin lopputuloksiin. Erityisen merkittävä saavutus on dokumentti, johon on koottu periaatteita ja hyviä toimintatapoja toimittaessa kansainvälisessä ilmatilassa Itämerellä”, summaa kokouksen puheenjohtaja, johtava asiantuntija Kari Siekkinen Trafista.

Kokouksessa päätettiin, että nämä hyvän ilmailutavan mukaiset toimintamenetelmät julkaistaan myöhemmin laajasti ilmailuyhteisölle ICAOn EUR OPS Bulletin -tiedotteen muodossa. Tällä pyritään parantamaan ilmailuyhteisön tietoja toiminnasta kansainvälisessä ilmatilassa.

Aiemmin sovitun operatiivisen tason yhteyshenkilöverkoston lisäksi kokous sopi uudesta strategisen tason yhteyshenkilöverkostosta, johon kuuluu pääasiassa kokoukseen osallistuneita asiantuntijoita.

Kokous valmisteli myös alustavan työpaperin transpondereiden käytöstä. Työpaperi lähetetään osallistujille kommentoitavaksi ja pyritään viimeistelemään lähitulevaisuudessa.

Yölentoja Helsinki-Vantaalla ei rajoiteta melun takia

Trafi ei aseta toimintarajoituksia Helsinki-Vantaan lentokentän yöliikenteelle, sillä lentoaseman meluntorjuntatavoite täyttyy ilman yöllisiä toimintarajoituksia.

Säännöllisillä tarkasteluväleillä varmistetaan, että öinen melu ei lisäänny hallitsemattomasti lähivuosina. ”Jos meluntorjuntatavoitteessa ei pysytä, toimintarajoitusten tarvetta on harkittava uudelleen.” sanoo johtava asiantuntija Outi Ampuja. ”Lentomelua torjutaan monin eri keinoin ja Helsinki-Vantaan lentoaseman ympäristökunnilla on kaavoittajina keskeinen vastuu siitä, ettei melualueelle kaavoiteta lisää asutusta.”

Finavia raportoi Trafille säännöllisesti melutilanteesta.

Trafi on päätöksessään ottanut huomioon sekä alueen asukkaat että suomalaisen yhteiskunnan tarpeet sekä kentän erityisaseman. Yhteiskunnan tarpeet edellyttävät toimivaa liikenneinfrastruktuuria ja logistiikkaa. Suomen on oltava saavutettavissa ympäri vuorokauden myös lentoteitse. Helsinki-Vantaan lentokentälle ei ole vaihtoehtoista infrastruktuuria.

Trafin päätös

Uusi ilmailumääräys miehittämättömien ilma-alusten ja lennokkien käytöstä

Suomessa on tänään otettu käyttöön yksi maailman liberaaleimmista ilmailumääräyksistä koskien miehittämättömien ilma-alusten ja lennokkien käyttöä. Laitteen käyttötarkoitus ratkaisee sääntelyn vaatimustason. Harrastajan käytössä olevan lennokin sääntely on merkittävästi kevyempää kuin ammattikäytössä olevan kauko-ohjattavan ilma-aluksen. Vastaavasti ammattilaisella on mahdollisuus suorittaa sellaisia lentotehtäviä, joista harrastajan on syytä pysyä poissa.

”Uunituore miehittämättömien ilma-alusten käyttöä koskeva määräyksemme on Euroopan, jollei koko maailman liberaalein. Jo alusta saakka on lähtökohtamme ollut tehdä mahdollisimman kevyttä sääntelyä ja tässä olemme mielestäni onnistuneet erinomaisesti. Määräys antaa tilaa kokeiluille ja uudenlaisen liiketoiminnan kehittymiselle”, sanoo Trafin pääjohtaja Kari Wihlman. ”Olemme halunneet luoda edellytykset uuden ilmailusegmentin täysimittaiseen hyödyntämiseen ja mahdollistaa erilaiset kokeilut, sillä liiketoiminnan kehittymistä haetaan erityisesti kokeilujen kautta.”

Turvallisuus on edelleen tärkein arvo

Vaikka uusi määräys on kevyt, se sisältää paljon turvallisuuteen liittyviä vaatimuksia. Lähestymistapa on riski- ja suorituskykyperusteinen. Toimintaan liittyviä vaaratekijöitä tunnistetaan, riskejä arvioidaan ja vähennetään ennen kaikkea toimijoiden oman riskienhallinnan avulla.  Hallinnollinen taakka ja viranomaismaksut on haluttu pitää minimissä ja toiminnan aloittamiskynnys matalana.

”Olkoon laite kauko-ohjattu ilma-alus tai lennokki, on ohjaimissa olevan aina pidettävä huolta siitä, että lennätys ei aiheuta vaaraa muille ihmisille eikä haittaa esimerkiksi pelastustöitä tai muuta viranomaisen toimintaa. Nyt onkin tärkeää koko alan imagon kannalta, että toimijat omaksuvat heti alusta alkaen vastuullisen toimintakulttuurin.” kertoo johtava asiantuntija Jukka Hannola.

Jos kauko-ohjattavaa ilma-alusta tai lennokkia käytetään kuvaamiseen, on hyvä muistaa, että kuvaustoimintaa koskee kaikki se mitä on säädetty mm. kotirauhasta, yksityisyydensuojasta, tekijänoikeuksista, Suomen aluevalvonnasta  ja yleisestä vaaranaiheuttamisesta, vaikka näistä ei ilmailumääräyksessä erikseen säädetäkään.

Ilmailun kielto ja rajoitusalueet koskevat kaikkia

Ilmailun kielto- ja rajoitusalueet koskevat kaikkea ilmailua, myös kauko-ohjattuja ilma-aluksia ja lennokkeja.

On myös syytä muistaa, että lentoliikenteelle vaaraa aiheuttava tai lentoliikenteen sujuvuutta häiritsevä toiminta on aina kielletty. ”Erikseen lennonjohdon kanssa menettelyistä sopimalla ammattilaisille on mahdollista työskennellä myös lentokenttien läheisyydessä” tarkentaa Hannola.

Lisätietoja

Määräys ja perustelumuistio

http://www.trafi.fi/tietoa_trafista/ajankohtaista/3585/ops_m1-32_kauko-ohjatun_ilma-aluksen_ja_lennokin_lennattaminen

Usein kysytyt kysymykset

http://www.trafi.fi/ilmailu/miehittamaton_ilmailu

Ilmailun kieltoalueet

http://www.trafi.fi/ilmailu/lennonvarmistus_ja_ilmatila/ilmailu_kieltoalueilla

Ilmailun rajoitusalueet

https://ais.fi/ais/eaip/fi/

Ilmatilan uudistus 2015

Suomessa on käynnissä ilmatilan uudistus, jolla korjataan osin 13.11.2014 voimaan tullutta ilmatilaa ja osin luodaan uusia ilmatilaratkaisuja.

Ilmatilan uudistuksessa käsitellään muutoksia ATS-reittiverkostoon, lennonjohtosektoreihin, lähestymisalueisiin (TMA), lentotiedotusvyöhykkeisiin (FIZ), tilapäisiin ilmatilavarausalueisiin (TRA) ja perustetaan uusia lennonjohtoalueita (CTA). Uudistuksen yhteydessä korjataan – ja tehdään myös uusia rajoitusalueita ja tilapäisiä erillisvarausalueita (TSA), sekä vaara-alueita. Nämä käsitellään säädösmuutoksina ja ne käsitellään Trafissa eri asianumeroillaan.

Uusi ilmatilarakenne ja päivitetyt säädökset on tarkoitus ottaa käyttöön 12.11.2015.

Trafin tavoitteena kevyt ja fiksu ilmailulainsäädäntö – vastuullinen liikenne luodaan yhdessä

trafi-ilma2015_ilmobanneri_vs2-3677

”Lentoliikenteellä on suuri merkitys Suomen kilpailukyvylle ja toimivalle liikennejärjestelmälle”, sanoi Liikenteen turvallisuusvirasto Trafin pääjohtaja Kari Wihlman avatessaan Trafi Ilma 2015 -seminaarin tänään keskiviikkona 6.5. Helsingissä

”Liikennejärjestelmän tehokkuus muodostuu liikennevälineiden, infran, palveluiden ja liikennetiedon kokonaisuudesta. Tärkeä osa mahdollistavan viranomaisen toimintaa on turhan sääntelyn purkaminen. Tavoittelemme kevyttä, fiksua sääntelyä, mutta emme hinnalla millä hyvänsä. Esimerkiksi turvallisuus ei saa vaarantua, mutta eivät myöskään toimivan liikennejärjestelmän muut osa-alueet toimintavarmuus, kestävyys ja markkinoiden toimivuus”, Wihlman totesi.

”Mahdollistamisen ja sääntelyn purun huumassa on muistettava, ettävastuullinen liikenne luodaan yhdessä. Sääntelyä ja normeja purettaessa toimijoiden oma vastuu korostuu”, muistuttaa Wihlman.

Viranomainen luo yleiset pelisäännöt, mutta vastuullinen liikenteen toimija osaa järjestää toimintansa parhaalla mahdollisella tavalla ilman viranomaisen yksityiskohtaista ohjeistusta ja opastusta.

Viranomaisen oltava valmis reagoimaan harkitusti, joskus myös nopeasti

”Ilmailun kansainvälisyydestä johtuen myös muualla kuin Suomessa tapahtuva kehitys ja esimerkiksi onnettomuudet, vaikuttavat meidän ilmailuumme. Tarvittaessa on pystyttävä reagoimaan nopeastikin”, sanoi Trafin ilmailujohtaja Pekka Henttu.

”Meidän on oltava valmiita vaikuttamaan kansainvälisillä foorumeilla ja pidettävä suomalaiset toimijat tietoisina myös kansainvälisestä kehityksestä ja vaatimuksista. Toisin kuin monessa muussa liikennemuodossa, ilmailussa on toimivat markkinat. Kilpailu eri tasoilla – globaalilla, eurooppalaisella ja alueellisella tasolla – jatkunee kiristyvänä”, Henttu totesi. ”Eurooppalaisten suhtautuminen markkinoiden avoimuuteen, OPEN SKY – periaatteeseen näyttää nyt jakavan lentoyhtiöitä. Eurooppalaisten lentoyhtiöiden etujärjestö AEA, joka on ollut vahva vaikuttaja ilmailualalla, sen sääntelytyössä, näyttää hajoavan. Tämä asettaa Trafille lisää paineita omalta osaltaan huolehtia suomalaisten toimijoiden toimintaedellytyksistä.”

Ilmailun ammattilaisille suunnatun Trafi Ilma 2015 -seminaarin aiheina olivat mm. turvallisuusjohtaminen, uusien liiketoimintamallien vaikutukset ilmailuun sekä Helsinki-Vantaan lentoaseman kehittäminen.

Trafi hakee ultrakevyttä lentokonetta sakkausvaroitinasennuksen tutkimista varten

Harrasteilmailun riskikartoituksessa todettiin, että ultrakevyille lentokoneille on erityisesti vesilentotoiminnassa sattunut sakkausonnettomuuksia. Tämän vuoksi Trafi on päättänyt tehdä selvityksen, jonka tarkoituksena on tuottaa yleisesti julkaistavaa ohjemateriaalia sakkausvaroitinasennusten suunnittelun tueksi ultrakeveisiin lentokoneisiin. Asennuksen käytännön todentamista varten haetaan vesilentokäytössä yleisintä tyyppiä edustavaa Ikarus C 42 -tyypin ultrakevyttä lentokonetta, johon toteutetaan sakkausvaroitinasennus kevään 2015 aikana.

Koeasennuksen suunnittelu- ja hyväksyntäkuluista vastaa Trafi. Yhdessä sovittavan sakkausvaroitinlaitteiston osien hankintakuluista, suunnitelman mukaisesta asennustyöstä ja koelennoista aiheutuvista kuluista vastaa koneen omistaja. Asennettu laitteisto jää lentokoneen omistajan omistukseen. Suunnittelutyön tekijänoikeudet jäävät Trafille materiaalin julkaisua varten.

Halukkaita sopivan ultrakevyen lentokoneen omistajia pyydetään ilmoittamaan 31.1.2015 mennessä koneensa käytettäväksi tutkimukseen Liikenteen turvallisuusvirastolle osoitteeseen kirjaamo@trafi.fi tai PL 320, 00101 Helsinki. Viestissä tulee olla viittaus ”Ultrakevyt lentokone sakkausvaroitinasennusta varten, TRAFI/30368/02.03.01/2014”

Mikäli halukkaita ilmoittautuu useampia, valitaan lähimpänä pääkaupunkiseutua käytettävissä oleva yksilö ja ensisijaisesti kone, jota käytetään vesilentotoiminnassa. Kone saa kuitenkin olla pyörävarustuksessa koelentojen aikana. Tarvittaessa valinta ratkaistaan sopivimpien ehdokkaiden joukosta arvalla.

TRAFI: Laser ei ole leikin asia – lentokoneiden laserhäirintä kasvussa

2W-Green-Strong-Power-Laser-Light-for-Stage-Club-A2000G-

Erilaisia laserleluja ja -osoittimia löytynee myös pukin kontista. Trafi haluaakin muistuttaa, että osalla leikkikäyttöön hankituista laserosoittimilla voi aiheuttaa vaaraa myös liikenteelle puhumattakaan leikeissä sattuvista vahingoista. Erityisesti lentokoneiden ja helikoptereiden häirintä laserilla on voimakkaasti kasvava riskitekijä lentoliikenteessä.

”Lasersäteet voivat haitata näkemistä lennon kriittisissä vaiheissa, kuten lentoonlähdön ja laskun aikana tai muutoin matalalla lennettäessä. Laserosoittimet vaikeuttavat lentäjän keskittymistä ja voivat aiheuttaa näköhäiriöitä ja toimintakyvyn osittaisen menetyksen”, kertoo johtava asiantuntija Ilkka Kaakinen.

Laserhäirinnän lisääntyminen johtuu osaksi teknologian kehityksestä, tuotteiden helposta saatavuudesta ja toisaalta silkasta ymmärtämättömyydestä.

Laserhäirinnästä johtuvat vaaratilanteet lisääntyneet

Viime vuonna Suomessa ilmoitettiin 60 laserhäirintätapausta ja tämän vuoden ennakkotietojen mukaan tapauksia on ollut 58 marraskuuhun mennessä. Tapausten määrät nousevat erityisesti loppuvuodesta. Yli puolet tapauksista oli Helsinki-Vantaan lentokentän läheisyydessä ja kaksi kolmasosaa niistä ajoittui koneen lähestymisen yhteyteen.

Lasersäteiden ei ole raportoitu aiheuttaneen lento-onnettomuuksia, mutta laserhäirinnästä johtuvien vaaratilanteiden määrä kasvaa eri puolilla maailmaa. Suomessa tapausten määrä on ollut muihin maihin verrattuna lukumääräisesti vähäinen.

Ilmoitetut laserhäirintätapaukset eri maissa 2009 – 2013

                    2013             2012             2011             2010             2009

Suomi            60             62              57              35              15
UK            1394           1571           1912           1500             742
USA          3960           3482           3592           2836           1527
Kanada        461             357             273             187             108
Saksa          322             342             279             273               36

Vanhempien tulee valvoa lasten laserin käyttöä

Käsikäyttöiset laserosoittimet ovat edullisia ja helposti saatavilla, joten monet pitävät niitä virheellisesti leluina. Vanhempien tulisikin valvoa käyttöä ja opastaa lapsiaan laserosoittimien oikeasta käsittelystä sekä niiden väärinkäytöstä aiheutuvasta vaarasta, esim. viiden milliwatin, joka on toimistoissa käytettävien laserosoittimien maksimiteho, häiritsee lentäjiä vielä kolmen kilometrin etäisyydeltä.

Laserilla osoittaminen rangaistavaa

Laserosoittimien käyttö ilma-aluksen ohjaamomiehistöä kohtaan on rangaistavaa jo sellaisenaan, vaikka mitään todellista vahinkoa eikä konkreettista vaaraa ilma-alukselle, sen miehistölle tai matkustajille seuraisi.

”Jos lasersäteellä todella osutaan ohjaamomiehistön silmiin lennon kriittisessä vaiheessa eli nousun tai laskeutumisen aikana niin, että ohjaaja häikäistyy ja jopa menettää osittain näkökykynsä, on vaaratilanne tällöin todellinen ja vakava ja tästä voidaan rangaista”, muistuttaa Kaakinen.

Jos laserosoittimen käytöllä aiheutetaan todellista vahinkoa, sovellettavaksi tulevat mm. kaikki ne rikoslain säädökset, joilla turvataan ihmisten henkeä ja terveyttä, kuten ruumiinvamman tuottamusta ja kuolemantuottamusta koskevat säännökset. Vahingon aiheuttaja joutuisi vastuuseen myös huomattavista taloudellisista vahingoista.

Trafi: Uusi ilmatila käyttöön – muutoksia sekä kaupalliselle ilmailulle että harrastajille

Suomi saa uuden ilmatilarakenteen ensi torstaina 13.11.2014. Kaupalliselle liikenteelle kysymyksessä on tervetullut uudistus, joka mahdollistaa tulevaisuudessa entistä ympäristöystävällisemmän ja taloudellisemman lentoreittien suunnittelun. Harrasteilmailijoiden käyttöön muutos tuo enemmän valvomatonta ilmatilaa, mutta sen myötä myös entistä suurempaa vastuuta omasta toiminnastaan.

Samalla otetaan käyttöön yhteiset eurooppalaiset lentosäännöt ja eroavaisuudet eurooppalaisten valtioiden välillä vähenevät merkittävästi. Sääntely yksinomaan kansallisista lähtökohdista päättyykin eurooppalaisten lentosääntöjen voimaantulon myötä.

Lopputuloksessa kuuluu kaikkien ilmatilan käyttäjien ääni

Ilmatilauudistus on kaikkien aikojen suurin muutos Suomen ilmatilarakenteessa ja sillä tuetaan myös puolustusvoimien rakenneuudistusta. Ilmatilauudistusta on tehty tiiviissä yhteistyössä alan toimijoiden kanssa ja lausuntoja valmistelun eri vaiheissa on tullut runsaasti. Lopputulos onkin eri tahojen mielipiteitä kuullen Trafissa hiottu ratkaisu, jossa on onnistuttu sovittamaan yhteen siviili-, sotilas- ja harrasteilmailun tarpeet.

Positiivisena asiana muutoksessa on koettu ilmatilan entistä dynaamisempi käyttö. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että ilmatilan varaamista eri toimijoiden tarpeisiin voidaan koordinoida aikaisempaa tehokkaammin ja tällä voidaan vastata jatkossa joustavammin eri käyttäjäryhmien tarpeisiin.

Eniten kritiikkiä on saanut toisiotutkavastaimen eli transponderin käyttövaatimusten ulottaminen hieman aikaisempaa laajemmalle. Uusilla alueilla, joilla transponderin käyttöä jatkossa edellytetään, liikennemäärät kasvavat lähitulevaisuudessa merkittävästi. Uudet laitevaatimukset on jouduttu asettamaan vallitsevan hyvän turvallisuustason säilyttämiseksi näillä alueilla.

Trafi pyrkii ilmatilauudistuksella mahdollistamaan kaupalliselle ilmailulle entistä paremmat toimintaedellytykset. Samalla harrasteilmailun käyttöön vapautuu enemmän ilmatilaa, mutta harrastajan on oltava entistä huolellisempi lentoa valmistellessaan. Uudistukseen liittyvillä rakenne- ja säädösmuutoksilla pyritään myös luomaan edellytyksiä miehittämättömien ilma-alusten entistä laajamittaisemmalle käytölle.

Lisätietoa ilmatilauudistuksesta ja usein kysyttyjä kysymyksiä vastauksineen Trafin nettisivuilla:www.trafi.fi/ilmailu/lennonvarmistus_ja_ilmatila/ilmatilan_kokonaisuudistus

Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi: Liikennöintilupa Suomen ja Israelin väliseen lentoliikenteeseen haettavana

Liikenteen turvallisuusvirasto ilmoittaa Suomen ja Israelin väliseen lentoliikenteeseen oikeuttavan liikennöintiluvan haettavaksi.

Määräaika

Liikennöintilupahakemus on toimitettava Liikenteen turvallisuusvirastoon 3.11.2014 klo 16.15 mennessä.

Hakemus on laadittava 24.6.2004 annetun Ilmailulaitoksen päätöksen liikennöinnistä reitillä, johon kohdistuu käyttörajoituksia (Ilmailulaitoksen normisarja 2/2004) 3 kohdan mukaisesti. Lisätietoja saa Liikenteen turvallisuusviraston yhteyshenkilöltä.

Käyttötarkoitus määrittää lennokin ja miehittämättömän ilma-aluksen eron

Uusi, miehittämättömien ilma-alusten hyötykäyttöön tähtäävä lainsäädäntö on tarkoitettu mahdollistamaan Suomessa miehittämättömien ilma-alusten käytön ympärille kehittyneen teollisuuden innovaatiot sekä miehittämättömien ilma-alusten käyttö kaupallisiin ja yhteiskunnan tehtäviin. Saman tyyppinen kehitys on samanaikaisesti käynnissä sekä Euroopassa että globaalisti.

Loppuvuoden aikana voimaantulevat säädösmuutokset koskevat siis miehittämättömiä ilma-aluksia, joita käytetään ammatti- tai muussa työkäytössä jonkin tehtävän hoitamiseen. Maksimissaan lennokkitarkoituksessa tarkoitettu väline voi painaa 25 kg, tätä isommat ovat aina käytöstään huolimatta uusien säännösten alaisia.

Lennokki ja miehittämätön ilma-alus voivat olla saman näköisiä, mutta käyttötarkoituksesta selviää, kumpaan ryhmään se kuuluu.

Miehittämättömät ilma-alukset ovat usein varustettu jotain tarkoitusta, kuten kuvaamista tai mittaamista varten, lennokkeja käytetään vain harraste ja hupitoimintaan.

Harrastajien lennokkitoiminta jatkuu entiseen tapaan. Lennokkiharrastajien perinteiseen toimintaan ei olla puuttumassa, mutta lennokkien lennättäminen vaatii siis tietenkin aina varovaisuutta.

Yksi ilmailulainsäädännön keskeisimmistä tavoitteista on aina turvata kolmatta osapuolta eli tässä tapauksessa muita ilmassa liikkuvia ja etenkin maassa olevia ihmisiä.